ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

Lumix LX100 -kameran puutteet ja viat

Panasonic Lumix LX100

Kuten aiemmin kerroin, ostin helmikuussa Verkkokauppa.comista Panasonic Lumix LX100 -kameran tarvikepaketin kera. Nyt, kun olen sitä lähes kolme kuukautta testannut, on aika kirjoittaa vähän kokemuksistani.

LX100:n parhaat puolet ovat hyvä valovoima (F1.7–2.8) ja erinomainen kuvanlaatu. Keskeiset asiat ovat siis kohdillaan, ja kamera onkin saanut paljon kehuja, eikä lainkaan suotta. Useimpia arvosteluja varten kamera on kuitenkin vain kaivettu paketista ja vähän kokeiltu. Puutteet ja viat ilmenevät usein vasta pidemmällä testauksella, ja siksi keskitynkin tässä arvostelussa niihin.

Koska ostin kameran tarvikepaketin kera, arvostelen samalla myös pakettiin kuuluvia lisäosia.

Aloitetaan raskauttavimmasta päästä: kamera hyytyy kylmällä (ja ilmeisesti myös kostealla) säällä. Tämä on tapahtunut minulle jo kolme kertaa. Kaikilla kerroilla sisällä on ollut jotakuinkin täyteen ladattu patteri.

Ensimmäisellä kerralla lämpötila oli nollan tuntumassa, ehkä juuri ja juuri pakkasen puolella. Kamera ei suostunut käynnistymään lainkaan. Pidin kameraa vähän aikaa takkini alla sekä otin pariston ulos ja hieroin sitä. Nämä auttoivat: kamera alkoi toimia ja otti kuvia lopun päivää.

Toinen kerta oli ikävin. Olin Moskovassa, pakkasta oli noin viisi astetta. Olin vasta saapunut kaupunkiin, ja muutaman kuvan jälkeen kamera meni jumiin niin, että virta jäi päälle ja objektiivi ulos. Tällä kertaa mikään ei tuntunut auttavan. Syystä, josta kerron jäljempänä, en voinut edes irrottaa patteria. Kamera piti virran päällä, kunnes paristo loppui, mutta objektiivi jäi ulos senkin jälkeen. Jouduin vähän jännittämään sen jälkeen lentokentän turvatarkastuksessa, sillä elektronisista laitteistahan pitäisi pystyä nykyään osoittamaan, että ne ovat toimintakuntoisia. Sitä LX100-kamerani ei tuolloin todellakaan ollut.

Kolmas kerta tapahtui vasta muutama päivä sitten. Tällä kertaa ei ollut pakkasta, mutta satoi. Otin muutaman kuvan lipan alta niin, että kamera ei suoraan altistunut sateelle. Toimi hyvin. Sisälle kuivaan ja lämpimään päästyäni yritin vielä ottaa kuvia parista tiibetinspanielista, mutta muutaman otoksen jälkeen kamera meni jumiin. Puolen tunnin kuivattelu lämpöpatterin lähellä sai sen taas toimintakuntoon.

Lumix LX100:n toimintavarmuus kylmällä tai kostealla säällä ei siis tunnu ainakaan tämän minulla olevan yksilön toiminnan perusteella kovin kummoiselta. Ja sellaisia säitähän täällä Suomessa riittää.

Syy, miksi en saanut Moskovassa paristoa poistettua kamerasta, liittyy kameran mukana tulleeseen laukkuun. Sen kiinnitysruuvi menee nimittäin helposti niin tiukasti kiinni, että sitä ei ilman työkaluja saa auki. Näin kävi Moskovassa, josta en sunnuntaipäivänä onnistunut sopivia pihtejä löytämään. Onneksi minulla oli mukanani toinenkin kamera. Pihdit löysin vasta matkan seuraavasta etapista Tel Avivista ja tulivat tarpeeseen myöhemminkin. Sittemmin olen oppinut jättämään ruuvin löysemmälle, mutta välillä se salakavalasti kiristyy päivän mittaan, jos sitä ei muista aina välillä vähän löysätä.

Kameralaukku on muutenkin kovin tiukka. Se kiristyy kameran ympärille niin tiukasti, ettei sitä saa kovin nopeasti auki, jos sellainen tarve tulee. Tiukkuutensa vuoksi laukku myös avattaessa vääntää usein tarvikepakettiin kuuluvan avautuvan linssinsuojuksen (ks. kuva yllä) irti niin, että se putoaa maahan. Linssinsuojuksen kiinnitysmekanismi voisi olla vahvempikin.

Ja on se kameralaukku vähän kolhon ja ruman näköinenkin. Pitää toivoa, että se siitä kuluessaan ja nuhjaantuessaan vielä vähän kaunistuu.

