AIHEET ARKISTO TIETOA TÄSTÄ BLOGISTA

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

Entä jos Suomi olisikin novgorodilainen?

2.2.2013 klo 7.29 | Niko Lipsanen

aiheet kulttuurit, yhteiskunta,

sijainnit venäjä, ruotsi,

Nikolainluostari, Vanha-Laatokka

Yleisradion televisio-ohjelmasarja ”Suomi on ruotsalainen” alkaa otoksella talvisesta kerrostalolähiöstä jossakin Venäjällä. Näkymästä sanotaan: ”Täällä saa kyllä aika hyvän käsityksen siitä, miltä Suomi näyttäisi, jos emme olisi olleet osa Ruotsia, vaan olisimme kuuluneet vuosisatojen ajan Venäjään.”

Toteamus on melkoisen historiaton. Silloin kun Ruotsin valtakunta nykyisen Suomen alueelle levittäytyi, toisena osapuolena ei ollut Venäjä vaan Novgorodin tasavalta. Ruotsi levittäytyi Suomeen lännestä, Novgorod idästä. Ja Novgorod oli aika eri maa kuin nykyinen Venäjä – tai silloinen Ruotsi.

Novgorod oli tosiaan tasavalta. Valitettavasti tiedot sen luonteesta ovat kovin sirpaleisia. Ei se mikään moderni demokratia ollut, mutta aikansa mittapuulla monella tavalla edistyksellinen. Säilyneet tuohikirjeet, joiden joukossa mm. vanhimmat itämerensuomalaisilla kielillä kirjoitetut tekstit, todistavat mm. lukutaidon yleisyydestä ja naisten suhteellisen hyvästä asemasta.

Televisiosarjassa korostetaan, ettei Ruotsin voi sanoa varsinaisesti valloittaneen Suomea, vaan jotenkin se vain päätyi osaksi valtakuntaa. Novgorodilaisista, jotka sentään mainitaan sarjan kolmannessa osassa, sen sijaan puhutaan häpeilemättä valloittajina.

Jos Ruotsin ja Novgorodin välistä sotahistoriaa (Wikipedia) lukee, niin todellisuus vaikuttaa vähän toisenlaiselta. Vihanpitoa oli toki molemmin puolin, mutta pääpiirteissään kyse oli siitä, että Ruotsi tunkeutui itään Novgorodin turkismaille ja jälkimmäinen puolustautui. Kouluhistoriasta tuttu Pähkinäsaaren rauhakaan ei pitkään kestänyt, kun ruotsalaiset sen jo rikkoivat.

Novgorodin tasavalta ja Ruotsi vuonna 1237
Novgorodin tasavalta ja Ruotsin kuningaskunnan itäosat vuonna 1237.

Novgorodin vauraus perustui kaupankäyntiin. Tärkein artikkeli olivat turkikset. Sotiminen ei tee hyvää kauppasuhteille, mutta puolustauduttava kuitenkin oli. Tasavallan kohtaloksi ei lopulta koitunut Ruotsi, vaan uusi nouseva mahti idässä. Moskovalaiset valtasivat Novgorodin vuonna 1478 ja polttivat siinä yhteydessä kaupungin arkistot ja kirjaston (mikä on keskeinen syy siihen, miksi tiedot Novgorodin tasavallasta ovat niin hajanaisia).

Entä jos, kuten Suomi on ruotsalainen -ohjelmasarjan alussa spekuloitiin, Suomi ei olisikaan päätynyt Ruotsin vaan itäisen suurvallan, Novgorodin, alle? Jos suomalaiset olisivat Ruotsin sijaan sotineetkin Novgorodin puolesta eivätkä ruotsalaisten jatkuvat hyökkäykset olisi heikentäneet tasavaltaa, niin olisiko Novgorod kestänyt Moskovan paineen? Silloin Venäjää sellaisena kuin me sen tunnemme ei olisi, vaan jotakin aivan muuta. Sitä voi vain spekuloida.

Jos Novgorod olisi säilyttänyt perusluonteensa, olisi Suomi kytkeytynyt Eurooppaan ruotsalaisten sotaretkien sijaan kaupankäynnin kautta. Jos olisimme myöhemmin itsenäistyneet, olisi pohjalla ollut jo pitkä tasavaltainen historia. Suomen kieli olisi voinut saada jonkinlaisen aseman jo aikaisemmin. Valtauskonto olisi kristinuskon ortodoksinen muoto – mikä sekin voisi näyttää erilaiselta, jos Moskovan vaikutus olisi jäänyt vähäisemmäksi.

