Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin
Onhan rajoja Pohjoismaissa ennenkin siirrelty
15.10.2016 klo 7.30 | Niko Lipsanen
Viime vuoden lopulla Norjassa nousi ajatus Halti-tunturin Haldičohkka-sivuhuipun lahjoittamisesta Suomelle itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien yhteydessä.
Norjan pääministeri Erna Solberg on kuitenkin ilmoittanut, ettei asiasta tule mitään. Rajamuutoksiin liittyy hänen mukaansa monimutkaisia kysymyksiä, ja perustuslakikin tulee tielle (IS 14.10.16). Raja ei siis siirry, mutta selitykset kuulostavat ontuvilta. On rajoja Pohjoismaissa ennenkin siirrelty.
Ruotsin ja Suomen välistä rajaa siirrettiin Märketillä vuonna 1981 niin, että saatiin suomalaisten aiemmin osin Ruotsin puolelle rakentama majakka kokonaan Suomen maaperälle. Ei siitä mitään suurempaa perustuslaillista ongelmaa saatu aikaan, vaikka osallisena oli Suomen ja Ruotsin lisäksi myös autonominen Ahvenanmaa.
Myös Suomen ja Norjan rajalla tehdään rajankäyntiä 25 vuoden välein, kun raja Tenojoella asetellaan uuteen paikkaan sen mukaan, missä kohdalla syvin uoma kulkee. Vesialueita siirtyy tarkastuksissa rajan puolelta toiselle hehtaarikaupalla, ja aina välillä siirtyy saariakin. Viimeksi rajaa siirrettiin 2000-luvun alussa, ja silloin Suomi sai Norjalta pienen puskaisen saaren.
Eivät nuo rajat siis niin pysyviä ole Pohjoismaiden välillä, etteikö niihin välillä pieniä korjauksia tehtäisi. Yhden tunturin sivuhuipun siirtäminen rajan toiselle puolelle ei juuri sen kummempi operaatio olisi kuin nuo muutkaan. Se nyt kuitenkin jäi tällä kertaa toteutumatta.
Pääministeri Solberg on kuitenkin vakuuttanut, että Norja antaa Suomelle sopivan lahjan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Siitä tulikin mieleeni: mitä Norja sai Suomelta silloin, kun sen itsenäisyys täytti sata vuotta vuonna 2005?
Otin kuvan Haltin sivuhuipulta Haldičohkkalta 18. huhtikuuta 2014. Kuvassa näkyy etualalla Suomen korkein kohta, rajapyykki tunturin rinteellä. Taustalla näkyvä huippu, jolla on ihmisiä laella, on Haldičohkka.