Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin
Kellä on sanottavaa Twitterissä?
9.12.2009 klo 6.32 | Niko Lipsanen
Aivan ensi alkuun oli vaikea keksiä, kuinka Twitteriä käyttäisi. Työnjako Facebookin kanssa piti hahmottaa, vaikka näin jälkikäteen ajateltuna se on päivänselvä: Facebookissa kerrotaan kavereille, mitä kuuluu. Twitterissä taas kerrotaan koko maailmalle, mitä sanottavaa juuri sillä hetkellä on.
Samalla logiikalla haen Twitteristä myös niitä, joita seurata. Se on kuitenkin osoittautunut pieneksi ongelmaksi. Aika moni niistäkin, joilla varmasti olisi myös sanottavaa, kirjoittaa Twitteriin lähinnä kuulumisia. Ei kiinnosta (tai jos kiinnostaa, niin seuraan Facebookin kautta).
Ehkä sanottavan tiivistäminen 140 merkkiin on se haastava osuus? Kuulumiset on usein helpompi ilmaista lyhyesti.
Otankin mielelläni vastaan vinkkejä sellaisista twitteröitsijöistä, joilla on jotakin mielenkiintoista sanottavaa. Erityisesti politiikasta ja yhteiskunnasta kirjoittavat kiinnostavat, tekniikka- ja mediajutut eivät niinkään – ainakaan toistaiseksi. Myöskään uutislinkkien välittäjät eivät erityisemmin innosta. Katson ne mieluummin Amppareista.
Lisätään vielä, että mieluummin seuraan joitakuita suhteellisen taviksia kuin vaikkapa kansanedustajia tai ministereitä. Vaikuttaa, että Twitterissä pätee sama kuin blogeissakin: mitä nimekkäämpi kirjoittaja, sitä vähemmän sanottavaa. Joitakin poikkeuksia toki aina on.
Kielen suhteen olen päätynyt siihen, että kirjoitan Twitteriin suomeksi. Tämä voi tietysti vielä muuttua, mutta ainakin toistaiseksi näin. Seurattavaksi käyvät silti myös englannin- ja miksei ranskankielisetkin tunnukset. Ruotsiksi twitteröiviä ei kannata ehdottaa, sitä kieltä ei oikein jaksa lukea edes 140 merkin pätkissä. Tai sitten täytyy olla jotakin todella painavaa sanottavaa joka merkin edestä.
Ehdotuksia niin omista kuin muiden tunnuksista voi jättää tämän kirjoituksen kommentteihin.
Minut löytää Twitteristä tunnuksella @nlipsane. Saa seurata, jos kiinnostaa (enkä tietysti kiellä seuraamasta, vaikkei kiinnostaisikaan, mutta mitään sosiaalista pakkoa seuraamiselle ei ole).
Myös tämän blogin otsikot voi halutessaan tilata Twitterin kautta.
Kuvassa on kuvakaappaus Twitterin virheilmoituksesta.