Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

4.1.2017 klo 7.23 | Niko Lipsanen

historia juutalaisuus kristinusko kulttuurit tapahtumat yhteiskunta

Tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi, ja niinpä sen ensimmäinen juhlapäivä on uusivuosi. Pian sen jälkeen on itämaan tietäjien vierailun muistoksi vietettävä loppiainen (6.1.).

Uudenvuoden ja loppiaisen väliin mahtuu kuitenkin yksi pienempi merkkipäivä, nimittään maailman pistekirjoituspäivä (4.1.). Sitä vietetään pistekirjoituksen keksijän, ranskalaisen Louis Braillen (1809–1852) syntymäpäivänä.

Nuutinpäivä, jota vietetään kahdenkin eri tanskalaisen Knuutin muistoksi, päättää joulunajan 13. tammikuuta. Silloin tulee nuuttipukki ja juo talosta viinat pois, jos siellä sellaisia on.

Suomen sanomalehdistön syntymäpäivä on vuorossa kuun puolivälissä. Silloin muistetaan sitä, että Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo ilmestyi ensimmäisen kerran 15.1.1771.

Tammikuussa on myös ensimmäinen jäljellä olevista kahdesta rukouspäivästä. Kristittyjen ykseyden rukouspäivänä (18.1.) rukoillaan sen puolesta, että kristityt voisivat olla hajaantuneisuuden sijaan yhtä. Rukouspäivä aloittaa myös 25. tammikuuta asti kestävän rukousviikon.

Heti rukouspäivän jälkeen on toinenkin kristillinen merkkipäivä, nimittäin Pyhän Henrikin muistopäivä (19.1.). Silloin muistellaan piispa Henrikiä, joka legendan mukaan toi Suomeen katolisen kristinuskon ja koki marttyyrikuoleman 1100-luvun lopulla.

Kansainvälinen tullin päivä eli tuttavallisemmin tullipäivä (26.1.) ei vaikuta olevan erityisen juhlittu vuotuinen merkkipäivä, mutta kyllä sekin kalenterista löytyy.

Vainojen uhrien muistopäivä (27.1.) on YK:n päätöksellä vietettävä merkkipäivä, jolloin muistellaan erityisesti holokaustin uhreja. Natsien suurin keskitysleiri, Auswitch-Birkenau, vapautettiin tuona päivänä vuonna 1945.

Moni maa viettää kansallispäiväänsä heti tammikuun ensimmäisenä. Näitä ovat Haiti, Kiina, Kuuba, Slovakia ja Sudan. Muita tammikuussa kansallispäiviään viettäviä itsenäisiä valtioita ovat Burma (Myanmar) (4.1.), Romania (24.1.), Australia ja Intia (26.1.) sekä Nauru (31.1.).

Edellä mainitut merkki- ja muistopäivät ovat kaikki joka vuosina samaan aikaan. Liikkuvista juhlapäivistä kiinalainen uusivuosi osuu yleensä helmikuulle, mutta joinakin vuosina, kuten 2017, 2020, 2023 ja 2025, se on gregoriaanisessa kalenterissa tammikuun puolella. Kiinalaisena uudenvuodenaattona järjestetään juhlallisuuksia eri puolilla maailmaa – myös Helsingissä.

Kuvassa on keltainen Daavidin tähti tekstillä ”Jude”. Otin kuvan Tukholman juutalaisessa museossa 12.11.2012.