Olisi tietysti voinut käydä niinkin, että Suomi olisi kaatunut Novgorodin mukana Moskovan syliin, ja kaupankäynnin sijaan olisimme saaneet totutella maaorjuuteen. Sitäkään emme kuitenkaan voi tietää, vaikka Yle sellaista maalailikin. Ei ole lainkaan varmaa, että Ruotsin vallan alle päätyminen oli niin siunauksellinen vaihtoehto, jos toisena vaihtoehtona olisi ollut Novgorod.

Valokuvassa on Nikolainluostari Novgorodiin kuuluneessa Staraja Ladogassa (Vanha-Laatokka, Laatokanlinna). Kartassa näkyy Novgorodin tasavallan laajuus (pohjoisimpia ja itäisimpiä osia lukuunottamatta) vuonna 1237. Kartta on rajattu Wikimedia Commonsin laajemmasta kartasta, jonka on alunperin tehnyt käyttäjä Hellerick ja suomentanut MPorciusCato (lisenssi: CC BY-SA 3.0 Unported).

7 kommenttia ja/tai paluuviitettä

  1. Jukka Tiainen 6.4.2013 klo 19.22:

    Jos tuossa oleva kartta on wikipediasta ja näyttää tilanteen v.1237
    se ei ole todellisuutta.
    Kuvassa on varsinais-suomi ruotsin valtakuntaa. Toistetaan siis
    ensimmäisen ristiretken legendaa. Suomessa oli 1237 piispa Tuomas
    katolisen kirkon johdossa ja suoraan rooman alaisuudessa, ei ruotsin
    kruunun.
    Suomi siirtyi ruotsin alaisuuteen 1249, ns. Toisen ristiretken seurauksena.
    Tästä on kirjalliset todisteet olemassa. Ruotsi myös vastoin paavin
    tahtoa nimitti suomeen oman piispan- piispa Beron 1253.

    Myös karjala esitetään Novgorodin alaisena. Ei pidä paikkaansa.
    Karjala valloitettiin 1276. Yhteistyötä toki oli jo aiemmin ja Novgorodin
    hallinto oli humaanimpaa kuin skandinaavien,

  2. Milla 4.3.2014 klo 17.19:

    Novgorodin alkuperäinen nimi oli Uuslinn! Siis uusi kaupunki, joka sitten kääntyi slaavilaiseksi Novgorodiksi. Entäs jos itämerensuomalaiset olisivatkin pitäneet pintansa slaaveja ja muita valloittajia vastaan? Olen viime aikoina tutustunut Venäjän sekavaan historiaan, nykyäänhän asiasta saa vapaasti kirjoittaa Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa.

  3. Santeri 31.3.2015 klo 17.52:

    Novgorod-spekulaatio on mielenkiintoinen ja minuakin ärsyttävät nuo historiaa tuntemattomien toimittajien typerät yleistykset.

    Etymologin näkökulmasta Venäjä on kuitenkin juuri Novgorod. Ei itämerensuomalaisilla heimoilla ollut nimeä kaukaisille Moskovan tai Kiovan ruhtinaskunnille. Toisaalta venäläiset itse kutsuvat itseään ruotsalaisiksi (rus) ja monet muut heidän mukaansa.

    Jos, niin kuin kirjoitat, Novgorod olisi säilyttänyt perusluonteensa, suomalaiset kutsuisivat sitä varmaankin Venäjäksi. Sen sijaan Suomen nimi ei varmastikaan olisi Suomi, vaan ehkä Karjala, koska sen keskus olisi jossain Korelan (Käkisalmen) eikä Turun tienoilla. Mutta kuinka paljon (itämeren)suomea puhuttaisiin, on toinen kysymys. Suomen kielen nykyinen hyvä asema on kahdessa mielessä ruotsalaisten ansiota, vaikkei puhuttaisi edes fennomaaneista. Ensinnäkin Ruotsin kruunu lähetti verohelpotuksin ym. yllykkein savolaiset uudisasukkaiksi suurimpaan osaan Suomea, jota ennen asuttivat saamelaiset, ja yksi syy olikin tuo mainitsemasi Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuolelle laajentuminen. Ruotsin valta toi siis suomen kielen (tarkemmin: Savon murteen) suurimpaan osaan suomea. Toiseksi ruotsin aseman heikentäminen oli Venäjän tsaarille tärkein syy suosia suomea (eikä venäjää) Suomessa. Ei-valtiollisilla kielillä on aina parempi asema kiistellyillä ja usein puolta vaihtaneilla raja-alueilla kuin valtakuntien sisäosissa. Mutta toisaalta itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue on laaja, harvaan asuttu ja vaikeakulkuinen, niin että kovin nopeaa kielenvaihto ei todennäköisesti olisi ollut.

