Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin
Ajatteleminen lihottaa
17.2.2009 klo 7.02 | Niko Lipsanen
Törmäsin uutiseen, jonka mukaan ajatustyö lihottaa. Selvisipä sitten syy siihenkin, miksi tuo vatsa on sitten lukioaikojen aavistuksen kasvanut. Tosin se paisuminen alkoi jo armeijassa, vaikka siellä ei ajattelua juurikaan tarvinnut harjoittaa.
Ilmiön huomaa öisin tietokoneen äärellä. Silloin, jos vaikka kirjoittaa html-koodia kotisivuille tai lukee uutisia tai blogeja, niin ei välttämättä tule kauheasti mässäiltyä. Mutta jos vääntää jonkin väitöskirjaan liittyvän ongelman kanssa tai yrittää saada artikkelia valmiiksi ennen kuin deadline iskee päälle, niin suklaata ei ikinä saa varattua niin paljon, etteikö se loppuisi kesken. Myös teetä menee pannuittain (muulloin riittää yksi tai kaksi pannullista yössä).
Uutisessa ei ollut linkkiä, josta olisi saanut lisätietoa tutkimuksesta, mutta äkkiähän sitä löytyi. Science Daily kertoo, että intellektuaalisten ponnistelujen ei mitattu kuluttavan kaloreita kuin hieman lepotilaa enemmän, mutta lisäävän ruokahalua ponnistelujen tyypistä riippuen noin neljänneksellä.
Tutkimuksen suorittaneen ryhmän jäsen Jean-Philippe Chaput Quebecissä sijaitsevasta Lavalin yliopistosta arvioikin, että ”ajattelutyötä seuraava kalorinen ylikompensaatio yhdistettynä siihen, että fyysinen aktiivisuus ajattelutehtäviä suoritettaessa on vähäistä, voi vaikuttaa teollisuusmaissa havaittavaan ylipainoepidemiaan” (käännös omani).
Brittien National Health Service kertoo lisäksi, että tutkimukseen osallistuneet 14 opiskelijaa olivat kaikki naisia. Omien empiiristen havaintojeni pohjalta arvelen kuitenkin, että ilmiö pätee myös miehiin.
Jos siis haluaa laihtua, kannattaa vältellä ajattelemista. Ja toisaalta, jos haluaa kuulla punnittuja ajatuksia, niin ei kannata kysyä niitä keneltäkään laihalta.
Kuvassa nautin pullollisen Quenchi-limonadia raskaan ajattelusession päätteeksi. Kuvan otti vaimoni Mari Pointe Baptisten rannalla Dominicalla 1.12.2007.