Kookosta ja soijarouhetta - 25.2.10
Paasto on taas päällä ja kokkailut sen mukaisia. Mari on laatinut minulle kokelman paastoon sopivia reseptejä, joita on helppo valmistaa, jotka pitävät tällaisen isokokoisen miehen pahimman nälän loitolla, ja joiden avulla painostakin lähtisi pääsiäiseen mennessä muutama kilo pois. Ilmeisesti noiden kaikkien tavoitteiden yhdistäminen ei ole aivan triviaalia.
Kokeilin tiistaina ensimmäisen kerran reseptiä, jonka Mari oli nimennyt houkuttelevasti intialaiseksi kookos-soijarouhemössöksi. Siihen tulee pari desiä soijarouhetta, noin 20 grammaa kookoslastuja, punaista masalaa ja suolaa mausteiksi sekä vettä.
Läskit pois, lukutaitoa Nepaliin - 8.2.10
Kyllä minultakin varmaan muutama kilo ylimääräistä läskiä löytyy hyvän asian eteen. Tuntematon lahjoittaja on luvannut ostaa suomalaisten laihduttamaa ihraa 15 euron kilohintaan. Maksu menee Läskillä lukutaitoa Nepaliin -kampanjan hyväksi.
Laihduttaminen osuu sopivasti paastonaikaan, jolloin kiloja lähtee muutenkin pois. Lieneekö tämä pelkkä yhteensattuma vai harkittu asia? Lahjoittaja on halunnut nimenomaan seurakuntien hoitavan punnitukset, joten ehkä jotakin kristillistä taustaa löytyy. Voi olla, että kampanja on juuri siksi ajoitettu paastokauteen.
Ylimääräistä haastetta tosin tulee siitä, että loppupunnitukset ovat vasta toukokuussa. Paaston päättymisen jälkeen olisi siis pidettävä kilot kurissa vielä kuukauden ajan.
Syksy on ankeaa aikaa - 26.10.09
Alkusyksy on itse asiassa varsin mukava vuodenaika. Etenkin tänä vuonna aurinkoisia päiviä riitti varsin pitkään. Puut ovat kauniita punertavissa ja keltaisissa sävyissään. Lämpötila ei tietysti ole enää kesäinen, mutta kyllä senkin silti sietää.
Nyt ollaan kuitenkin päästy jo siihen vaiheeseen syksyä, josta tuskin kukaan oikeastaan pitää. Tai ehkä jotkut koirat pitävät (tämänsyksyisen hoitokoiramme ansiosta olen ymmärtänyt, mistä käsite ”koiranilma” tulee).
Onneksi on Internet. Enää ei tarvitse lähteä ulos sateeseen päästäkseen vaikkapa yliopiston kirjastoon. Kiitos verkkoaineistojen, fyysiset kirjastot käyvät koko ajan tarpeettomammiksi. Nyt alkaa olla jo vaikea käsittää, kuinka tutkimusta tehtiin ennen Google Scholaria (vaikkei kyseinen palvelu vielä ole päässyt edes pois betasta).
Kitakielekkeen nielaiseminen - 2.10.09
Eilen aamulla kurkussa tuntui vähän oudolta. Aivan kuin jokin iso limaklöntti olisi juuttunut jonnekin kitalaen ja kurkun välille. Sitä ei saanut yskäistyä ulos eikä nielaistua, vaan se vain liikkui torven sisällä pientä matkaa edestakaisin.
Sain sen köhittyä sen verran eteen, että yletin ottamaan sormilla kiinni. Oli sen verran tiukassa, etten uskaltanut ryhtyä kovemmin nykimään. Ja aika liukaskin oli. Marikin vähän kurkki suuhuni sisään ja lopulta päädyimme siihen, että kyseessä täytyi olla kitakieleke. Se oli vain jostakin syystä vähän turvonnut ja roikkui hervottomana.
Kitakieleke on latinaksi uvula ja sitä googlettamalla netistä löytyi hyvin englanninkielistä lisätietoa aiheesta. Ensimmäiseksi löytämäni ohje kuului, että pitää syödä paljon jäätelöä, niin sitten se menee ohi.
Clas Ohlsonin takuu toimii - 7.9.09
Keittolevy hajosi taas jokin aika sitten. Hetken aikaa pärjäilimme mikroaaltouunilla ja vedenkeittimellä pähkäillen samalla kunnollisemman lieden hankkimista. Tilaa ei vain ole liikaa eikä useimpien liesien tarvitsemaa voimavirtakytköstäkään asunnossa ole. Ja kun keittolevyn kahden vuoden takuukin oli vielä voimassa, niin päätimme käydä hankkimassa hajonneen tilalle uuden samanlaisen.
Tämä olikin jo kolmas Clas Ohlsonin Coline-keittolevy, mutta maksettu ei olla kuin ensimmäisestä. Se kesti nelisen kuukautta, ja tämä toinen puoli vuotta. Tällä vauhdilla ehditään se vielä takuuaikana ainakin kerran vaihtamaan.
Radio Aalto petti kuuntelijat - 4.9.09
Ilotulituksen SM-kisat olivat tänä vuonna taas tässä ihan kotikulmilla Hernesaaressa. Nelosen ilotulitussivuilla kerrottiin, että ilotulitusta voisi seurata myös radiosta. Radio Aalto lähetti kisoista suoran lähetyksen.
Odotin suurta urheilujuhlan tuntua: asiantuntevia kommentteja, taustatietoa osallistujista, hienojen tulitusten hehkutusta, ilotulitusaiheisia anekdootteja ja paljon muuta. Mitä Radio Aalto tarjosi: lähinnä musiikkia, ja aina välissä kerrottiin seuraava osallistujayritys ja tämän esityksen nimi. Yhden kerran taisi tulla tietoa myös bussi- ja raitiovaunuyhteyksistä.
Mikä pettymys. Olin radiolähetyksen takia päättänyt katsoa tulituksen jalkakäytäväterassiltani. Alemmaksi ammutut tulitteet jäivät telakkahallien taakse, mutta arvelin hyvän radioselostuksen kuitenkin korvaavan puutteet näkymissä.
