AIHEITA

Mannerheim-kulkue Mikkelin Marski Festiin

Mikkeli ei ole ollut erityisen tunnettu kesätapahtumistaan. Joskus 70- ja 80-luvuilla oli Rapu ja muikku, mutta se kuihtui pois. Jotain kai on yritetty senkin jälkeen.

Syyskesällä olisi luvassa uutta vipinää, kun Mikkelissä järjestetään elo-syyskuun vaihteessa ensimmäinen Marski Fest. Idean kerrotaan olevan alkujaan kaupunkilaisilta. Mikkeliin on haluttu tapahtumaa, jossa tuotaisiin esille kaupungin historiaan kiinteästi kytkeytyvää marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimiä.

Kuitenkin, kun ohjelmaa lukee, niin ei sieltä Mannerheimiä mistään löydä. Tapahtumakeskuksen nimi on Marski Areena ja se pystytetään oheisessa kuvassa näkyvän Mannerheimin patsaan luokse, mutta siinä se sitten onkin.

Festivaalin sivuilla rohkaistaan esittämään ehdotuksia ohjelmaksi tapahtuman Facebook-sivulla. Siitä rohkaistuneena esitänkin ohjelmaan patsaskulkuetta.

Valokuvia Kilpisjärveltä ja tuntureilta

Olen jo pariin kertaan kirjoittanut vierailustani Raittijärvelle (Raittijärven kylä, jumalanpalvelus, valokuvia). Mutta tulihan sillä samalla reissulla käytyä myös Kilpisjärvellä.

Kilpisjärvi on rajakylä Suomen pikkurillissä Käsivarrentien (E8) varrella ja saman nimisen järven rannalla. Aivan vieressä ovat niin Norjan kuin Ruotsinkin rajat. Edellisen kerran kävin siellä keväällä 2000.

Ei olisi kylää tunnistanut samaksi, jos ei komea Saanatunturi tönöttäisi edelleen sen kupeessa. Ei se toki ihan parin talon kylä ollut enää 12 vuotta sittenkään, mutta nyt se oli kasvanut pieneksi lomakaupungiksi. Kohteena se on etenkin norjalaisten suosiossa.

En Kilpisjärven suosiota ihmettele, sillä onhan se hieno paikka. Komeat tunturit ympäröivät kylää joka puolelta. Ja norjalaisille Suomi on hintatasoltaankin suhteellisen edullinen kohde. Komeita maisemiahan heillä riittää omastakin takaa.

Blogeja ei enää kommentoida – eikä ihme

Aiheita-blogiin ei ole enää tullut entiseen tapaan kommentteja. Tämä siitä huolimatta, että kävijämäärät kasvaneet.

Käsittääkseni kyse ei kuitenkaan ole vain tästä blogista, vaan ilmiö on yleisempi. Pitkiä kommenttiketjuja näkee nykyään vain hyvin suosituissa blogeissa tai erityisen provosoivissa merkinnöissä. Jotkut blogiympäristöt, kuten Uusi Suomi ja Kotimaa24, ovat myös onnistuneet keräämään ympärilleen yhteisön, jossa kommentointi on melko aktiivista.

Yksi syy varmasti on se, että keskustelut käydään nykyisin useammin Facebookissa tai Twitterissä. Joku jakaa merkinnän ja keskustelee siitä kavereidensa kanssa omalla seinällään. Blogiin asti keskustelu ei enää päädy.

Tänään mieleeni kuitenkin tuli, ettei se välttämättä ole ainoa syy.

Fazerin mansikkavaniljasuklaa on laimea kokemus

Kirjoitin viime viikolla Maraboun mansikkasuklaasta, jonka totesin yllättävän hyväksi. Huomasin pian sen jälkeen, että Fazeriltakin on tullut uusi mansikkasuklaa. Tai tarkalleen ottaen kyseessä on suklaa, jossa on makuina sekä mansikka että vanilja.

Pitihän sekin kokeilla. Kokemus oli valitettavasti melko laimea. Mansikan aromit eivät päässeet ollenkaan samalla lailla esiin kuin Maraboun suklaassa.

Perusidea molemmissa on sama: maitosuklaata ja kuivattuja mansikanpaloja. Fazerilla on siis mansikan lisäksi myös vaniljan aromia mukana. En osaa sanoa, voisiko ero johtua siitä. Ehkä vanilja ei sovi mansikkasuklaaseen?

Voi tietysti myös olla, että Maraboun mansikkasuklaan lataamat suuret odotukset aiheuttivat pettymyksen. Kun kuitenkin yleensä pidän Fazerin suklaista enemmän, niin kai sitä odotti Fazerilta enemmän tälläkin kertaa. Levyjä pitäisi maistella rinnakkain, jotta vertailu olisi pätevä.

Raittijärvi on kylä tiettömien taipaleiden takana

Kirjoitin edellisessä merkinnässä Raittijärvellä järjestetystä jumalanpalveluksesta. Itse kylästä ei tullut paljon kerrottua, joten korjataan se puute nyt.

Raittijärven kylä sijaitsee Enontekiön kunnan Yliperällä Käsivarren erämaa-alueen sisällä. Kylässä on kymmenkunta taloa, joissa kaikissa tosin ei asuta vuoden ympäri. Kyläläisillä on toiset asunnot muualla (aika monella ilmeisesti Kaaresuvannossa). Kylä ei kuitenkaan koskaan ole autio, vaan jossakin taloista ollaan aina paikalla.

Kylän saamenkielinen nimi on Ávžžášjávri. Useimpien, jollei kaikkien, kylän asukkaiden äidinkieli on pohjoissaame.

Talvinen ulkoilmajumalanpalvelus Raittijärvellä

Raittijärvi on pieni, noin kymmenen talon kylä, Käsivarren Lapissa. Erikoiseksi sen tekee se, ettei kylään johda lainkaan tietä. Tiettömiä kyliä löytyy toki saaristosta, mutta mantereen puolella Raittijärvi on ainutlaatuinen. Matkaa Kilpisjärvelle, joka on lähin suurempi kylä, kertyy yli 30 kilometriä.

Kerran vuodessa Enontekiön seurakunta järjestää Raittijärvellä jumalanpalveluksen. Kirkkoa kylässä ei ole, joten palvelus pidetään ulkona. Tänä vuonna messu järjestettiin ensimmäisenä sunnuntaina pääsiäisen jälkeen 15. huhtikuuta. Kilpissafarit järjesti rekikuljetuksen moottorikelkoilla Kilpisjärveltä Raittijärvelle ja takaisin.

Sää oli suotuisa. Menomatkalla oli kirpeä pakkanen, joka tuntui vielä perillä Raittijärvelläkin. Iltapäiväksi sää kuitenkin lauhtui. Taivaalla oli ohutta pilveä, mutta välillä aurinkokin paistoi.