ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

Kesäaika: kootut argumentit puolesta ja vastaan

Kesäinen kello Maidanilla (Kiova, Ukraina)

Katso myös: Talviaika

Kesäaika alkaa kahden viikon päästä sunnuntaina 30. maaliskuuta. Mutta miksi kelloja ylipäänsä käännellään ajasta toiseen?

Maatalousyhteiskunnassa päivän rutiinit seurasivat valoisan ajan pituutta. Teollisuusyhteiskuntaan siirryttäessä aika katsottiin kuitenkin useammin kellosta. Kelloja siirtämällä haluttiin pidentää valoisaa aikaa illasta töiden jälkeen.

Vastaavasti tietysti menetetään yksi valoisa tunti aamulla. Koska ihmisten päivittäinen rytmi suhteessa keskiyöhön on yleensä enemmän ilta- kuin aamupainotteinen, tätä ei nähty yhtä suurena ongelmana – paitsi talvella, jolloin valoisa aika on lyhyempi. Siksi päädyttiin ratkaisuun, jossa kellot käännetään kaksi kertaa vuodessa kesäaikaan ja siitä takaisin normaaliaikaan (talviaika).

Sekoittaa päivärytmin, mutta säästääkö energiaa?
Kesäaika sotkee aikataulut
Kellojen kääntely on väistyvä ilmiö
Kesäaikaa vai kellojen kääntelyä vastaan?
Kesäajan kannattajien valttikortti: EU

Sekoittaa päivärytmin, mutta säästääkö energiaa?

Siinä missä maatalousyhteiskunnassa siirtymä talvi- ja kesärytmin välillä tapahtui vähän kerrallaan, lähes huomaamatta, niin tunnin siirtymä yhdessä yössä on kaikkea muuta kuin luonnollinen. Monet kärsivät kellojen kääntämisen jälkeen väsymyksestä ja univaikeuksista jopa viikkojen ajan. Seurauksena voi olla myös ruokahalun kasvua, makeannälkää ja painon nousua (THL 24.10.12).

Toisaalta kesäajasta saattaa olla myös terveyshyötyjä: pidempi valoisa aika illalla saattaa houkutella enemmän ihmisiä ulkoilmaliikunnan pariin. Suomessa tämä hyöty tosin näkynee vain keväällä ja syksyllä, sillä kesällä täällä on valoisaa joka tapauksessa myöhään iltaan.

Kesäajan vaikutukset liikenneonnettomuuksien määrään ovat kiistanalaisia. Joissakin tutkimuksissa on havaittu pientä laskua, kun ajamisesta suurempi osa tapahtuu valoisaan aikaan – mutta ei kaikissa. Toisaalta onnettomuuksien määrä kasvaa kasvaa heti kellojen siirtämisen jälkeen. Tämä on havaittu tutkimuksissa esim. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, mutta ei kuitenkaan Suomessa tai Ruotsissa.

Ei kesäaikaa ihmisten hyvinvoinnilla yleensä perustellakaan, vaan energian säästämisellä. Kun valveillaoloajasta suurempi osa on valoisaa, tarvitaan vähemmän sähköä valaistusta varten. Valaistuksen energiatehokkuuden kasvu on kuitenkin tekemässä tai jo tehnyt tämän argumentin pitämättömäksi – energian kulutus saattaa kesäajan takia jopa kasvaa. Kesän lämmössä lisääntyvä ilmastoinnin tarve helposti kumoaa valaistuksen vähenemisestä saatavat hyödyt.

Kesäaika sotkee aikataulut

Nykyaikainen yhteiskunta toimii vuorokauden ympäri, ja niinpä kellonaikojen yhtäkkinen kääntäminen sotkee esimerkiksi julkisen liikenteen aikatauluja. Erityisen hankala tilanne on sellaisilla reiteillä, joissa ylitetään myös aikavyöhykkeiden raja. Voi olla, että toisessa päässä reittiä kesäaikaan ei siirrytä lainkaan tai siirrytään eri aikaan kuin toisessa päässä, ja pahimmassa tapauksessa aikatauluja joudutaan rukkaamaan useampaan kertaan. Tästä syntyy viivästyksiä ja kustannuksia.

Joukkoliikenne ei kuitenkaan ole ainoa kärsijä. Vaikkapa lehmien saattaa olla vaikea muuttaa lypsämisaikojaan maitoauton saapumisen uusien aikataulujen tahtiin.

