Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

13.2.2012 klo 7.08 | Niko Lipsanen

historia kielet kulttuurit nimet ruotsi yhteiskunta

Suomenruotsalaiset eivät yleensä pidä siitä, jos heitä sanoo ruotsalaisiksi. He korostavat olevansa yhtä suomalaisia kuin muutkin suomalaiset, vaikka ovatkin ruotsinkielisiä.

Iso osa Suomen ruotsinkielisistä äänestää kuitenkin ruotsalaista kansanpuoluetta, jonka nimi taannoin vaihdettiin muotoon ”Suomen ruotsalainen kansanpuolue” (ruotsiksi Svenska folkpartiet i Finland). Puolueessa pidettiin ongelmallisena muun muassa sitä, että heidän poliitikkojaan sanotaan ”ruotsalaisiksi” (HS 6.4.10).

Puolueen logiikkaa on vaikea ymmärtää. Jos he haluavat painottaa olevansa ”suomalainen puolue, jonka työkielenä on ruotsi”, niin miksi puolueen nimessä sitten edelleen on ”ruotsalainen”? Miksi he kuvittelevat, että heidän poliitikkojaan ja kannattajiaan tuon uuden puoluenimen myötä kutsuttaisiin? Ruotsalaisiksi tietenkin – niinhän he itsekin tekevät.

Miksi puolueen nimi ei ole ”Suomen ruotsinkielinen kansanpuolue”, tai vielä paremmin, ”Finska folkpartiet”? Jälkimmäisestä kävisi ainakin lyhyesti ja ytimekkäästi ilmi, että he ovat suomalaisia, mutta puhuvat ruotsia.

Kielipuolue RKP ei ole ainoa taho, jonka nimessä suomenruotsalaiset lähettävät sekavaa kaksoisviestiään. He korostavat suomalaisuuttaan ja loukkaantuvat, jos sitä epäilee, mutta omien instituutioidensa nimissä viljelevät ruotsalaista. Heillä on kaikenlaisia svenska-sitäsuntätä-puljuja.

Kävin esimerkiksi viime vuoden lopulla syömässä Svenska Klubbenilla. Ruoka ei ollut mitenkään erityistä, mutta hintataso oli selvästikin mukautettu bättre folkin lompakoille. Miksi sen nimi ei ole Finska Klubben? Tai miksi edes nimen suomenkielisessä käännöksessä (Ruotsalainen klubi) ei ole käytetty muuta sanaa ”ruotsalaisen” tilalla?

Nimivalintoihin vaikuttanee ruotsin epätarkkuus kielenä. Sekä ”svenska” että ”finska” tarkoittavat paitsi ruotsalaista ja suomalaista myös ruotsin ja suomen kieltä. ”Svenskspråkig” on ehkä turhan pitkä ja hankala moniin nimiin. Mutta silti: jos suomenruotsalaiset haluavat, että me muut emme kutsu heitä ruotsalaisiksi, niin eikö olisi vähintään kohtuullista odottaa, etteivät he tekisi sitä myöskään itse?

Itse käsite ”suomenruotsalainen” vaatisi myös päivityksen. Nythän siinä väitetään, että kyse on Suomessa asuvista ruotsalaisista. Jos se on kelvollinen nimitys, niin silloin myös ”ruotsalaisen” pitäisi olla sitä – suomen-etuliitehän on tuossa pelkkä tarkenne.

Taustalla ovat tietysti myös historialliset syyt suomalaisine ja ruotsalaisine puolueineen. Useat svenska-sitäsuntätä-laitoksista ovat peräisin siltä ajalta. Toisaalta, samat historialliset syyt siinäkin ovat taustalla, että ruotsinkielisiä Suomessa usein sanotaan ruotsalaisiksi. Jos haluaa muiden karistavan historian painolastin pois harteiltaan, niin sitten on oltava valmis tekemään se myös itse.

Suomen ruotsinkieliset voivatkin nyt valita, haluavatko he astua nykypäivään suomalaisina vai pitää kiinni historiallisesta ruotsalaisuudestaan. Heistä itsestään se on kiinni.

Kuvassa on Svenska Klubben eli Ruotsalainen klubi Kruununhaassa Maurinkadun ja Liisankadun kulmassa.

Tähän artikkeliin on jätetty yksi kommentti tai paluuviite.

1. Paluuviite: Aiheita (6.11.2013 19.06)