ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

Kitakielekkeen nielaiseminen

Eilen aamulla kurkussa tuntui vähän oudolta. Aivan kuin jokin iso limaklöntti olisi juuttunut jonnekin kitalaen ja kurkun välille. Sitä ei saanut yskäistyä ulos eikä nielaistua, vaan se vain liikkui torven sisällä pientä matkaa edestakaisin.

Sain sen köhittyä sen verran eteen, että yletin ottamaan sormilla kiinni. Oli sen verran tiukassa, etten uskaltanut ryhtyä kovemmin nykimään. Ja aika liukaskin oli. Marikin vähän kurkki suuhuni sisään ja lopulta päädyimme siihen, että kyseessä täytyi olla kitakieleke. Se oli vain jostakin syystä vähän turvonnut ja roikkui hervottomana.

Kitakieleke on latinaksi uvula ja sitä googlettamalla netistä löytyi hyvin englanninkielistä lisätietoa aiheesta. Ensimmäiseksi löytämäni ohje kuului, että pitää syödä paljon jäätelöä, niin sitten se menee ohi.

Ei lainkaan hassumpi kuuri. Eilen söin pari paketillista. En tiedä, onko se varsinaisesti auttanut, sillä kitakieleke lerputtaa entiseen tapaan, mutta ehkä siihen vain on tottunut. Pitää varmaan syödä tänään lisää.

Muitakin ohjeita, kuten suolavedellä kurluttelua, löytyi. Jäätelö kuulostaa paremmalta lääkkeeltä, joten keskityn siihen. Sitä paitsi, tuolla sivulla käsitellään kivuliasta kitakielekkeen roikkumista, ja tämä minun tapaukseni ei ole lainkaan kivulias (se kyllä sattuu, jos siitä ottaa kiinni ja yrittää vetää).

Kitakielekkeen merkitys ei kuulemma ole täysin selvä, mutta jotain tekemistä sillä lienee puheen muodostuksen kanssa. Tämä roikkumisilmiö taas johtuu tyypillisimmillään siitä, että kurkku on päässyt yöllä nukkuessa kuivumaan. Syynä voi olla myös angiina, jokin allerginen reaktio tai jokin bakteeri- tai virusinfektio.

Eiköhän tämä tästä tokene. Jos ei jäätelö riitä, niin kokeillaan sitten tuota suolavesikurlausta. Tuskin tässä sentään lääkäriin tarvitsee mennä.