Niinipuu-lehti kolahti taas postiluukusta. Olen joskus kuullut väitettävän, että Mänttärin sukuyhdistys olisi Suomen aktiivisin sukuseura. En ihmettele; minullekin lähettävät lehteään, vaikka en edes tarkalleen tiedä, mitä kautta olen osa sukua. Yhdistyksen kotisivuilla esitetystä sukunimilistasta tosin löytyy hieman valaistusta tähän. Suvun yleisimpien sukunimien joukossa on äidinäitini sukunimi Posti, joten sitä kautta tuo yhteys löytynee.
Sukulehdessä kirjoitetaan suvun asioista ja näyttääpä sukuun kuuluvan niin kansanedustajia kuin urheilijoita ja kulttuuriväkeäkin. Myös sukuun naidut lasketaan mukaan. Suvulla on ollut oma luolamieskin, joka valitettavasti on viime vuoden puolella siirtynyt tuonpuoleiseen. Lehdessä mainittujen henkilöiden nimien perässä on taulunumerot, eli jonkinlaiset Mänttäreiden sisäiset henkilötunnisteet. Minullakin varmaan on sellainen.
Jokohan ovat vaimonikin jäljittäneet? Tuntuvat kyllä seuraavan suvun asioita tarkasti, kun Niinipuu-lehdelle ei tarvitse edes osoitteenmuutosta lähettää. Hakevat tiedot suoraan väestörekisteristä. Ja Mänttäreiden “kaksiosainen sukukirja sisältää tiedot kaikista suvun jäsenistä.” Mitähän kaikkea tietävät?
Sukuyhdistyksellä on jopa sukumuseo Liikkalassa, nykyisellä Anjalankoskella, josta suku on lähtöisin. Yhdistys tukee lähetyskirkkoa Yhdysvaltain Mainessa. Lehdessä ja kotisivuilla mainostetaan sukutuotteita: rintamerkkejä, isännänviirejä, avaimenperiä ja sukulippiksiä. Suvun logo, jossa on tyylitelty M-kirjain ja risti, on kyllä varsin tyylikäs.
Luulenpa, ettei minua kuitenkaan nähdä ensi kesän sukujuhlilla Haminassa. Mänttäri-identiteettini on vielä varsin kehittymätön. En muista, että edes tuntisin ketään Mänttäri-nimistä, vaikka sukuun kuulunkin. Niinipuu-lehden luen kyllä ihan mielelläni kerran vuodessa, kun se ilmestyy.
Kuvassa Mänttärin sukuseuran kotisivuilta kopioitu suvun logo.
Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:
Tämä kirjoitus on julkaistu Aiheita-blogissa, jota kirjoittaa Niko Lipsanen.
Jos kirjoitus herätti mielessäsi ajatuksia, niin olisi oikein kivaa, jos kirjoittaisit ne julki tuohon alle. Kommentointilomake on sivun lopussa. Myös vanhempia kirjoituksia saa mielellään kommentoida.
Tämän kirjoituksen paluuviiteosoite (lisätietoa paluuviitteistä):
http://aiheet.domnik.net/ai-2008/04/manttarit-niinipuu/trackback
Kommentit
Yksi kommentti kirjoitukseen “Mänttärin suku”
Niko Lipsanen 17.4.2008 klo 21:10 ():
Eräs Mänttärien sukuaktiivi ja samalla kaukainen sukulaiseni oli löytänyt tämän kirjoituksen ja lähetti minulle sähköpostia. Läheisin Mänttäri-niminen esivanhempani on hänen kertomansa mukaan äidinäidinisänäidinäidinisänäitini Beata Matintytär Mänttäri (s.15.9.1777).
Tulipahan nyt sekin sitten selväksi. Sukukirjakin kuulemma “löytyy kaikista hyvinvarustetuista kirjastoista”.
Samalla selvisi myös, että nuo edellä mainitut taulunumerot eivät ilmeisestikään ole henkilökohtaisia tunnisteita, vaan samassa taulussa saattaa olla useampikin sukulainen. Minä olen kuulemma samassa taulussa kuin äitini.
Kiitokset tiedoista!