Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

25.2.2008 klo 2.16 | Niko Lipsanen

kulttuurit yhteiskunta

Nelonen kertoo meille, että ”länsisuomalaiset vanhemmat kantelevat eniten lastensa opettajista”. Läänitasolla tarkasteltuna länsisuomalaiset ovat kuusi kertaa hanakampia valittamaan kuin itäsuomalaiset. Mistä moinen ero voisi johtua?

Ensin kannattaa tietysti mennä jutun lähteille Sunnuntaisuomalaiseen. Länsi-Suomen läänistä sivistystointa koskevia kanteluja oli viime vuonna tullut 101 kappaletta, Itä-Suomen läänistä 17. Länsisuomalaisten kantelumäärä tosiaankin on kuusi kertaa suurempi, mutta myös läänin väkimäärä on Itä-Suomen lääniin verrattuna noin kolminkertainen. Nelonen kertoo kanteluhanakkuudesta (”Läänissä kanneltiin kuusi kertaa hanakammin kuin Itä-Suomen läänissä”), mikä ainakin minusta edellyttäisi kantelumäärien suhteuttamista läänien asukaslukuihin.

Tarkistuslaskennankin jälkeen länsisuomalaisten into kannella opettajista on silti kaksinkertainen itäsuomalaisiin verrattuna. Onko syynä länsisuomalainen perusnegatiivisuus, joka saa urputusinnon nousemaan savolaista lupsakkuutta tai karjalaista iloisuutta herkemmin? Ehkä idässä mieluummin vaikka irvaillaan kuin rustaillaan kanteluja? Ehkä itäsuomalaiset oppilaat ja heidän vanhempansa eivät samalla tavalla häiriinny opettajien jutunheitosta tai muista persoonallisemmista opetustavoista?

Tai ehkä syynä on se, että Länsi-Suomessa on enemmän aihettakin kanteluihin. Ovathan opettajatkin siellä pääsääntöisesti länsisuomalaisia. Vai olisiko maansisäinen muuttoliike tuonut länteen joukon itäsuomalaisia opettajia, joissa läntisillä on liikaa kestämistä?

Sunnuntaisuomalaisessa kerrotaan myös, että kanteluita on lisännyt mahdollisuus jättää niitä sähköpostitse. Voisiko ero siis selittyä sillä, että laajakaistayhteyksiä ei vain ole vielä (jos koskaan) saatu levitettyä pitkin Itä-Suomen korpimaita?

Ei vielä yhtään kommenttia tai paluuviitettä.

Kommentointitoiminto on pois käytöstä.