Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

25.1.2011 klo 7.27 | Niko Lipsanen

kulutus lidl ruoka suklaa

Lidlin edullinen Fin Carré -maitosuklaa myydään nyt uusitussa muovikääreessä. Se ei sinänsä ole välttämättä huono uudistus, koska aikaisemman paperikääreen sisällä ollut folio tuskin oli kovin ympäristöystävällinen ratkaisu. Valitettavasti muutos ei kuitenkaan jäänyt vain kääreen uusimiseen.

Lidlin maitosuklaa on tähän asti ollut hinta-laatusuhteensa ansiosta yksi eniten kuluttamistani tuotteista. 49 sentillä on saanut sata grammaa varsin kelvollista maitosuklaata. Toki kalliimmalla saa parempaakin, mutta on moni hintavampi jäänyt maultaan huonommaksikin.

Uudessa maitosuklaassa kaakao ei enää maistu kuten ennen. Sen huomaa jo väristä (ks. kuva tämän artikkelin lopussa): vanha suklaa oli paljon tummempaa. Vielä selvemmin sen huomaa kuitenkin mausta. Kaakaon tilalle on tullut makeutta, tai oikeastaan äitelyyttä.

Sekä uuden että vanhan suklaan tuoteselosteessa kuitenkin sanotaan, että kaakaota on vähintään 30 prosenttia. Täysmaitojauhe on kuitenkin vaihdettu rasvattomaan maitojauheeseen ja kermajauhe herajauheeseen. Ehkä maun heikkeneminen johtuu niistä? Mielenkiintoista sinänsä, että vanilliini on korvattu aidolla vaniljalla. Sen luulisi olevan muutos parempaan.

Vanhassa suklaakääreessä ei ole ravintoarvotaulukkoa. Mari epäilikin, että ehkä suklaasta on yritetty tehdä vähärasvaisempaa, kun taulukko on uuteen kääreeseen laitettu näkyviin. Rasvan määrä on saatu kirittyä juuri ja juuri alle 30 gramman (sitä on sadan gramman levyssä nyt 29,6 g).

Muutos osuu myös yhteen makeisveron tulon kanssa. Lidl ei ole ainakaan vielä nostanut suklaansa hinta. Kyse tuskin kuitenkaan on siitä, että Lidl vastaisi veroon hinnankorotuksen sijaan laatua pudottamalla. Kyseinen veromuutoshan koskee kuitenkin vain Suomea, mutta Lidl myynee samaa suklaata ympäri Euroopan.

Omissa kulutustottumuksissani tämä muutos tarkoittaa sitä, että Lidlin maitosuklaa eksyy ostoksiini entistä harvemmin. Se voi tarkoittaa myös sitä, että käyn harvemmin koko Lidlissä, sillä onhan edullinen hyvä suklaa ollut yksi tärkeä syy mennä juuri sinne. Kampin kautta kotiin tullessa ruokakaupaksi valikoitunee jatkossa useammin Lidlin lähellä sijaitseva K-Supermarket.

Täytyy toivoa, että muutkin asiakkaat eri puolilla Eurooppaa huomaavat suklaan laadun heikkenemisen ja jättävät sen ostamatta. Voihan se vaikka olla, että vanha suklaalaatu palaa takaisin valikoimiin, jos uuden menekki putoaa.

Kuvassa yllä on Lidlin vanha ja uusi suklaalevy vierekkäin kääreissään, ja alla kääreet purettuna. Otin kuvat 23.1.2011 (kuvien lisenssi).

Tähän artikkeliin on jätetty 2 kommenttia ja/tai paluuviitettä.

1. Jyri Väätäinen 9.4.2011 klo 23.31:

   Itse olen vuoden alusta suklaa- ja karkkilakossa pysyvästi! Hyvin olen pysynyt ilman. Ei ole enää pakkoa ostaa näitä, ennen oli useitakin. Suklaajäätelöä otan välillä, mutta ei suklaata muuten.

2. Niko Lipsanen 21.5.2011 klo 1.49:

   Ostin eilen Ikeasta siellä tarjolla olleita 45 sentin suklaalevyjä. Ulkoasu näytti kovin tutulta: levy oli palajärjestykseltään ja kuvioinniltaan samanlainen kuin tuo Lidlin suklaan vanhempi versio. Ilmeisesti kyseessä on sama valmistaja. Valmistusmaaksi on merkitty Saksa.

   Samaa suklaata se ei kuitenkaan ilmeisesti ole. Ei nyt enää ole tuollaista Lidlin vanhaa levyä, jota verrata vierellä, mutta väri vaikuttaa vaaleammalta ja maku laimeammalta. Kaakaopitoisuudeksi kerrotaan kyllä sama vähintään 30 prosenttia.

   Suklaasta on tarjolla myös tumma versio, sekin samaan 45 sentin hintaan per sata grammaa. Siinä kaakaopitoisuus on vähintään 60 prosenttia. Sekään ei tummaksi suklaaksi ole mitään erityisen hyvää, mutta yhdessä noista kahdesta saa varsin kelvollisen kokonaisuuden. Kaksi palaa maitosuklaata ja yksi tummaa suuhun, niin johan maistuu hyvältä.

   Tällainen suklaan suurkuluttaja arvostaa myös halpaa hintaa. Valitettavasti tuo Ikea on vähän kaukana. Voihan siellä käydä ilmaisbussilla hakemassa suklaata, mutta aikaa siihen tuhrautuu.