ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

Meänkieli: kieli vai suomen murre?

Pajalan kirkko, Ruotsi

Ollakseen oma kielensä meänkieli on suomenkieliselle kovin helposti ymmärrettävää. Jos kuuntelee vaikkapa Jord-yhtyeen kappaleen Oonhän meilä vielä kieli, niin se voisi hyvin olla suomea. Se ei varsinaisesti kuulosta edes kovin murteelliselta.

Meänkielen sanastossa on enemmän lainasanoja (etenkin ruotsista) kuin normisuomessa. Tämäkään ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellista – omituisia sanoja on monissa muissakin suomen murteissa.

Kielistatuksessa lieneekin kyse meäläisten identiteetistä, mutta myös Ruotsin kielipolitiikasta. Kun luokitellaan suomen- ja meänkieliset kahdeksi eri vähemmistöksi, saadaan molemmat näyttämään tilastoissa pienemmiltä ja vähäpätöisemmiltä kuin mitä ne yhdessä olisivat.

Kuvassa on Pajalan kirkko Tornionjokilaaksossa Ruotsin meänkielisellä alueella.

Tähän artikkeliin on jätetty yksi kommentti tai paluuviite. Jatka sinä keskustelua!

Uusimmat artikkelit

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä
  1. Milla 4.3.2014 klo 17.10:

    Ruotsinsuomalaisena olen tyytyväinen siihen, että meänkieli ja suomenkieli katsotaan eri kieliksi, vaikka meänkieli nyt oikeastaan onkin suomea. Meänkielisillä on takanaan historia, joka on täynnä kieleen kohdistunutta syrjintää ja halveksuntaa, joka siis luonnollisesti kohdistui ihmisiin itseensä. Meänkielen hyväksyminen vähemmistökieleksi oli erittäin tärkeää useimmille sitä puhuville, ja heille jonka esivanhempia ja vanhempia syrjittiin meänkieen takia. Meitä suomenruotsalaisia ei ole syrjitty kielen takia.

    60-luvulla elettiin siinä uskossa, että siirtolaislasten ja heidän vanhempiensa tuli nopeasti siirtyä puhumaan ruotsia. Tämä osoittautui virhepolitiikaksi, jonka takia monet jäivät n s puolikielisiksi. Kyseessä ei ollut syrjintä, vaan uskottiin että se auttaisi soputumisessa uuteen maahan.

    Vähitellen 70-luvulla siirryttiin uusien tieteellisten tutkimusten kannustamana laajaan kotikielen opetukseen ja suomalaisiin luokkiin, ja suositeltiin että kotona puhuttaisiin vanhempien kieltä tai kieliä. Suuri osa ruotsinsuomalaisista nuorista on nykyään kaksikielisiä.

    Meillä suomenruotsalaisilla ei siis ole samaa historiallista taustaa kuin meänkielen puhujilla. Siksi meänkielelle suotakoon vähemmistökielen asema. Suomenkielen asema Ruotsissa on nykyään vahva.

Kirjoita kommentti

 

Kommenttien linkkeihin ei lisätä nofollow-määrettä. Mainosmaiset linkit tai kommentit voidaan kuitenkin poistaa, ja kommenttispämmiin ylipäänsä suhtaudutaan nuivasti.

Trackback: http://aiheet.domnik.net/ai-2014/01/meankieli-murre/trackback (?)