ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

Kristinusko yhteiskuntaa rakentamassa

Sanahin, Armenia

Eero Junkkaala kirjoitti blogiinsa Seurakuntalainen.fi-sivustolla kristinuskosta yhteiskunnallisen kehityksen edistäjänä.

Päädyin Junkkaalan blogiin Twitterin kautta. Siellä artikkelia kehuttiin ylisanoin, kuten ”Ihan piti Internettiin laittaa näinkin infantiili ajatusrakennelma” (@Aittamaki) ja ”Onpa harvinaisen tyhmä kirjoitus” (@TuomasEnbuske).

Junkkaalan pointti on, että yhteiskunnallinen kehitys käy hämmästyttävän hyvin niin maantieteellisesti kuin historiallisestikin yhteen kristinuskon kanssa. Ne maat, joilla on takanaan pitkä kristillinen historia, ovat yleensä niitä, joissa tiede, talous ja elämänlaatu ylipäänsä ovat parhaiten kehittyneet. Poikkeuksina Junkkaala mainitsee Japanin sekä juutalaisen kulttuuripiirin. Jälkimmäiseenhän toki kristinuskonkin juuret johtavat.

Mika Aittamäki ei Twitter-kommenttiaan selittele. Tuomas Enbuske vastasi kirjoituksen tyhmyydestä kysyttäessä, että ”Koska sen väitteet eivät ole #totta”. Mitä Junkkaala sitten väittää?

Junkkaala ei väitä, että kristityt olisivat sen parempia ihmisiä kuin muutkaan. Sitähän me emme ole, vaan aivan samanlaisia syntisiä kuin kaikki muutkin. Ei hän myöskään laske edistystä kristillisen kirkon ansioksi. Itse asiassa hän ei sano kirkosta yhtään mitään. Eikä hän edes väitä, että kristinuskon sanoman ydin olisi yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus tai korkea moraali vaan usko syntisiä armahtavaan Vapahtajaan. Maalliset hyvät näyttävät tulevan sivutuotteina.

Sekularistit selittävät yhteiskunnallisen kehityksen mieluummin valistuksen ja tieteen kuin kristinuskon vaikutuksella. Tuskin on syytä kiistä niidenkään merkitystä. Silti jää auki kysymys: miksi vastaavat ilmiöt eivät näytä saaneen jalansijaa kuin kristillisessä kulttuuripiirissä? Miksi humanistinen etiikka ei näytä menestyvän kuin kristinuskon tai juutalaisuuden loisena?

Vertailu toiseen monoteistiseen Lähi-idästä alkunsa saaneeseen uskontoon, islamiin, on avartava. Islamin ns. kulta-aika 700–1200-luvuilla sijoittuu islamin historian alkuvaiheisiin. Sen klassisin esimerkki, Andalusia, sijaitsi silloisen islamilaisen maailman äärireunalla. Islamin ortodoksistumiskehitys, kuten Martti Vaahtoranta Junkkaalan kirjoituksen kommenteissa asian muotoilee, merkitsi tieteen ja yhteiskunnan kehitykselle takapakkia. Sen sijaan vastaava kehitys kristillisessä maailmassa nosti kristikunnan keskiajalla tieteellis-yhteiskunnallisen kehityksen kärkeen. Siellä se on siitä asti pysynytkin.

Kristinuskon avulla ryöstelevistä ja ihmisuhreilla jumaliaan lepyttäneistä viikingeistä kesytettiin säyseitä ruotsalaisia ja norjalaisia. Kristityt lähetyssaarnaajat tuovat luottamuksen ja toivon ilmapiiriä Afrikkaan (ks. Richard Dawkinsin säätiön sivuilla julkaistu ateistisen toimittajan Matthew Parrisin artikkeli tästä aiheesta).

Miten olisi uskontoversio John Rawlsin tietämättömyyden verhosta? Et tiedä yhteiskunnallista etkä taloudellista asemaasi, mutta saat valita, minkä suuren maailmanuskonnon dominoimaan kulttuuriin synnyt. Oli kyse sitten nykyaikaan tai satunnaiseen hetkeen keskiajan ja nykypäivän välille syntymisestä, kristinusko lienee turvallisin valinta. Voi siinäkin osua kohdalle huono tuuri, mutta ainakin mahdollisuudet ovat paremmat.

Kukin uskonto luo ympärilleen omanlaisensa kulttuurin. Ei liene sattumaa, että kristillisellä kulttuuripiirillä on tässä paras historiallinen track record.

