Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin
Kadunnimet myös venäjäksi?
17.11.2010 klo 14.21 | Niko Lipsanen
Mikkelissä osa yrittäjistä oli toivonut kaupungille venäjänkielisiä katukylttejä (LS 10.11.10), mutta kaupunkilaiset eivät asiasta innostuneet (LS 11.11.10).
En tiedä, onko kansalaispalautteeseen vaikuttanut Länsi-Savon uutisessa ollut kuva, jossa venäjänkielinen nimi on kuvamanipulaatiolla kirjoitettu suomenkielisen tilalle. Tarkoitushan ei sentään ollut poistaa suomenkielisiä kylttejä, vaan tuoda venäjänkieliset niiden alle.
Aivan tuossa esitetyssä muodossa en minäkään silti asialle lämpene. Ainakin Länsi-Savon uutisen perusteella sai käsityksen, että katujen ja teiden nimet olisi ollut tarkoitus kääntää uulitsoiksi ja prospekteiksi. Se tuskin olisi tarpeen. Niiden kirjoittaminen myös kyrillisillä kirjaimilla ei kuitenkaan olisi välttämättä erityisen huono idea.
Ei siis Проспект Маннергейма, kuten Länsi-Savon kuvamanipulaatiossa, vaan Маннергейминтие (Mannerheimintie) – aivan kuten suomeksi, paitsi kyrillisin kirjaimin.
Minulla on sellainen muistikuva, että Pietarin ja Moskovan turistipitoisimmilla alueilla tätä harrastettaisiin toisinpäin, ja venäjänkieliset kadunnimet olisi kirjoitettu myös latinalaisin aakkosin (translitteroituna tosin englannin eikä suomen mukaan). Voi tosin olla, että muistini pätkii, sillä valokuviani tutkimalla en tästä löytänyt esimerkkejä. Siksi tämänkin jutun valokuvassa moskovalaisessa kadunnimikyltissä on teksti vain kyrillisin kirjaimin.
Nimien kirjoittaminen kyrillisin kirjaimin, mutta suomalaisissa muodoissaan, olisi samanaikaisesti sekä kädenojennus venäläisille matkailijoille että osoitus siitä, että pidämme kuitenkin omasta kielestämme ja sen nimistöstä kiinni.
Vähän samaan tapaan kadunnimiä on väännetty aikaisemminkin. Näin jossakin (en valitettavasti muista enää missä) vanhan Helsingin kartan, jossa kadunnimet olivat venäjäksi. Kotikatuni Hernesaarenkatu oli kartalla ”Эртхолмская улица” (Ärtholmskaja ulitsa). ”Katu” oli kyllä käännetty ”ulitsaksi”, mutta Hernesaari oli jätetty kääntämättä. Sen sijaan ruotsinkielinen nimi oli väännetty venäläisempään muotoon.
Kuvassa on venäjänkielinen kadunnimikyltti Moskovassa. Otin kuvan 8.6.2007.
Tähän artikkeliin on jätetty 2 kommenttia ja/tai paluuviitettä.
Uusimmat artikkelit
Keskeisimmät aihepiirit
- Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
- Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
- Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
- Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
- Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
- Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
- Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
- Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
- Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä
Kirkko ei saa olla virasto
Santeri 3.2.2011 klo 1.20:
Et maininnut, että ehdotuksesti vastaisi täysin Neuvostoliiton perinnettä. Siellä ei nimittäin koskaan käännetty kadunnimiä tai paikannimiä muutenkaan, vaan yleisperiaatteena oli, että kaikilla paikkakunnilla on vain yksi nimi kaikilla kielillä. Niinpä Virossakin kaikki katukyltit olivat vain viroksi, mutta kaksilla kirjaimilla, vironlatinalaisin ylhäällä ja venäjänkyrillisin alhaalla. Poikkeuksen muodostivat vain suljetut kaupungit, jossa kaikki tekstit olivat pelkästään venäjäksi ja kyrillisin kirjaimin.
Niko Lipsanen 3.2.2011 klo 1.24:
Mielenkiintoista. En tiennytkään, että Neuvostoliitossa oli tuollainen tapa (ja siksi en sitä myöskään maininnut).