ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

Mieluummin eKr. ja jKr. kuin eaa ja jaa

Jeesus Kristus

Länsimaissa ja laajalti muuallakin maailmassa käyttämämme ajanlasku alkaa Kristuksen syntymästä. Tapana onkin perinteisesti ollut, että viitattaessa ajankohtiin ennen tätä on ollut tapana lisätä vuosiluvun perään ”eKr.”, eli ”ennen Kristusta”.

Vastaavasti vuosiluvun perään on lisätty määre ”jKr.”, ”jälkeen Kristuksen”, jos on ollut tarve selventää, että puhutaan ajanlaskun alun jälkeisistä vuosista.

Joskus, tosin harvemmin, käytetään myös lyhennettä ”A.D.” eli Anno Domini, ”Herran vuonna”. Se on tapana laittaa vuosiluvun eteen.

Viime aikoina, ainakin ajanlaskun mittapuussa, on yleistynyt lyhenteiden ”eaa” ja ”jaa” käyttö. Ne tarkoittavat ”ennen ajanlaskun alkua” ja ”jälkeen ajanlaskun alun”.

Periaatteessa eaa ja jaa ovat ilmaisuina tarkempia kuin eKr. ja jKr. Jeesuksen syntymän ajankohtahan ei ole tarkasti tiedossa, mutta oletettavaa kuitenkin on, että ajanlaskun perusteeksi valittu vuosi on väärä. Oletettavaa onkin, että Jeesuksen synnyinajankohta on ollut vuosien 7 ja 4 eKr. välillä.

Onhan se kieltämättä vähän hassua, että Kristus syntyi jo ”ennen Kristusta”.

Ajanlaskun alkuun liittyvän epätarkkuuden vuoksi olen joskus itsekin käyttänyt eaa-lyhennettä, esimerkiksi ateisti Veli-Pekka Tynkkysen kanssa väitellessäni. Olen kuitenkin sittemmin tullut toisiin ajatuksiin. Karkauspäiväartikkelissa käytinkin jo lyhennettä eKr.

Ensinnäkin, eaa ja jaa ovat röyhkeää länsimaista imperialismia. Ne eivät kerro, mistä ajanlaskusta on kysymys. Vaikka käyttämämme Kristuksen syntymään perustuva ajanlasku onkin laajimmin levinnyt, niin se ei suinkaan ole ainoa. Maailmassa on käytössä lukuisia muitakin ajanlaskuja.

Toisekseen, eKr. ja jKr. ovat ryhdikkäämmän näköisiä tekstissä keskellä olevan ison K-kirjaimen ansiosta. Ne tunnistaa heti lyhenteiksi toisin kuin eaa:t ja jaa:t, jotka helposti sotkeutuvat muuhun tekstiin – etenkin kun ”jaa” on myös suomenkielinen sana. Lyhenteiden eKr. ja jKr. käyttäminen parantaa tekstin luettavuutta.

Kolmanneksi, eaa:n ja jaa:n käyttö liittyy osaltaan myös pyrkimykseen häivyttää kulttuurista viitteet kristinuskoon. On kuitenkin historiallinen tosiasia, että ajanlasku on pyritty määrittelemään nimenomaan Kristuksen syntymän mukaan – olkoonkin, että laskelmat todennäköisesti menivät muutamalla vuodella pieleen. On kulttuurin köyhdyttämistä pyrkiä häivyttämään tämä tausta elävästä kielenkäytöstä.

Ajanlaskun tarkkuuteen virhe alkupisteen määrittelyssä ei vaikuta. Vaikka onkin epäselvää, milloin Jeesus syntyi, niin ei ole lainkaan epäselvää, mistä hänen syntymäänsä perustuva ajanlasku alkaa. Se on määritelty yksiselitteisesti.

Toinen asia on sitten pisteen käyttö. Kaikkia mainittuja lyhenteitä näkee käytettävän sekä pisteellä että ilman. Yleensä eKr. ja jKr. kuitenkin kirjoitetaan pisteen kanssa, eaa ja jaa taas useammin ilman.

Perinteisiin eKr- ja jKr-lyhenteisiin piste ilman muuta kuuluu, sillä onhan niissä sana ”Kristus” katkaistuna ensimmäisten konsonanttien jälkeen. Eaa:n ja jaa:n kohdalla ongelma ratkeaa helpoimmalla tavalla jättämällä niiden käyttämisen sikseen. Paremmatkin vaihtoehdot kun ovat tarjolla.

Kuvassa on Jeesus-patsas Saint Sauveurin kirkon ulko-oven päällä Dominicalla.

Tämä artikkeli ilmestyy ajastettuna. Kirjoittaja on julkaisuhetkellä todennäköisesti edelleen Lapissa.

Tähän artikkeliin on jätetty 5 kommenttia ja/tai paluuviitettä. Liity mukaan keskusteluun!

Uusimmat artikkelit

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä
  1. Ansa Laajasalo 9.10.2013 klo 23.56:

    Löysinpä hyvän perustelun mieltäni askarruttavaan lyhenteeseen. Uskoisin sen tyydyttävän kaikkia, joita asia kiinnostaa.

  2. Taneli Poutvaara 1.9.2014 klo 19.02:

    Päädyin katsomaan tämänkin mielipiteen, kun mieltäni jäi askarruttamaan Wikipedian englanninkielisen version lyhenteet BC, AD – verrattuna suomenkielisten samojen artikkeleiden eaa ja jaa -lyhenteisiin. Mielestäni jälkimmäiset ovat sisällöllisesti köyhempiä.

  3. Niko Lipsanen 4.7.2015 klo 11.29:

    Poikkitiedeblogisti Timo Suvanto tuo arkeologiabloggauksessaan näiden rinnalle vielä lyhenteen BCE:

    Merenpinnan on arvioitu olleen tässä kohtaa noin 3100 BCE (Before Christian Era). Ajan ilmaisu on jonkinlainen kompromissi meikäläisten pakanoiden käyttämästä eaa. ja Jeesukseen uskovien eKr. välillä. Tosin, kuten minulle jälkeenpäin huomautettiin, niin CE on myös lyhennys termeistä ”Current Era tai Common Era”.

    Tähän voi sanoa lähinnä sen, että miksi käyttää englanninkielistä lyhennettä suomenkielisessä tekstissä? Onhan meillä hyvä hyvä ”eKr.” käytössä tuohon tarkoitukseen ihan suomeksikin.

  4. Taina Hollo 28.1.2016 klo 15.47:

    Ainakin tieteelliseen tekstiin, myös popularisoituun, sopivat parhaiten nuo katsomusneutraalit lyhenteet. Ymmärrän kyllä, että kristittyjen on todella vaikea hyväksyä kristinuskon hegemonian vähittäistä – ja viime aikoina varsin nopeatakin – rapautumista! Oma katsomus kun on se ainoa oikea.

    Se taas, että ihmiset eivät osaa panna lyhenteen perään pistettä, ei ole lyhenteen vika! :)

  5. Niko Lipsanen 1.2.2016 klo 15.43:

    Kalenterimme ei ole katsomusneutraali.

Kirjoita kommentti

 

Kommenttien linkkeihin ei lisätä nofollow-määrettä. Mainosmaiset linkit tai kommentit voidaan kuitenkin poistaa, ja kommenttispämmiin ylipäänsä suhtaudutaan nuivasti.

Trackback: http://aiheet.domnik.net/ai-2012/04/ekr-jkr-eaa-jaa/trackback (?)