Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

17.8.2011 klo 6.23 | Niko Lipsanen

kielet kulttuurit savo savolaisuus

Matti Mattila kirjoitti eilen blogissaan ilmaisun ”puolta suurempi” epätarkkuudesta. Sehän tarkoittaa sananmukaisesti 50 prosenttia enemmän, vaikka arkipuheessa sillä viitataankin määrään, joka on 100 prosenttia alkuperäistä suurempi.

Ilmaisu juontaa juurensa siihen, että kun jokin määrä kaksinkertaistuu, niin vertailulukema on tällöin tästä puolet. Toinen puoli on siis se, mikä on enemmän. Ajatus kääntyy matkalla väärinpäin. Mattila esittääkin, että koko ilmaisun käyttöä pitäisi sen epätarkkuuden vuoksi välttää.

Minulle tuli kuitenkin Mattilan kirjoituksesta mieleen muutama huomio.

Ensinnäkin se epätarkkuus: Savolaiselle se, että jotkin ilmaisut tarkoittavat kirjaimellisesti muuta kuin miten ne yleensä ymmärretään, ei ole ongelma, vaan suuri voimavara. Juuri tuollaisten hyväksikäyttämiseen savolaisten väitetty kierous perustuu. Kyse ei kuitenkaan ole itse asiassa lainkaan kieroudesta, vaan äärimmilleen viedystä suoruudesta: puhutaan asioista niiden täsmällisillä merkityksillä ja annetaan toisten mennä harhaan, kun yrittävät tulkita niitä. Savolaista nimenomaan ei pidä yrittää tulkita, vaan ottaa savolaisen puheet kirjaimellisesti niin kuin hän ne sanoo.

Toinen huomio liittyy käytettyyn sanamuotoon. Minun suuhuni Mattilan käyttämä partitiivimuoto ”puolta suurempi” (tai ”puolta enemmän”) istuu huonosti. Sanon mieluummin akkusatiivissa ”puolet suurempi” tai ”puolet enemmän”. Moni muu näyttää olevan kanssani samaa mieltä, siellä käyttämäni sanamuoto saa Googlen haussa yli puolet enemmän tuloksia kuin Mattilan ilmaisu – itse asiassa lähes kaksinkertaisen määrän.

”Puolet enemmän” on oikeakielisempi myös siksi, että kyse on kuitenkin koko puolikkaasta eikä vain sen osasta, mihin partitiivi viittaa. Toisaalta, jos ”puolet” tulkitaan akkusatiivin sijaan monikoksi, niin silloin se tarkoittaisi jonkin kokonaisen molempia puolia yhdessä.

Tällä tavoin tulkittuna ilmaisu ”puolet enemmän” tarkoittaisi sitä, mitä sillä arkikielessä yleensä halutaan sanoa, eli tuplamäärää alkuperäiseen verrattuna. Aika äärimmilleen kielen sääntöjä kuitenkin pitää venyttää, että tulkitsee ”puolet” tuossa akkusatiivin sijaan monikoksi. Savolaiselle mielenlaadulle tämäkään ei kuitenkaan ole vierasta, jos sen avulla vain onnistuu luikertelemaan ulos umpikujasta, johon on itsensä puhunut.

Kolmas huomioni liittyy Mattilan esittämään vaihtoehtoiseen ilmaisuun. Hän kirjoittaa:

Jotta lukijalle ei jäisi epäselväksi, kumpaa arvoa kulloinkin tarkoitetaan, on viisainta olla käyttämättä puolta suurempaa ilmaisua. Sen tilalla kannattaa käyttää selkeämpää ilmaisua, kuten ”kaksinkertainen” tai ”kaksi kertaa suurempi kuin”.

”Kaksinkertainen” ja ”kaksi kertaa suurempi kuin” eivät kuitenkaan ole sama asia. ”Kaksinkertainen” on se, mihin ”puolet/puolta suuremmalla” yleensä viitataan. Jos jokin on kaksi kertaa suurempi kuin jokin toinen, niin silloin alkuperäiseen määrään lisätään kaksinkertainen määrä. Tällöin lopputulos onkin alkuperäiseen verrattuna kolminkertainen.

Yksinkertaistaen: Jos lähtöluku on 100, niin ”puolet/puolta suurempi” on 150. ”Kaksinkertainen” on 200. ”Kaksi kertaa suurempi” on peräti 300.

Kuvassa on sorsia uimassa Ruoholahden kanavassa. Sorsia oli samassa avannossa enemmänkin. En kuitenkaan enää muista, oliko niitä puolet enemmän, kaksinkertainen määrä vaiko peräti kaksi kertaa enemmän. Otin kuvan 12.2.2011.