Joka vuosi keväällä ja syksyllä moni myös unohtaa, että kelloja piti taas kääntää. Niinpä moni saapuu tapaamiseen tunnin myöhässä tai myöhästyy junasta tai lennolta – tai sitten joutuu odottelemaan tunnin pidempään.

Kellojen kääntely on väistyvä ilmiö

Kesäaika maittain ja alueittain (Wikipedia)
Oranssilla merkityillä alueilla kesä- ja normaaliajan vuorottelusta on luovuttu (siniset: vuorottelu käytössä; punaiset: ei koskaan ollutkaan käytössä; tilanne 1.1.2012).

Yhä useampi maa tai alue, joka jossakin vaiheessa on ottanut kesäajan käyttöön, on myöhemmin luopunut kellojen kääntelystä. Tällaiset maat ja alueet näkyvät oheisessa kartassa oransseina. Kaikkialla ei kuitenkaan ole palattu normaaliaikaan, vaan esimerkiksi Venäjä otti käyttöön pysyvän kesäajan keväällä 2011.

Joitakin sellaisiakin maita on, jotka ovat ensin kesäajasta luovuttuaan ottaneet sen takaisin käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi Viro ja Ukraina – joskin Virossa syyt paluuseen eivät olleet sisäsyntyisiä, vaan liittyivät maan EU-jäsenyyteen.

Kesäaikaa vai kellojen kääntelyä vastaan?

Kesäajan hyödyt liittyvät lähinnä pidempään valoisaan aikaan illalla. Ne eivät siten ole riippuvaisia kellojen kääntelystä, vaan samat hyödyt saataisiin jättäytymällä Venäjän tapaan pysyvään kesäaikaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi aikavyöhykkeen vaihtamista.

Kun sähköinen Kansalaisaloite.fi-palvelu avattiin, yksi ensimmäisistä siellä aloitetuista kansalaisaloitteista oli aloite kesäajasta luopumiseksi. Sen allekirjoitti määräajassa reilut 16 tuhatta kansalaista, mikä ei kuitenkaan riittänyt sen menemiseen jatkokäsittelyyn.

Voi olla, että kansalaisaloitteen suosioon vaikutti otsikointi. Kesäaika on Suomessa ilmeisen suosittu asia, vaikka kellojen käänteleminen sitä ei olisikaan. Ehkä jopa niin, ettei kellojen kääntelyn lopettamista uskalleta kannattaa, jos ei ole varmuutta, että sen jälkeen jäätäisiin kesä- eikä talviaikaan.

Kesäajan kannattajien valttikortti: EU

Kun tarkastellaan kesäajan ja normaaliajan vuorottelun etuja ja haittoja, näyttäisi vertailun kääntyvän selkeästi haittojen puolella. Ne hyödyt, joita kesäajalla mahdollisesti on, voitaisiin saavuttaa myös jäämällä kesäaikaan pysyvästi. Kääntöpuolena tosin olisivat silloin pimeämmät talviaamut.

Kesäajan kannattajilla on kuitenkin käytössään yksi aivan ylittämätön argumentti: Suomi ei voi irtaantua kellojen kääntelemisestä, ellei koko Euroopan unioni tee samoin. Kääntelystä ja sen ajankohdista on määrätty direktiivillä. Tämä on se syy, miksi Viro joutui palaamaan kesäaikajärjestelmään EU:n jäseneksi tullessaan siitä jo aiemmin luovuttuaan.

Toisaalta, vaikka direktiivi ei jäsenmaita sitoisikaan, niin Suomen kannalta saattaisi olla jossain määrin olla hyödyllistä, että kellojen kääntelyt täällä tapahtuvat samaan tahtiin muun unionin kanssa.

Mielenkiintoista sinänsä, että EU:n jäsenvaltiot ovat tässä asiassa vähemmän itsenäisiä kuin Yhdysvaltain osavaltiot. Siellä Havaiji ja Arizona (Navajomaahan kuuluvia alueita lukuunottamatta) ovat jättäytyneet kesäaikajärjestelmän ulkopuolelle. Myös Kanadassa ja Australiassa kesäaikasäädökset vaihtelevat alueittain. Kanadassa suurin osa Saskatchewanin provinssista ja osia muistakin provinsseista ja territorioista pysyy samassa ajassa ympäri vuoden. Australiassa Länsi-Australia, Pohjoisterritorio ja Queensland ovat luopuneet kellojen kääntelemisestä.

