Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

23.4.2010 klo 12.22 | Niko Lipsanen

kulutus kuulumiset laihduttaminen ruoka terveys

Paasto päättyi pääsiäiseen, mutta Läskillä lukutaitoa Nepaliin -kampanja on edelleen käynnissä. Loppupunnitukset ovat vasta toukokuussa.

Paaston aikana painoa lähti kymmenisen kiloa. Nyt täytyisi pitää huoli siitä, ettei sitä tule kauheasti takaisin. Ei tietysti haittaisi, vaikka lähtisi muutama kilo lisääkin. Mari ehdotti, että kokeilisin vähähiilihydraattista ruokavaliota eli ns. karppaamista tai alakarppaamista.

En ole ikinä ollut alakarppaamisesta erityisen innostunut, mutta voihan sitäkin kokeilla. Tähänastisten kokemusten perusteella tämä ei ole oikein minulle sopiva tapa syödä. Vaikka söisi mahansa täyteen, niin silti on nälkä.

Ruokavalioni koostuu tällä hetkellä siis lähinnä lihasta, kalasta ja kasviksista. Lisäksi, koska paasto kuitenkin on jo ohi, olen ottanut oikeudekseni syödä noin sata grammaa suklaata päivässä. Se on kyllä minimaalisen vähän, kun kaikki keksit, pullat ja monet muut herkut ovat samaan aikaan kiellettyjen listalla. Vastineeksi suklaasta lihan ja kalan pitää sitten olla vähärasvaista.

On omituinen tunne, kun maha on pinkeänä ruoasta ja silti nälättää. Jos oikein ahmisi, niin voisi varmaan kokeilla miltä tuntuu yhtäaikainen ähky ja nälkä. Ehkä pärjään kuitenkin ilman sitä kokemusta.

Olen nyt hieman lisännyt hiilihydraatteja ruokavaliooni, ja se parantaa kyllä oloa. Pari palaa leipää tekee jo kummasti hyvää.

Alakarppaus vie myös voimat. Kävelen normaalisti kaupungilla melko pitkiäkin matkoja varsin reipasta tahtia, mutta nyt jalat menevät maitohapoille jo parin kilometrin reippaasta ulkoilusta. Ei tällaistaakaan ole ennen esiintynyt.

Sitten on tietysti vielä ajateltava ympäristöäkin. Teppo Moisio kirjoitti reilut pari vuotta sitten alakarppaamisen ekologiasta. Ehkä jos söisi vain kengurua, hevosta ja kalaa, niin tämä ei olisi niin haitallista, mutta muutoin näin vahvasti eläinpitoinen dieetti ei ilmastoa ilahduta. Ruokien kypsennysajat sentään ovat selvästi lyhentyneet paastoaikaisesta kasvisruokavaliosta, joten siinä tulee vähän tasoitusta.

Kai tämä kokeiluna kuitenkin menee, ja tasapainottaahan ympäristörasitustakin se, että takana on tätä ruokavaliokokeilua pidempi pääsiäispaasto, jonka aikana en syönyt lihaa lainkaan ja kalaakin vain sunnuntaisin. Katsotaan nyt, onko tällä sitten jotakin vaikutusta painoon. Voihan sitä vähän aikaa syödä lihapitoisemmin, jos sillä saa vastineeksi lisää lukutaitoa nepalilaisten iloksi.

Tähän artikkeliin on jätetty 6 kommenttia ja/tai paluuviitettä.

1. Pyry 23.4.2010 klo 13.23:

   En ole oikein ikinä hiffannut tätä karppaamista. Etenkin tuo kasvisten syönti, minkä itsekin mainitset, on minusta nurinkurista: useimmat kasviksethan ovat oikeastaan pelkkää hiilihydraattia! Omien havaintojeni mukaan karppaaminen laihduttaa pääasiassa siksi, että mikä tahansa huomion kiinnittäminen omaan ruokavalioon laihduttaa.

2. Niko Lipsanen 5.5.2010 klo 4.59:

   Joo, eipä minullakaan ensimmäinen viikko pudottanut painoa yhtään. Ei sitä tosin tullut lisääkään.

