Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

11.5.2015 klo 7.23 | Niko Lipsanen

kulutus laitteet linux tietokone

Kun asuu pienessä asunnossa Helsingin kantakaupungissa, niin tietokoneen hankinnassa on syytä huomioida myös koneen vaatima tila. Ei nimittäin ole kuutiot aivan halpoja näillä kulmilla. Siksi kannattaa maksaa pienikokoisuudesta.

Minitietokoneita on jo jonkin aikaa ollut markkinoilla, mutta kaikissa niissä tuntui olevan jotakin pielessä. Yleisin vika oli käyttöjärjestelmä. En halua maksaa Windowsista (Macista puhumattakaan), kun en sellaista käytä. Linuxilla tai ilman käyttöjärjestelmää valikoima on kuitenkin suppea.

Haaveissa oli myös päästä eroon pyörivästä kovalevystä. Ssd-levy on kestävämpi, nopeampi, hiljaisempi ja pihimpi virran kanssa, mutta valitettavasti myös kalliimpi. Tämä ei kuitenkaan ollut ehdoton vaatimus.

Kotimainen tarjonta pikkukoneissa tuntui suuntautuvan lähinnä laitteisiin, jotka ovat omimmillaan kotiteatterikäytössä. Moni sellainen toki sopii normaaliin pöytäkonekäyttöönkin, ja toisin päin, mutta ei aina.

Tähän asti olen ostanut tietokoneeni Suomesta, mutta tällä kertaa päädyin tilaamaan Saksasta. Saksalaisen Linux-Onlineshopin valikoimasta löytyi kustomoitava Linux NanoPro Kleinst-PC. Lähtöhinta oli 399 euroa, mutta sillä olisi saanut vielä aika vaatimattomat sisukset. Niitä sai kuitenkin vaihdella tehokkaampiin.

Valitsemani kokoonpano maksoi 738 euroa. Eniten lisähintaa tuli 500 gigan ssd-levystä. Postitus Suomeen kuului hintaan, mutta luottokorttimaksusta piti maksaa ylimääräistä (suoraan pankkitilille maksamalla olisi päässyt ilman lisämaksua, mutta luottokorttiyhtiön roikottaminen välissä vaikutti turvallisemmalta vaihtoehdolta).

Oman lisähaasteensa tilaamisen toi se, että firman sivut ovat vain saksaksi. Verkon käännöspalveluiden ansiosta se on kuitenkin nykyään pieni este, vaikka ei kieltä osaisikaan.

Aivan valtavan nopeaa Linux-Computershopin palvelu ei ollut. Tilaamisesta siihen, kun kone oli minulla kotona, kesti lähes kuukausi. Välissä tosin oli mm. pääsiäinen. Perille kuitenkin tuli, ja paketti päästeli ilmoille iloista pimputusta, kun sen avasi.

Olin hankkinut näyttöä varten valmiiksi hdmi-johdon, sillä sellainen liitäntä koneessa kerrottiin olevan. Tämä ei kuitenkaan aivan pitänyt paikkansa, sillä liitäntä olikin mini-hdmi. Piti sitten ostaa väliin lisäksi liitin.

Kolmen viikon käyttökokemuksella olen koneeseen tyytyväinen. Se on käytännössä äänetön (jos oikein tarkkaan kuuntelee, niin käynnistäessä voi kuulla pienen urahduksen) eikä se kuumene (mitään kuvankäsittelyä raskaampaa en sillä tosin ole yrittänyt tehdä). Nopeakin se on ainakin aiempaan koneeseeni verrattuna, mutta se ei enää ollutkaan kovin nykyaikainen vertailukohde.

Pahin ongelma on ollut se, että koneen käynnistäminen päättyy aina välillä virheilmoitukseen. Virhe saattaa olla peräisin käyttöjärjestelmän asennuksesta. Olisivat asentaneet Linuxin pyydettäessä ilman lisähintaa, mutta en pyytänyt, kun arvelin asennuksen olevan saksankielinen. Välillä konetta sitten joutuu pari kertaa käynnistelemään, että pääsee kirjautumisruutuun asti.

Käyttöjärjestelmän kanssa on muutenkin ollut pientä säätöä. Asensin koneelle Kubuntun 14.04 LTS -version. En ole vuosiin käyttänyt Linuxia KDE-käyttöliittymällä, ja se on vaatinut vähän totuttelua. Katsotaan, jatkanko tämän kanssa, vai asennanko sittenkin jonkin toisen Linuxin. Edellisellä koneella minulla oli Linux Mint.

Toistaiseksi Tuxedo NanoPro vaikuttaa kelvolliselta laitteelta minun käyttötarkoituksiini. Ilmoittelen täällä, jos tulen myöhemmin toisiin ajatuksiin.

Kuvassa tietokone juuri paketista kaivettuna. Kierrätin tähän saman 17.4.2015 otetun kuvan, jonka jo aiemmin tviittasin.