Suomessa kesäajan ja normaaliajan vuorottelusta luopuminen edellyttäisi kuitenkin EU-tason muutosta. Siinäpä yksi hyvä kysymys esitettäväksi, kun harkitset, ketä äänestäisit toukokuussa pidettävissä eurovaaleissa.

Valokuvassa on kesäinen kello Itsenäisyydenaukion (Maidan Nezaležnosti) reunalla Kiovassa. Kesäaikakartan on piirtänyt Paul Eggert / Wikimedia Commons (lisenssi).

Tähän artikkeliin on jätetty 9 kommenttia ja/tai paluuviitettä. Liity mukaan keskusteluun!

Uusimmat artikkelit

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusin sisältö (artikkelit & huomiot)

Keskustelussa nyt

  1. Jari Kolehmainen 26.3.2014 klo 17.42:

    Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Minäkin kokosin omaan blogijuttuuni perusteita kesäajan puolesta ja sitä vastaan sekä hauskoja faktoja kesäajan historiasta. Viittasin myös sinun blogiisi. Kirjoitukseni löytyy osoitteesta http://biologi-jari.blogspot.fi/2014/03/kesaaika.html (toivottavasti linkin html-koodi toimii). Blogissani on myös linkit, joista voi tsekata kelloonsa sekunnilleen oikean ajan. Hyvää kesäaikaa!

  2. Niko Lipsanen 26.3.2014 klo 23.33:

    Sinäkin olit löytänyt aiheeseen mielenkiintoiset näkökulmat.

    Html ei ole kommenteissa välttämätöntä: jos laittaa urlin kokonaisena (siis http:n tai https:n kanssa), niin siitä tulee automaattisesti linkki ilman sen kummempia koodailemisia.

  3. Arto T. 28.3.2014 klo 10.34:

    Hyvä, että olet nähnyt vaivaa tällaisen sivun keräämiseksi. Laitoin linkin tästä sivusta myös eräälle MEP-ehdokkaalle!

    Olisiko tässä lisää aineistoa?
    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kesaaikaan-siirtyminen-voi-hairita-younia-pitkaan/659875/

  4. Niko Lipsanen 28.3.2014 klo 11.36:

    Toivottavasti MEP-ehdokas tarttuu asiaan ja, jos tulee valituksi, muistaa ajaa sitä myös EU-parlamentissa.

    Länsi-Euroopan aikavyöhykkeelle en kyllä itse haluaisi, vaikka parempi tietysti sekin, kuin kesä- ja talviajan välinen jatkuva vaihtelu.

  5. Jan 18.3.2016 klo 2.58:

    saisi lopettaa koko kesä ajan siirtelyn talviaika riittää eikö sitä päätöstä saada jo että se kello pysyy aina normaali ajassa se kesäaika on ihan turha justiinhan se laitettiin normaali aikaan nyt se pitäisi taas laittaa kesäaikaan aika menee niin nopeasti turhaa kello hömpötystä sanon minä nyt on jo vuosi 2016 niin eikö oli jo korkeaika saada jo tuo päätös niinkuin venäjällä on tuo aika menee muutenkin niin nopeasti vaikka tuo kello on normaali ajassa sitten kun laittaa kesäaikaan niin se menee entistä nopeampaa ei kiitos

  6. Jan 18.3.2016 klo 7.44:

    tuo kesäaika on vain ihmisten kiusaamista turhaa kellon vääntelyä

  7. Per-sviddu 29.10.2016 klo 23.07:

    Ihan turhaa touhua. Ihmisten rääkkäystä ja kiusaamista. Kello ei välitä onko kesä vai talvi, miksi meidänkään tarvis nähdä siitä yhtään enempää vaivaa?

  8. Paluuviite: Aiheet (14.3.2015 13.09)
  9. Paluuviite: Kesäaika, talviaika – ihan sama | OMAISHOITAJA – KAKSOISELÄMÄÄ (25.10.2015 16.45)

Kirjoita kommentti

 

Kommenttien linkkeihin ei lisätä nofollow-määrettä. Mainosmaiset linkit tai kommentit voidaan kuitenkin poistaa, ja kommenttispämmiin ylipäänsä suhtaudutaan nuivasti.

Trackback: http://aiheet.domnik.net/ai-2014/03/kesaaika-argumentit/trackback (?)