   Päätimme, että kokeilen vielä toisen viikon vähän tiukemmalla dieetillä. Nyt on tiputettu suklaakin pois, ja kasviksiakin saa syödä vain varsin maltillisesti.

3. Niko Lipsanen 10.5.2010 klo 16.38:

   Toisen viikon tiukempi dieetti tuotti sitten jo tuloksia: painoa lähti kolmisen kiloa. Se ei varmaan ole lainkaan hassummin yhden viikon tulokseksi.

   Olokin vähän parani loppua kohti, vaikka samat vaivat olivat mukana loppuun asti. Nälkä pysyi, vaikka söikin, ja olo oli voimaton, mutta ei yhtä pahasti kuin alussa. Ehkä tuohonkin olisi ajan mittaan tottunut.

   Olen nyt kuitenkin tyytyväinen, että rääkki on ohi ja voin taas alkaa syömään normaalisti (eli pääasiassa kasviksia, ml. perunat ja pasta, ja sitten vähän jotain lihaa tai kalaa niiden kanssa). Ja saa syödä taas suklaatakin.

   Toivottavasti tästä nyt on jotakin iloa nepalilaisten lukutaidolle.

4. eikka 8.11.2010 klo 0.47:

   Mielenkiinnosta kyselisin miten kävi kun lisäsit hiilihydraattien syöntiä? Toivottavasti ei se sama vanha juttu mikä itsellä, eli syömishimo taivaisiin ja paino myös.. Itsellä oikeaa alakarppausta (hiilihydraatit alle 30g/vrk, eli ei siis suklaata..) takana kuukausi, paino tippunut yli kymmenen kiloa ja nälkää en ole vielä nähnyt. Hiilihydraatteja en lähde lisäilemään ennnen kuin paino on tippunut tavoitteen, eli 25 kilon verran – ei uskalla ottaa riskejä siitä että palaisin vanhaan leivän ja perunan puputtamiseen..

5. Niko Lipsanen 8.11.2010 klo 5.10:

   Paino pysyi jotakuinkin samoissa lukemissa koko kesän. Kiloja ei siis alkanut tulla lisää, vaikka aloinkin taas syödä myös hiilihydraatteja.

   Nyt loka-marraskuussa on sitten tullut jotakin kolme-neljä kiloa takaisin. Tämä on niin ankea aika vuodesta, että eihän sitä lihomatta jaksa.

   Yritän kuitenkin kiriä nämä uudet kilot taas pois seuraavan pääsiäispaaston alkuun mennessä. Sen aikana pitäisi sitten taas saada jonkin verran lisää painoa pois.

6. Karoliina 29.5.2011 klo 18.24:

   Nälkä sekä makeanhimo pysyisitvät paremmin karppausruokavaliolla poissa kun syö riittävästi (=PALJON) rasvaa! Suklaata ei syödä varsinkaan alussa laisinkaan, jos on IHAN pakko niin yli 75% suklaata muutama pala. Lihat saa olla kunnolla rasvaisia ja rasvaista juustoa vaan kehiin. Ei ole ilmastoystävällinen ruokavalio mutta huomautan, että ei ole ihme, että on nälkä vähärasvaista lihaa ja kasviksia popsimalla. Karppaajan ruokavalio voi koostua jopa 60% rasvasta, 20% proteiinista ja 20% hiilarista, joka tulee pääosin vihreistä kasviksista ja hieman hedelmistä ja marjoista (joista esim. banaani ei ole lainkaan suositeltava, 18g hh/100g). Kun koostaa ruokavalion oikein ja syö makeanhimoonsa vaikkapa läjän metukkaa (niin hullulta kuin se kuulostaakin), pysyy makeanimokin tipotiessään ja nälkä varsinkin (karppaajille voi pikemminkin olla ongelma ruokavalion tuoma nälättömyys joka johtaa kalorivajeeseen, jos ei syö). Jos joskus haluat kokeilla niin kunnon perehtyminen rasvaisen ruokavalion saloihin ennen kuin teet ratkaisuja :)