Kuvassa on Sanahinin luostarin kirjasto (matenadaran) maailman vanhimmassa kristillisessä maassa Armeniassa.

Tähän artikkeliin on jätetty 5 kommenttia ja/tai paluuviitettä. Liity mukaan keskusteluun!

Uusimmat artikkelit

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä
  1. Kaisa Kyläkoski 18.12.2013 klo 8.59:

    Kuulun Junkkaalan tekstiä arvosteleviin. Se oli siinä määrin suoraviivainen, että ärsytti. Tunnetusti korrelaatiolla ja kausaliteetilla on ero.

    Euroopan 1500-luvulla alkaneelle nousulle ja kehitykselle on (lukemaani taloushistoriaa muistellen) esitetty moninaisia syitä. Kuten keskenään kilpailevat pienet valtiot ja maantiede, joilla ei ole kristinuskon kanssa mitään tekemistä. (Jollei usko Jumalan ylenmääräiseen johdatukseen.)

    Kristinuskon luoma koulutusverkosto kuuluu varmasti Euroopan menetystekijöiden joukkoon. Mutta ennenkuin hehkuttaa kristinuskon ylenmääräisen positiivista vaikutusta, pitäisi myös muistaa (eli ottaa huomioon päättelyssä), että Euroopassa oli vuosisatoja yhteiskunta, joka oli sukupuolen ja varallisuuden perusteella erittäin eriarvoinen.

    Toisin kuin Junkkaala en näe kristinuskoa esim. naisten aseman nostajana. Kristinuskon vaikutusta vaaditiin 1900 vuotta ennenkuin naiset saivat lainsäädännöllisesti tasa-arvoisen aseman yhteiskunnassa? Oman käsitykseni mukaan kristinuskon pyhää kirjaa on käytetty naisten etujen vastaisesti vielä 2000-luvullakin. Puhumattakaan edellisistä vuosisadoista.

  2. Niko Lipsanen 19.12.2013 klo 11.23:

    En rajaisi kristinuskon merkitystä noin kapeasti tuollaisiin koulutuksen kaltaisiin seikkoihin. Uskonto kuitenkin muokkaa ympäröivää kulttuuria, ja sillä, mikä uskonto missäkin on, on paljonkin merkitystä siihen, minkälainen yhteiskunta siellä on. Vertailu kristinuskon ja toisen suuren monoteistisen uskonnon, islamin, välillä on tässä suhteessa hyvin avartava.

    Mitä naisen asemaan tulee, niin nuo yhteiskunnalliset edistysaskeleet ovat kuitenkin yleensä tapahtuneet nimenomaan kristillisessä kulttuuripiirissä. Naisen asema lienee noin yleensä parempi kristillisissä kuin islamilaisissa maissa, noin esimerkiksi. Jos vaikkapa Pohjois-Afrikka ja Anatolia olisivat yhä edelleen kristillisiä alueita, niin todennäköisesti naisen asema olisi niissä huomattavasti nykyistä parempi.

  3. Taina Hollo 28.1.2016 klo 15.51:

    Jos vähänkin tarkastelee länsimaiden historiaa, voi todeta, että yhteiskunnallinen edistys on päässyt tapahtumaan nimenomaan sitä mukaa, kuin uskonto on menettänyt valtaansa. Siinä osviittaa, mistä muutoksen on alettava islamilaisessakin maailmassa!

  4. Niko Lipsanen 1.2.2016 klo 15.41:

    Jos vähänkin tarkastelee länsimaiden historiaa, voi todeta, että yhteiskunnallinen edistys on päässyt niissä tapahtumaan kristinuskon ansiosta. Yliopistot syntyivät teologisten tiedekuntien ympärille, monet varhaiset luonnontutkijat ym. tiedemiehet olivat kirkonmiehiä ym. Kristinusko on rakentanut sen pohjan, jolla länsimainen sivistys seisoo.

  5. Niko Lipsanen 12.2.2016 klo 2.22:

    Linkki Dawkinsin sivuille Parrisin artikkeliin ei enää toimi. Tässä toimiva versio: https://web.archive.org/web/20150118082708/http://old.richarddawkins.net/articles/3502-matthew-parris-as-an-atheist-i-truly-believe-africa-needs-god

Kirjoita kommentti

 

Kommenttien linkkeihin ei lisätä nofollow-määrettä. Mainosmaiset linkit tai kommentit voidaan kuitenkin poistaa, ja kommenttispämmiin ylipäänsä suhtaudutaan nuivasti.

Trackback: http://aiheet.domnik.net/ai-2013/12/kristinusko-yhteiskunta/trackback (?)