Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

6.7.2009 klo 7.22 | Niko Lipsanen

bisnes blogit kulutus verotus web yhteiskunta

Kulutusjuhla on nyt paitsi blogi ja yhdistys myös kulttuurilehti. Tai ainakin sille on myönnetty 2000 euroa opetusministeriön kulttuurilehtitukea (pdf).

Tukea myönnettiin lehden jakeluun. Kun kyseessä kuitenkin on nettilehti, niin jakelukustannukset ovat verraten pienet. Jakeluahan on tuolloin oikeastaan vain palvelimen ylläpito, siis lähinnä webhotellipaketti. Tukea oli haettu myös palkkakustannuksiin ylläpitäjälle ja toimitussihteerille, ja niistä ensimmäisen tehtävänkuva liittyneekin osin jakeluun.

Nillitin aiheesta jo Kulutusjuhla-blogissa. Ei niin, että minua jotenkin haittaisi yhdistyksen saama avustus. Sehän on vain hienoa. Enemmän minua kummastuttaa, mitä opetusministeriön byrokraattien päässä on liikkunut, jos mitään. Myös muille nettijulkaisuille tuki on jaettu nimenomaan jakeluun kohdistettuna.

Ja kiinnostaa minua tietysti myös se, kuinka verorahoja käytetään. Jos niitä johonkin tarkoitukseen myönnetään, niin jotakuinkin siihen ne olisi sitten myös käytettävä.

Toinen minua hämmästyttävä piirre on se, kuinka kritiikittömästi Kulutusjuhla-yhdistyksessä näytetään suhtautuvan julkiseen rahoitukseen. Yhdistyksen tulot koostuvat ilmeisesti jäsenmaksuista, mainitusta opetusministeriön tuesta ja mahdollisesti joistakin muista tuista (en tiedä, onko sellaisia). Sen sijaan kaupalliseen rahoitukseen mainoksien tai sponsoroinnin kautta kerättäviin varoihin yhdistyksessä suhtaudutaan ilmeisen nuivasti.

Kulutusaiheisen kulttuurilehden on tietysti säilytettävä itsenäisyytensä ja kriittisyytensä suhteessa yrityksiin. Se on aivan selvää. Mutta aivan yhtä lailla on tärkeä olla kriittinen valtiota, kuntia ja muita julkisen sektorin toimijoita kohtaan.

Iso osa kulutuksestamme on kohdistuu joko osin tai kokonaan verorahoilla tuotettuihin palveluihin. Jos yritysraha luo epäilyksen kriittisyyden puutteesta kaupallisia palveluita kohtaan, niin eikö vastaavasti verorahoitus aiheuta saman silloin, kun käsitellään julkisia palveluita – tai ole aivan vastaavasti aiheuttamatta?

Tämä ei ole pelkästään Kulutusjuhla-yhdistyksen ongelma, vaan samaa on nähtävissä kansalaisjärjestökentällä muutenkin: yritykset pahoja, valtio hyvä. Jotkin järjestöt, kuten Greenpeace, tosin kieltäytyvät myös valtion rahoista (Greenpeaceä ei tosin voi pitää kansalaisjärjestönä, koska käytännössä sen jäseneksi on lähes mahdotonta liittyä).

Miksi ihmeessä ihmisten vapaaehtoisesti markkinoilla käyttämät rahat olisivat jotenkin epäeettisisempiä kuin pakkotoimin verotuksen kautta kerätyt? Johdonmukaista olisi hyväksyä joko sekä yritys- että julkinen rahoitus tai sitten kieltäytyä molemmista.

Kuvassa on Kulutusjuhla-blogin (ja -yhdistyksen?) logo.