Kameran säätimiin on ollut vähän totuttautumista. Periaatteessa on kätevää, että aukko, suljinaika ja valotuksen korjaus löytyvät kaikki omilta mekaanisilta (tai pseudomekaanisilta, sillä digitaalisesti informaatio niiltä kameralle kai siirtyy) valintakiekoiltaan tai -renkailtaan, mutta vielä en niitä kovin jouhevasti käytä. Tämä on toistaiseksi johtanut turhan suureen määrään valotusvirheitä. Tämä asia kuitenkin korjaantunee, kun kameraan tottuu paremmin.

Lumix LX100 ei myöskään ole erityisen säästeliäs pariston suhteen, vaikka mukana tullutta erillistä salamaa en ole kuin kerran kokeillut (kamerassa ei ole omaa kiinteää salamaa). Tarvikepakettiin kuuluva toinen paristo on kuvausretkillä enemmän kuin tarpeen. Laturi on silti hyvä pitää mukana ja ottaa vähän virtaa, jos sitä jostain sattuu saamaan.

Erityisen paljon virtaa tuntuu kuluttavan kuvien siirto usb-väylän kautta tietokoneelle. Kun siirsin mainitun Moskovan ja Israelin matkan kuvat koneelle – eikä niitä ollut edes kahta tuhatta – täyteen ladattu paristo riitti vain juuri ja juuri. Jos koko tarvikepaketin mukana tullut 64 gigatavun kortti olisi ollut täynnä kuvia, olisi kamera uuvahtanut virranpuutteeseen kesken siirron. Erillinen kortinlukija onkin hyvä hankinta.

Kuvia voi kameralla lähettää myös langattoman yhteyden kautta eri verkkopalveluihin. Lähettelin niitä matkalta muutaman kerran Twitteriin ja Facebookiin. Ongelmaksi muodostui, ettei kamera antanut lisätä kuvien yhteyteen mitään tekstiä. Ainoa teksti tviiteissä ja Facebook-päivityksissä oli siten kuvan tiedostonimi, joka ei sisällöstä paljon kerro. Kun kamerassa kuitenkin on mukana alkeellinen kirjoitusmahdollisuus, jolla voi syöttää esimerkiksi wifiyhteyden salasanan, niin miksei sitä voi käyttää myös kuvia lähetettäessä? Vaikka kirjoittaminen kameralla on hankalaa, niin kyllä sillä tarvittaessa muutaman sanan tviittiin kirjoittaisi.

Toki langatonta yhteyttä olisi voinut käyttää myös kuvien siirtämiseen mobiililaitteelle. Sellaisella olisi sitten tviittaaminen ollut helpompaa. Minun vanha nokialaiseni ei kuitenkaan tarvittavaa sovellusta tue.

Vakavin kameran puutteista on ensin mainittu hyytyminen kylmällä ja kostealla säällä. Muut havaitsemani viat ja puutteet ovat kohtalaisen pieniä ja hallittavia. Täysin en kameraa silti tyrmää: kuvanlaatu silloin, kun kamera toimii (eli yleensä kuitenkin), on loistava. Etenkin sisätiloissa ja hämärässä kameran laadun huomaa.

Kuvan kamerasta Panasonic Lumix LX100 otin tiistaina 26. huhtikuuta 2016.

Tähän artikkeliin on jätetty yksi kommentti tai paluuviite. Jatka sinä keskustelua!

Uusimmat artikkelit

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä
  1. Niko Lipsanen 4.5.2016 klo 12.49:

    Toimimattomuudesta pakkasella vielä:

    Nuo kerrat, kun Lumix LX100 -kamerani on lakannut pakkasella toimimasta, ovat ainoat kerrat, kun olen sitä ylipäänsä pakkasella käyttänyt. Toistaiseksi en siis ole vielä kertaakaan saanut miinuslämpötiloissa toimimaan (paitsi muutama ensimmäinen kuva Moskovassa ennen kuin kamera jämähti).

    Ja yksi muukin vika tuli vielä mieleeni:

    Minulla on matkoilla usein tapana ottaa kuvia pääsylipuista, kuiteista, esitteistä yms. LX100:lla se on ollut hankalampaa kuin monella muulla kameralla, sillä automaattitarkennus ei meinaa millään osata kohdentua oikein. Esimerkiksi aiemmin käyttämälläni Lumix LX7:llä tuo onnistui huomattavasti helpommin.

Kirjoita kommentti

 

Kommenttien linkkeihin ei lisätä nofollow-määrettä. Mainosmaiset linkit tai kommentit voidaan kuitenkin poistaa, ja kommenttispämmiin ylipäänsä suhtaudutaan nuivasti.

Trackback: http://aiheet.domnik.net/ai-2016/04/panasonic-lumix-lx100/trackback (?)