Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

3.9.2010 klo 5.12 | Niko Lipsanen

historia kulttuurit maantiede savo

Satunnaiset Mikkelin-kävijät saattavat joskus kummastella sitä, kuinka paikkakunnalta löytyy niin paljon erilaisia Suur-Savo-nimeä kantavia tahoja. On Suur-Savon Sähkö, Suur-Savon 4H-piiri, Suur-Savon museo, Suur-Savon Mäyräkoirakerho ja paljon muuta.

Jos ihan vain Suur-Savosta puhutaan, niin sillä paikalliset tarkoittavat useimmiten paikallista S-ryhmän osuuskauppaa. Viimeksi muutama päivä sitten kerrottiin alueen osuuspankkien yhtyvän uudeksi Suur-Savon Osuuspankiksi (LS 31.8.10).

Jotkut saattavat jopa epäillä suursavolaisuuden olevan Suur-Suomi-aatteen maakuntaversio. Ovathan savolaiset varsin ekspansiivisia aikojen saatossa olleetkin ja levittäytyneet laajalti maakuntansa ulkopuolisille alueille etelärannikolta aina Lappiin saakka. Pohjanmaalla on savolaiskiilansa, ja pitävätpä jotkut maan pääkaupunkiakin jo savolaisille menetettynä.

Taustalla on kuitenkin suhteellisen tylsä hallinnollinen järjestely. Savonlinnan linnalääni jaettiin vuonna 1552 kahteen eri maavoutikuntaan. Suurempi niistä nimettiin Pien-Savoksi ja pienempi Suur-Savoksi.

Pien-Savon puolelle jäivät Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen pitäjät, eli noin suurin piirtein Savonlinna, Kuopio ja kaikki siltä väliltä. Suur-Savoon taas pääsivät Pellosniemi, Visulahti ja Juva, eli nykyisen Mikkelin ympäristö.

Vaatimattomuus ei Savossa ole hyve, eivätkä pohjoissavolaiset siksi ole pienuuttaan korostaneet. Kuopiossa ei Pien-Savo näy sen enempää yritysten, yhdistysten kuin julkistahojenkaan nimissä. Sen sijaan siellä ollaan kuin muita savolaisia ei olisi olemassakaan.

Ylen Radio Savo soi Kuopiossa ja Iisalmella, ja alueen paikallislehti on Savon Sanomat. Lehden Savo-osiossa seurataan lähinnä Pien-Savon tapahtumia (toki Suur-Savonkin uutiset pääsevät samaan osioon silloin, kun niitä joukossa on). Kuopiossa toimii energiayhtiö Savon Voima, ja Savon Asuntotoimi myy ja vuokraa alueen kiinteistöjä. Savon yrittäjätkin keräävät jäsenistönsä Pohjois-Savosta.

Aika hyvin pohjoissavolaiset ovat savolaisuuden omimisessa onnistuneetkin. Useiden mielissä Savo yhdistyy Kallaveden muikkuihin, Partasen kalakukkoihin, Kuopion toriin ja muihin piensavolaisiin ilmiöihin.

Suur-Savon suuruutta puolustaa kuitenkin alueen mahtava historia. Savilahden pitäjä mainitaan jo Pähkinäsaaren rauhan asiakirjoissa, ja nykyisessä Mikkelissä sijaitseva Savilahden kivisakasti on Savon vanhin rakennus. Itse asiassa koko Savo on saanut nimensä siitä, kun Savilahtea keksittiin ryhtyä kutsumaan ruotsiksi nimellä Savolax (joissakin lähteissä epäillään, että paikan nimi olisi aiemmin ollut Savulahti).

Nokittelu pohjoisen aitosavolaisten ja etelän suursavolaisten välillä jatkuu varmasti hamaan tulevaisuuteen. Kun Mikkelistä aikoinaan tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki, antoivat mikkeliläiset Kuopion edustajille Helsingin Senaatintorin ”Ollaan Mikkelin läänissä” -tapahtumasta yli jääneitä paitoja. Myöhemmin läänit lakkautettiin, ja siinä meni mikkeliläisiltä sekin ilo.

Kuvassa on näkymä ns. Pikkutorilta Mikkelistä. Tällä hetkellä paikka on rakennustyömaana, koska Osuuskauppa Suur-Savo rakentaa aukion ympärille uutta liiketilaa.

Ei vielä yhtään kommenttia tai paluuviitettä.

Kommentointitoiminto on pois käytöstä.