Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

27.7.2011 klo 4.11 | Niko Lipsanen

kristinusko norja rikokset uskonto yhteiskunta

Oslossa pommin räjäyttänyt ja Utøyan saarella nuoria demareita ampunut norjalainen terroristi Anders Behring Breivik ilmoitti muiden määreiden ohella olevansa kristitty.

Terrori-iskut olivat järkyttäviä jo itsessään. Tappamista ei voi hyväksyä – etenkään viattomien sivullisten. Järkytys oli myös se, että terroristin väitettiin jakavan sama usko kanssani. Ei kristinuskossa ole mitään, mikä voisi oikeuttaa nuo teot.

Terroristi oli kirjoittanut iskuja valmistellessaan 1500-sivuisen manifestin. Se oli valitettavan helppo löytää Internetistä. Latasin sen ja etsin otsikoiden ja tekstihaun avulla kohtia, joissa Breivik avaa näkemyksiään kristinuskosta.

Manifestista kävi selväksi, että uskoon teot eivät liity. Breivikille kristinusko on kulttuurinen ilmiö ja väline, jolla eurooppalaiset voidaan yhdistää islamin uhkaa vastaan. Itseään hän ei pidä erityisen uskonnollisena.

Breivik kirjoittaa:

Regarding my personal relationship with God, I guess I’m not an excessively religious man. I am first and foremost a man of logic. However, I am a supporter of a monocultural Christian Europe.

Hän sanoo kyllä olevansa sataprosenttinen kristitty, mutta tarkentaa sen tarkoittavan kulttuurikristittyä:

As a cultural Christian, I believe Christendom is essential for cultural reasons. After all, Christianity is the ONLY cultural platform that can unite all Europeans, which will be needed in the coming period during the third expulsion of the Muslims.

Hän korostaa myös, ettei tarvitse olla uskossa voidakseen olla osa hänen ristiretkiliikettään:

As this is a cultural war, our definition of being a Christian does not necessarily constitute that you are required to have a personal relationship with God or Jesus. … The PCCTS, Knights Templar is therefore not a religious organisation but rather a Christian ”culturalist” military order.

Kristinusko, kristityt tai kristillinen kulttuuri eivät voisi vähempää kaivata puolustajikseen tuollaisia ”ritareita” kuin Breivik.

Kristillisten rituaalien suorittamista Breivik kuitenkin suosittelee seuraajilleen (joita toivottavasti ei ole eikä tule). Hän pitää esimerkiksi rukoilemista ja ehtoolliselle osallistumista jonkinlaisina itsepsyykkauksen keinoina, joilla voi hankkia itseluottamusta veritekoja varten.

En keksi sanoja, joilla voisin kuvata sitä, kuinka vastenmielisenä ja kuvottavana pidän Breivikin tapaa käyttää kristinuskoa hyväkseen.

Huomionarvoista kuitenkin on, että Breivik kaikesta huolimatta yrittää perustella hirmutöiden oikeutusta myös kristinuskosta käsin. Tällä lienee tarkoitus vakuuttaa, että uskovatkin kristityt voisivat osallistua ”ristiretkeen”. Hän korostaa erityisesti sitä, että eri paavit olivat antaneet oikeutuksensa aikaisemmille ristiretkille. Lisäksi hän lainaa sekalaisen kokoelman Vanhan testamentin sotaisia jakeita.

Kristitty pyrkii seuraamaan Jeesuksen esimerkkiä. Siksi nuo perustelut tuskin puhuttavat. On myös muistettava, että Vanhan testamentin sotajutut ovat nimenomaan kuvauksia, eivät kehotuksia.

Evankeliumista hän lainaa kohdat, jossa kehottaa opetuslapsia aseistautumaan Öljymäelle mentäessä (Luuk. 22:36 ja Matt. 26:52–54). Jos lukee vähän noiden jakeiden ympäriltäkin, niin huomaa kyllä, että miekat tarvittiin vain, jotta ennustukset voisivat käydä toteen. Jeesus ei käske opetuslapsiaan taistelemaan, vaan antautuu pidättäjilleen.

Breivikin mielestä kristinusko sallii itsepuolustuksen. Tällaisena hän ilmeisesti näkee fantasioimansa ristiretken muslimeita vastaan. On kuitenkin vaikea nähdä, mitä itsepuolustukseksi etäisestikään nähtävää on siinä, että hän ampui puolustuskyvyttömiä nuoria Utøyan leirisaarella tai räjäytti sivullisia tappaneen pommin Oslon keskustassa.

Kristinuskolla Norjan terroritekoja ei voi puolustella. Ne eivät myöskään ole seurausta Breivikin uskonnollisesta vakaumuksesta, koska sellaista ei ole. Hänen mukaansa ”temppeliritari” voi uskoa vaikka Odiniin, kunhan ei vastusta kristinuskon kulttuurisia piirteitä.

Uutisissa Breivikin on sanottu olevan ”äärikristitty”. Siitä, mitä hän itse itsestään kertoo, näkee kuitenkin suoraan, ettei näin ole. Jos Breivikin kanta jotenkin pitää määritellä, niin sopiva nimitys lienee radikaali kulttuurikristitty. Se ei tee oikeutta kulttuurikristityille – uskon ja toivon, ettei kukaan heistä jaa hänen näkemyksiään – mutta kertoo kuitenkin sen, ettei Breivikille kristillisyydessä ole kyse uskosta vaan kulttuurista.

Kokosin kristinuskoon liittyviä lainauksia Breivikin manifestista erilliselle sivulle.

Ei vielä yhtään kommenttia tai paluuviitettä.

Kommentointitoiminto on pois käytöstä.