Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin
Prodigen näppäimistö ottaa kantaa
1.11.2011 klo 19.00 | Niko Lipsanen
Ostin kesällä Verkkokauppa.comista Prodige-merkkisen valkoisen langattoman näppäimistön. Siinä on sekä hyviä, huonoja että omituisia puolia. Aloitetaan vaikka niistä hyvistä.
Langattomuus on tietysti etu sinänsä, johto olisi vain tiellä. Myös valkoinen väri on etu: yöllä työskennellessä näppäimet näkee näytöstä kajastavalla valolla eikä siten välttämättä tarvitse muuta valonlähdettä.
Kolmas etu on se, että näppäimistön asettelu on uuden SFS-standardin mukainen. Näppäimistöltä löytyvät suoraan niin tanskalaisten ja norjalaisten käyttämät æ ja ø -kirjaimet kuin myös islantilaiset ð ja þ. Itselleni olennaisempaa on kuitenkin se, että hatulliset merkit, kuten š ja ž, on helppo tehdä. Niitä tarvitsee esimerkiksi translitteroitaessa venäläisiä nimiä suomenkieliseen tekstiin.
Neljäs etu on se, että Prodigen näppäimistö on kätevän kokoinen. Siinä ei ole mitään turhia multimedianäppäimiä, jotka kasvattaisivat laitteen ulkomittoja. Näppäimistö on myös varsin ohut, mutta silti tukevan oloinen.
Huonojakin puolia on, eivätkä ne valitettavasti ole edes aivan vähäisiä. Ongelmana on, että näppäimet juuttuvat välillä alas. Kun pitäisi kirjoittaa vain yksi t-kirjain, niin niitä saattaakin tulla rivi. Välillä käy myös niin, että jotakin näppäintä saa takoa, että siitä saa ulos kirjaimen. Tällä hetkellä tuo ongelma on a-kirjaimen kanssa. Se ei kuitenkaan esiinny koko ajan. Välillä a tulee ongelmitta, välillä pitää takoa.
Ensi alkuun jonkinasteinen ongelma oli myös se, että Enter-näppäin on vain yhden rivin korkuinen. Piti vähän aikaa totutella, että siihen osui. Tuo ongelma on kuitenkin poistunut käytön myötä.
Ja sitten se omituinen ominaisuus: Prodige on liittänyt näppäimistöönsä voimakkaan uskonnollisen kannanoton. Näppäimistössä on puolikuun merkillä kuvattu islamnäppäin. Kun sitä painaa, menee näyttö pimeäksi ja tietokone johonkin horrostilaan. Musiikkikin lakkaa soimasta.
Näinhän se tietysti on: islam tuo pimeyden. On kuitenkin varsin rohkea teko Prodigelta tuoda tuo kannanotto noin suoraviivaisesti osaksi näppäimistöä.
Valitettavasti se islamnäppäin on sellaisessa kohdassa (ks. oheisen kuvan oikea yläreuna), että sitä usein painaa vahingossa esimerkiksi näppäimistöä siirrellessä. Sen jälkeen pitää käynnistää kone horroksesta virtakytkimen kautta. Prodige voisi tuoda näppäimistön seuraavaan versioon uuden näppäimen, jolla kone herätettäisiin jälleen henkiin. Tällaisen ylösnousemusnäppäimen tunnukseksi sopisi hyvin risti.
Kuvassa on osa Prodigen valkoisesta langattomasta näppäimistöstä. Artikkelissa mainittu islamnäppäin näkyy kuvassa oikealla ylhäällä.
Tähän artikkeliin on jätetty 4 kommenttia ja/tai paluuviitettä.
Uusimmat artikkelit
Keskeisimmät aihepiirit
- Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
- Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
- Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
- Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
- Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
- Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
- Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
- Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
- Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä
Fazerin joulusuklaa taas kaupoissa
wiljam 6.11.2011 klo 15.33:
Ettei vain nouseva kuu olisi hibernaten tunnuksena ja mielikuvitus tehnyt tepposia hahmon tunnistuksessa. Mörköjähän voi nähdä ihan missä haluaa, jos haluaa.
Ja jos jatketaan valitsemallasi linjalla, länsimaisessa hapatuksessa jumallalle alistumista on aikojen alusta tuettu. Tosin eri jumalalle kuin islaminuskossa. Esimerkiksi 1980 alkuperäisessä Larry pelissä oli BOSS -key, jolla pelin sai nopeasti poikki ja koneen hiljaiseksi isännän lähestyessä työpistettä.
Mutta mitäpä te nuoret ymmärtäisitten 1900 luvun asioista …. sekoilette vain pelkojenne kanssa yhdestä hibernate painikkeesta.
Niko Lipsanen 7.11.2011 klo 10.04:
En nyt tiedä, liekö sillä merkitystä kutsuuko sitä hibernateksi vai miksi, jos näppäimestä kuitenkin käytännössä menee kone pimeäksi ja äännettömäksi. Jos sille annetaan tunnukseksi tunnettu uskonnollinen symboli, niin onhan se vahva kannanotto.
Christer Nykopp 27.10.2012 klo 15.10:
Kuunkuva horrostilan näppäimenä on ollut käytössä jo pitkälti yli neljännesvuosisataa, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun näen sen yhdistettävän Islamiin.
Islamin ja kristinuskon Jumala on sama, kuten myös juutalaisten, nimittäin Abrahamin (Ibrahimin) Jumala, alkujaan tietenkin käytössä juutalaisilla, joiden uskoa puhdisti sitten Jeesus (Isus) Nasaretilainen, ja myöhemmin vielä Muhammad (virallselta nimeltään Abū al-Qāsim Muḥammad ibn ʿAbd Allāh ibn ʿAbd al-Muṭṭalib ibn Hāshim).