  4. Janne Pihlava 1.4.2015 klo 12.28:

    Herää ainakin itselleni kysymys ;Eikö nämä aivottomat toimittajat lue historiaa lainkaan? Mikäli olisimme olleet vuonna 1917 ruotsin vallan alaisuudessa niin emme olisi koskaan saaneet itsenäisyyttä,vaan olisimme edelleen ruotsin slummialuetta.

  5. Niko Lipsanen 7.4.2015 klo 0.34:

    Se ei varmaan haittaisi, jos Suomen nimi olisikin Karjala. Olisiko meillä sitten Varsinais-Karjalan ja Suomen maakunnat sen osina?

    Ruotsin ja Venäjän intressit ovat tietysti vaikuttaneet Suomen historiaan paljonkin, ja monessa suhteessa olemme olleet onnekkaitakin. Mitkä sitten olisivat olleet Novgorodin intressit ja kuinka ne olisivat vaikuttaneet? Sillä voimme vain spekuloida.

  6. Murikka 5.4.2016 klo 1.14:

    Eikö professori Jukka Korpelan kirjassa todettu juuri novgorodilaisten tehneen ryöstöretkiä Karjalan ja nykyisen Suomen alueelle ja hakeneet sieltä mm. pakanallisia orjia etelän orjamarkkinoita varten? Vaaleat sinisilmäiset tytöt olivat kuulema hyvinkin arvokkaita Krimin niemimaan orjamarkkinoilla ja pakanoita saattoi myydä sekä kristittyihin että islaminuskoisiin maihin.

    Novgorod oli muuten lähinnä plutokratia, eli kuten Venetsia se oli rikkaiden käsissä. Tasavalta on hienompi sana vaan.

  7. Murikka 5.4.2016 klo 1.44:

    Jannelle mainitsen vielä sen asian että ken tietää mitä olisi tapahtunut jos Suomi olisikin jäänyt osaksi Ruotsin kuningaskuntaa. Muistatko että oli sellainenkin tapahtuma kun Anjalan liitto 1700-luvun loppupuolella? Ruotsalaisarmeijan upseerit Suomessa suunnittelivat kapinaa Kustaa III vastaan tämän äskeisen hyökkäyssodan takia ja irtaantuminen Ruotsin kuningaskunnasta oli ilmassa. Johan Hästesko oli keulamiehenä ja hänet teloitettiin Tukholmassa 1790 tästä syystä. Muutenkin koko Eurooppa hullaantui kansallisromantiikkaan 1800-luvulla, ja ei Suomikaan olisi välttynyt tästä. Kaikki suuret monikulttuuriset valtakunnat Euroopassa saivat tuntea sen vaikutuksen. Leikitään ajatuksella että Suomeen olisi syntynyt vahva kansallisromanttinen liike fiktiivisen Suur-Ruotsin vallan aikana 1800-luvulla ja tämä olisi sittemmin johtanut jonkinlaiseen suomalaiseen itsenäistymishankkeeseen. Raja olisi saattanut kulkea läpi nykyisen Suomen, sillä etelä- ja länsirannikko oli huomattavasti ruotsalaisempi kun mitä se on nykyään; vuonna 1900 yli 12% Suomen asukkaista, 1800-luvun alussa yli 20% asukkaista puhuivat ruotsia (muuttoaalto Amerikkaan verotti etenkin tätä osaa kansasta). Suomenruotsalaisuuskaan ei olisi koskaan syntynyt. Suomi tai Karjala tai mikä maa nyt olisi syntynyt syntynyt tästä keksitystä Ruotsista olisi luultavasti paljon itäisempi kun nykyinen Suomi. Toisaalta, sillä Suomella saattaisi olla iso osa nykyistä Pohjois-Ruotsia rajojensa sisäpuolella. Siis saattaisi. Kaikki on vaan spekulointia kun näistä jutuista puhutaan.

Tätä artikkelia ei ole enää mahdollista kommentoida (eikä mitään muutakaan artikkelia tässä blogissa). Blogi on arkistoitu, eikä sitä enää päivitetä.

2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008

Artikkeleiden aiheet:

Etusivu : 2013 : Entä jos Suomi olisikin novgorodilainen?

Kaikki blogin artikkelit yhdellä sivulla

Siirry sivun ylälaitaan