ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

Maksat yleveron kahteen kertaan

Yleisradion kuvausauto

Yleisradioveron vuotuinen tuotto on noin puoli miljardia euroa. On kuitenkin virhe olettaa, että Yleisradion kustannus yhteiskunnalle rajoittuisi siihen.

Jos Yleisradion nykyinen ohjelmisto poistuisi verorahoituksen piiristä, niin vastaavaa ohjelmistoa tulisi enemmän kaupallisille kanaville. Tällä hetkellä se ei niille kannata, koska verorahoilla ilman markkinariskiä toimivaa mediataloa vastaan on hankala kilpailla.

Kaupalliset kanavat maksavat tuotostaan veroja. Nyt nuo verotuotot jäävät yhteiskunnalta saamatta. Tilanne on suorastaan absurdi: käytetään verorahoja siihen, että saadaan vähemmän verotuloja.

Yleisradion koko kustannus yhteiskunnalle ei kuitenkaan rajoitu edes tähän.

Suomen kaupallisesta sähköisestä mediasta valtaosa rahoitetaan mainoksin. Usein sanotaan, että kuluttajat maksavat mainosten kustannukset tuotteiden hinnasta. Periaatteessa näin onkin, mutta käytännössä mainostaminen on yrityksille vastaava kulu kuin vaikka toimitilat. Yrityksen on kerrottava tuotteistaan ja olemassaolostaan, jos sen tarkoitus on olla kannattava.

Toki yrityksissä on eroja. Toimitilaesimerkkiin palatakseni: yksi yritys tarvitsee hehtaarihallin kehätien laidalta, toinen liiketilan kaupungin keskustassa ja kolmatta pyöritetään yrittäjän kotoa käsin. Samalla tavalla jollekin yritykselle toimii tekstimainos hakukoneessa, toiselle ilmoitus maakuntalehdessä ja kolmannelle televisiomainonta. Jokainen yritys pyrkii tavoittamaan potentiaalisen asiakaskuntansa mahdollisimman vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti eri viestintäkanavia sopivasti yhdistellen.

On varmasti yrityksiä, joiden profiilin sopisi mainostaminen Yleisradion nykyisissä televisio- tai radio-ohjelmissa, miksei nettisivuillakin. Joku voisi haluta mainoksensa laadukkaan luontodokumentin kylkeen, toinen taas haluaisi mainostaa tuotteitaan ruotsinkielisille ruotsiksi. Se ei kuitenkaan onnistu, koska Ylen ohjelmiin ei myydä mainoksia.

Nämäkin yritykset silti mainostavat, mutta ne joutuvat käyttämään itselleen epäoptimaalisempia mainosvälineitä. Siksi ne joko maksavat mainoksistaan enemmän tai tavoittavat asiakkaitaan heikommin. Tämän me itse kukin maksamme tuotteiden hinnassa.

Maksamme siis kaupassa ostoksia tehdessämme lisähintaa siitä, että Yleisradion kanavat on verorahoin maksettu mainoksettomiksi – siis sen lisäksi, että olemme ensin maksaneet sen veron.

Eivätkä Ylen kustannukset lopu vielä tähänkään.

Vaikka Yle saakin huiman määrän veroja joka vuosi, ei se maksa kaikkia omia kustannuksiaan itse. Sekä antenni- että kaapeliverkossa toimivat operaattorit on toimiluvissaan velvoitettu lähettämään ilmaiseksi ns. must carry -kanavat, jotka pääasiassa ovat Ylen sisältöä. Niiden lähettäminen ei kuitenkaan ole ilmaista, vaan kustannukset kerätään muilta asiakkailta – viime kädessä siis kuluttajilta.

Yleisradion toiminta tulee suomalaiselle yhteiskunnalle kalliiksi. Olisikohan aika kriittisesti keskustella, tuleeko se jo liian kalliiksi?

Kuvassa on Ylen kuvausauto Narinkkatorilla Kampin kauppakeskuksen edessä verorahoja kuluttamassa.

Tähän artikkeliin on jätetty 2 kommenttia ja/tai paluuviitettä. Liity mukaan keskusteluun!

Uusimmat artikkelit

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä
  1. Maire i Korhonen 23.2.2014 klo 12.06:

    YLE-VEROSTA

    Hei,valitettavasti on hurskastelua väittää että kaupalliset kanavat lähettäisivät samanlaisia ohjelmia kuin YLE. Kaupallisilta kanavilta tulee vain ohjelmia, joissa nolataan ihmisiä jotka haluavat tähdiksi. Tai sitten on väkivallalla ja seksillä mässäileviä elokuvia. Mikä kaupallinen kanava olisi esim. lähettänyt suomalaisen elokuvan Hyväntekijä, jossa ei mässäilty väkivallalla tai seksillä? Ei mikään.

    Heti kun luin em. blogikirjoituksen tuli mielessi, että kirjoittaja on jonkun kaupallisen kanavan palveluksessa…

    Pitäkäämme faktat faktoina jatkossa, jookos?

  2. Niko Lipsanen 23.2.2014 klo 19.56:

    Näytät olettavan, että kaupallisten kanavien tarjontaan ei lainkaan vaikuta se, että Yle touhuaa samoilla markkinoilla verovaroin. Se kuitenkin vaikuttaa: ei kaupallisten kannata lähteä Ylen kanssa kilpailemaan, koska niillä on markkinariski kannettavanaan. Tilanne olisi toinen, jos kaikki leikkisivät hiekkalaatikolla samoilla säännöillä.

    Jos Yleä ei olisi, niin kaupallisten kannattaisi lähettää myös sitä sisältöä, jota nyt tulee Ylen kanavilta. Varmaan jotain jäisi uupumaankin. Mikäli tarpeelliseksi katsotaan, sellainen sisältö voitaisiin ostaa myös kaupallisilta kanavilta. Ei varmasti maksaisi puolta miljardia euroa vuodessa – tai mitä Ylen kulut yhteiskunnalle nyt kokonaisuudessaan sitten ovatkaan.

    Lehdistö käy hyvästä vertailuesimerkistä. Jos markkinoilla olisi verovaroin julkaistu Yleissanoma- tai aikakauslehti, niin se varmasti vaikuttaisi myös siihen, minkälainen kaupallinen tarjonta olisi. Nyt kun ei ole, niin siellä on tarjolla niin Iltalehteä kuin Hesariakin, Seiskaa kuin Suomen Kuvalehteäkin – ja vielä monia pienemmille lukijakunnille suunnattuja julkaisuja.

    Mainittakoon, että en ole kaupallisten enkä verorahoitteisten mediakanavien palveluksessa.

Kirjoita kommentti

 

Kommenttien linkkeihin ei lisätä nofollow-määrettä. Mainosmaiset linkit tai kommentit voidaan kuitenkin poistaa, ja kommenttispämmiin ylipäänsä suhtaudutaan nuivasti.

Trackback: http://aiheet.domnik.net/ai-2014/02/ylevero/trackback (?)