ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

Raittijärvi on kylä tiettömien taipaleiden takana

Raittijärvi, Käsivarsi, Enontekiö

Kirjoitin edellisessä merkinnässä Raittijärvellä järjestetystä jumalanpalveluksesta. Itse kylästä ei tullut paljon kerrottua, joten korjataan se puute nyt.

Raittijärven kylä sijaitsee Enontekiön kunnan Yliperällä Käsivarren erämaa-alueen sisällä. Kylässä on kymmenkunta taloa, joissa kaikissa tosin ei asuta vuoden ympäri. Kyläläisillä on toiset asunnot muualla (aika monella ilmeisesti Kaaresuvannossa). Kylä ei kuitenkaan koskaan ole autio, vaan jossakin taloista ollaan aina paikalla.

Kylän saamenkielinen nimi on Ávžžášjávri. Useimpien, jollei kaikkien, kylän asukkaiden äidinkieli on pohjoissaame.

Erikoiseksi kylän tekee useampikin eri seikka. Merkittävin niistä on se, ettei kylään johda tietä. Raittijärvi on myös yksi Suomen korkeimmista asuinpaikoista (kertoo Wikipedia). Korkeutta merenpinnasta on noin 545 metriä.

Raittijärvi on paitsi kylä, myös nimensä mukaisesti järvi. Se sijaitsee Rommajärvestä alkunsa saavan Rommaenon varrella. Joki laskee Lätäsenoon, joka myöhemmin yhtyy Kilpisjärveltä alkunsa saavan Könkämäenon kanssa Muonionjoeksi.

Maalareiden kalakerhon sivuilla Rommaenoa kehutaan vaativaksi kalastuskohteeksi, josta voi saada jättiharjuksia.

Raittijärveltä jonkin matkaa pohjoiseen on Porojärvi, jossa presidentti Urho Kekkonen tapasi käydä eräilemässä. Kekkonen kävi myös Raittijärvellä ja tarjosi kyläläisille tietä. Sitä nämä eivät kuitenkaan halunneet. Sen sijaan he saivat valtion tukeman lentoyhteyden vesitasoilla.

Kylässä meille kerrottiin, että vesitasoyhteys on yhä olemassa. Myös Helsingin Sanomat kertoo, että ainakin vuodelle 2008 on myönnetty määräraha yhteyden ylläpitämiseksi (HS 14.12.07). Samaan aikaan tosin myönnettiin 700 tuhatta euroa polkutien korjaukseen mönkijällä ajettavaan kuntoon. Tarvitseeko pieni kylä siis sekä lento- että mönkijäyhteyden?

Osin pitkospuita pitkin kulkeva mönkijäura menee Raittijärveltä Käsivarrentien varteen Saarikosken kylään. Matkaa sinne on 36 kilometriä. Talvisin pääsee moottorikelkalla Kilpisjärvelle, jonne on jonkin verran pidempi matka. Ja tietysti kylään voi patikoida, tai talvella hiihtää. Koiravaljakollakin taitaa halutessaan päästä, jos ei halua häiritä erämaan rauhaa moottorin äänellä.

Aika kalliiksihan nuo Raittijärven yhteydet veronmaksajille tulevat, kun ei kylässä kuitenkaan kovin paljon asukkaita ole (ja niillä vähilläkin on asunnot myös muualla). Kalliiksi se Kekkosen tiekin tosin olisi tullut niin rakentaa kuin ylläpitää.

Käytin hyväkseni äskettäin avautuneita Maanmittauslaitoksen ilmaisia kartta-aineistoja ja kopioin sieltä palan Käsivarren karttaa. Alleviivasin Raittijärven, jotta se erottuu paremmin. Mönkijäuran toisessa päässä sijaitseva Saarikoski on Raittijärvestä lounaan ja Kilpisjärvi lännen suuntaan.

Raittijärvi ja Käsivarren kartta

Yritin löytää netistä tietoa siitä, kuinka vanha asuinpaikka Raittijärvi on, mutta siihen en saanut varmuutta. Sen kuitenkin löysin, että ainakaan Yhdysvaltain armeijan vuonna 1949 kokoamaan karttaan ei ole merkitty kylää eikä edes yksittäistä taloa Raittijärven kohdalle (jpg 6,2 Mt). Kyseinen kartta on kuitenkin muuten varsin yksityiskohtainen. Muut tietämäni Käsivarren nykykylät siitä löytyvät, kuten myös monia yksittäisiä porotiloja (farm) tiettömienkin taipaleiden takaa.

Vaikuttaisi siis siltä, että Raittijärvi olisi vasta viime sotien jälkeen perustettu ja siten suhteellisen nuori kylä. Voihan siellä jotakin tilapäistä eränkäyntiasutusta olla ollut jo aiemmin, mutta pysyvänä asuinpaikkana se ei ilmeisesti ole kovin vanha. Varmaksi en tätä kuitenkaan uskalla sanoa, sillä voihan kartassa olla virhe. Jos jollakulla on parempaa tietoa, niin saa mielellään kertoa kommenteissa.

Raittijärveläisten elinkeinona on lähinnä porotalous. Poroja näkyikin kylään mennessä ja sieltä palatessa runsain määrin. Matkailullakin lienee jotakin merkitystä, vaikkei siitä välttämättä kovin paljon rahaa kylään jää. Raittijärvi sijaitsee vaellusreittien varrella ja jotkut varmasti tulevat paikalle ihan kylän itsensäkin takia. Kilpisjärveltä voi ainakin talvisin tulla Raittijärvelle myös järjestetyllä retkellä, kuten mekin teimme.

Jos olet lähdössä matkaan vaeltaen, niin Vaellusnetin Raittijärvi-ketju lienee lukemisen arvoinen.

Valokuvasivuillani on kuvia Raittijärven kylästä ja sen lähiympäristöstä Kilpisjärvelle johtavan kelkkauran varrelta.

Tässä artikkelissa käyttämäni kuvan Raittijärven kylästä otin 15.4.2012.

Kartan lähde on Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta (haettu 5.5.2012, lisenssi). Lähde ja lisenssi on mainittava, jos käytät aineistoa edelleen.

Tähän artikkeliin on jätetty yksi kommentti tai paluuviite. Jatka sinä keskustelua!

Uusimmat artikkelit

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä
  1. Niko Lipsanen 23.8.2015 klo 10.38:

    Helsingin Sanomissa kerrotaan (22.8.15) Raittijärven perustamisesta:

    ”Aslak Juuso (1887–1969) oli Käsivarren pororuhtinaaksi kutsuttu saamelainen mahtimies, joka perusti Käsivarren erämaahan Raittijärven kylän.”

    Eli aika uudesta asutuksesta on kyse, kuten epäilinkin.

    http://www.hs.fi/matka/a1440127299431

Kirjoita kommentti

 

Kommenttien linkkeihin ei lisätä nofollow-määrettä. Mainosmaiset linkit tai kommentit voidaan kuitenkin poistaa, ja kommenttispämmiin ylipäänsä suhtaudutaan nuivasti.

Trackback: http://aiheet.domnik.net/ai-2012/05/raittijarvi-enontekio/trackback (?)