Kirjoittanut: Niko Lipsanen 11.1.2010 klo 6.06
Aiheet: blogit, luonto, sää, talvi, yhteiskunta
Tänä talvena kylmää on riittänyt, eikä vain Suomessa. Poikkeuksellisen kylmää on ollut myös monessa muussa paikassa niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Kylmyys ja lumi on saanut monessa paikassa normaalit kuviot sekaisin. Tämä näyttää kummastuttavan joitakin bloggaajia.
Minun Venäjäni -ryhmäblogiin kirjoittava Tapani Kaakkuriniemi päästeli seuraavasti:
Minua jotenkin häiritsevät ja kyllästyttävät nämä uutisraportit, joiden mukaan ”deep freeze”, syväpakastus on iskenyt Eurooppaan. Pakkasta näyttäisi olevan jopa 7 astetta, ja miten kävi? La Manchen junatunnelin liikenne jumittuu, Wienin metro lakkasi toimimasta, Rheinin/Mainin-Tonavan kanava suljettiin kun se jäätyi, ja brittien kuumavesipullot eivät oikein pidä riittävää lämpöä yllä.
Hänen mielestään 40 pakkasasteeseen asti pitäisi pystyä elämään ihan normaalisti, kunhan ”pukeudutaan kunnolla ja pidetään huolta siitä, ettei tekniikka pääse jäätymään”.
Kaakkuriniemi jatkaa:
Jakutskissa on tultu 52 asteen pakkasista jo -35 asteeseen, mitä voi pitää merkittävänä lauhtumisena. Verhojanskissa paukkuu 47 asteen pakkanen, ja vaikka se lähipäivinä lauhtuukin -35 asteeseen, luvassa on tuonnempana taas yli 50 asteen kylmyys.
Niin, mitä ne siellä Keski-Euroopassa valittelevat, kun Jakutskissa selvitään paljon kylmemmässäkin.
Kuvitellaanpa, että kävisikin niin, että joku päivä Neitsyt Maria päättäisi ilmestyä Jakutskissa. Yhtäkkiä kaupunkiin ryntäisi miljoona pyhiinvaeltajaa ympäri maailmaa. Vaikka tundralla ei tilasta olekaan puutetta, niin neljännesmiljoonan asukkaan kaupungissa saattaisi moni toiminto olla tiukoilla, kun pyhiinvaeltajalaumat vyöryisivät kaupunkiin.
Kaakkuriniemi varmaan naureskelisi, että kuinka ne nyt noin pulassa ovat siellä Jakutskissa. Lontoossahan on miljoonia ihmisiä joka päivä, ja hyvin sielläkin selvitään, puhumattakaan sitten vaikka Kiinasta.
Ihan yksi yhteen vertaukset eivät tietysti mene. Kylmiä talvia on Keski-Euroopassa aina silloin tällöin, mutta Neitsyt Maria ei tietääkseni kovin usein ole ilmestynyt Jakutskissa. Mutta ei kyse tarvitse välttämättä olla pyhiinvaeltajamassoista, vaan ylipäänsä jostakin poikkeuksellisesta tilanteesta.
Ei siinä pitäisi olla mitään kummallista, että poikkeuksellisissa tilanteissa jotkin toiminnot takkuilevat enemmän tai vähemmän. Näin siitäkin huolimatta, että vastaava tilanne voi jossakin toisaalla olla hyvinkin tyypillinen. Tämä pätee ihan yhtä lailla myös Jakutskiin ja Verhojanskiin.
Oheinen kuva on otettu maantiestä jossakin Karkkilan tienoilla. Kylmää oli, vaikkei Jakutskin lukemiin päästykään. Otin kuvan 4.1.2010 (kuvan lisenssi).
Tapani Kaakkuriniemi 12.1.2010 klo 22.48:
Kiitos kommentista, Niko!
Talvi on ilmiö, jonka tulemisen pystyy melkein joka vuosi ennustamaan. Joskus ne ovat kylmiä, toisinaan taas lauhoja. En minä siinä blogikirjoituksessani halunnut sanoa, että kylläpäs ovat huonoja talveen varautujia nää keski- ja länsieurooppalaiset. Yritin sanoa jotakuinkin, että monet peräkkäiset lauhat talvet ovat antaneet eri alojen toimijoille (junaliikenne, asuntojen lämmitysjärjestelmät, kaukolämpö) tilaisuuden makeaan laiskotteluun, ja ne ovat ottaneet tilaisuudesta vaarin.
Kyllä sen ymmärtää tällainen maalainenkin, että jossakin Bahamalla tai Kreetalla ei ole rakennuksissa lämpöeristeitä eikä ehkä lumiauroja – tai en tiedä onko. Mutta että alle 10 asteen miinuslukemat saavat aikaan sen, että koulut suljetaan Englannissa, kertoo siitä, että jossakin on slarvattu. Tai kun Oslossa yritetään ajaa kesälaatunaftalla paikallisliikenteen busseja, ja koko kalusto hyytyy suunnilleen yhtenä päivänä, on osoitus huonosta varautumisesta. Minäkin olen ollut Oslossa vähän yli 20 asteen pakkasessa, eli niitä siellä siis on.
Toki Pohjois-Italiassakin on yhä paljon rakennuksia ilman keskuslämmitystä. Pakkaset ovat yleensä lyhyitä, jolloin tilapäislämmittimillä on pärjätty. Mutta aina ei pärjätä. Silti toivon, ettei neitsyt Maria päättäisi ilmestyä Jakutskissa tai yleensä Siperiassa keskitalvella. Hän kokisi yleisökadon ja saattaisi vilustua.
Niko Lipsanen 13.1.2010 klo 12.38:
Kyse lienee siitä, kuinka paljon kannattaa investoida sellaisia poikkeustilanteita varten, jotka kuitenkin ovat melko harvinaisia (eivätkä aiheuta samanlaisia tuhoja kuin vaikkapa hurrikaanit tai maanjäristykset). Onko sittenkin parempi vain kärvistellä vähän aikaa?
Tuohon sinun juttuusi tartuin, koska Siperian kaupunkien heittäminen vertailukohteeksi vaikutti niin yliampuvalta.
Kommentoinpa vielä yhtä kirjoittamaasi kohtaa:
Eikö Siperiassakin laivaliikenne lopu, kun joet jäätyvät?