Ahkerasti käyttämäni blogimerkintöjen spottauspalvelu Blogispotti.fi on tänään uusinut ilmeensä ja lisännyt palveluun uusia toimintoja. Hyvältä vaikuttaa. Uuden ulkoasun ohella merkittävimmät uudistukset ovat lähinnä spämmisisältöä vastaan suunnattu kuoppaustoiminto ja mahdollisuus kommentoida niin omia kuin muidenkin tekemiä lisäyksiä. Spottiblogin jutussa uudistuksista kerrotaan tarkemmin.

Pieniä alkukankeuksia uusitussa palvelussa vielä on, mutta niistä päästäneen pian eroon. Esimerkiksi blogimerkintöjen lisääminen painikkeiden avulla blogista käsin ei vielä toimi ihan niin kuin sen pitäisi (jätin tästä tarkemman kommentin Blogispotin puolelle).

Ulkoasussakin on vielä vähän hiomista, koska kaikkia selainvaihtoehtoja ei selvästikään olla vielä testattu. Esimerkiksi Operalla (ainakin Ubuntua käytettäessä) ylänavigaation viimeinen laatikko putoaa toiselle riville, eikä tähän auta sekään, että leventää selainikkunaa (katso kuvakaappaus). Myös blogijutun lisäyksen yhteydessä näytettävät kategoriavaihtoehdot on esitetty sekavan oloisesti (kuvakaappaus jutun lopussa).

Joka tapauksessa, Blogispotti on nyt entistä ehompi. Jos et vielä sitä käytä, niin nyt on syytä ainakin kokeilla.

Yllä kuvakaappaus palvelun etusivusta, alla toinen kategorialuettelosta blogijutun lisäyssivulla.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Blogispotti uudistuu
• Lisää käyttäjiä Blogispottiin
• Blogiuutuus: IdeaCafe
• Blogitauon vaikutus lukijamääriin
• Ajastetut blogimerkinnät

Tilastoja katsomalla selviää, että muutosta ei juurikaan ole. Suunnilleen se sama viitisenkymmentä eri kävijää täällä on käynyt joka päivä, ja suunnilleen sen verran täällä käy niinäkin päivinä, kun uusi blogikirjoitus ilmestyy. Ero toiseen blogiini (Lipsanen & Ruso) on selvä. Sinne uusia kirjoituksia tulee kerran tai kaksi viikossa, ja ne päivät ne näkyvät selvinä piikkeinä kävijätilastoissa.

Tämä kertonee lähinnä siitä, ettei tällä blogilla ole paljonkaan vakituisia lukijoita. Eikä se ole mikään ihme, sillä kirjoitan täällä niin monenlaisista aiheista, että harvaa lukijaa ne kaikki kiinnostavat. Sen sijaan monet blogimerkinnät sijoittuvat ihan kohtuullisen hyvin hakukoneissa, ja Googlella tänne sitten pääasiassa tullaankin. Vanhemmat kirjoitukset keräävät lukijoita siinä missä uusimmatkin. Suosituimpia hakusanoja ovat viime aikoina olleet finnjet, delicious ja wordpress.

Toinen blogini, jota kirjoitan yhdessä kaverin kanssa, on huomattavasti fokusoituneempi. Siellä kirjoitetaan politiikasta, ja siellä käytävää keskustelua näyttää jonkinlainen joukko ihmisiä seuraavankin. Vakiolukijat tulevat käymään, kun huomaavat Blogilistan tai syötteenlukijansa kautta, että uusi juttu on ilmestynyt (monet toki tyytyvät pelkkään syötteeseenkin). Tosin kyllä sinnekin valtaosa lukijoista päätyy Googlen kautta.

Jotakuinkin näin tämän suunnittelinkin menevän. Tämä on sekalaisten kirjoitusteni arkisto, joka sekalaisuudessaan tuskin innostaa monia. Mutta ne, joita juttujen aiheet kiinnostavat, löytävät tänne hakukoneiden kautta. Tervetuloa!

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Älä estä kuvien indeksointia
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Joitakin havaintoja Twinglyn blogihausta
• Blogispotti uudisti ilmeensä
• Ajastetut blogimerkinnät

Kuten blogia seuranneille selvisi, oli äskettäin lomailemassa Etelä-Savossa, mistä olen kotoisin. Kirjoitin lähtiessä joukon artikkeleita, joita sitten tuli blogiin joka aamu. En kuitenkaan kirjoittanut varastoon koko reissun ajaksi, sillä ajattelin ehtiväni vanhassa kotipuolessakin muutaman kirjoituksen rustaamaan. Se oli virhearvio, ja niinpä blogiin jäi ikävä viiden päivän tauko. Mutta eipä tuo nyt kuitenkaan mikään maailman vakavin asia ole.

Nyt on sitten vuorossa käynti vaimon kotiseudulla Tampereella, missä olen tämän kirjoituksen ilmestyessä. Reissu on lyhyempi, mutta lähtöhötäkässä en ehdi kirjoittaa kuin tämän yhden jutun, joten pientä taukoa on taas odotettavissa.

Myös Marko Pyhäjärvi on kirjoittanut artikkelien ajastamisesta. Hän suosittelee ajastamisen käyttöä silloinkin, kun siihen ei ole erityistä tarvetta matkojen tai muiden esteiden takia. Bloggaaminen on tehokkaampaa, kun kirjoittaa useamman jutun kerralla ja laittaa ne ilmestymään sitten lähipäivinä.

Tuosta täytyy olla samaa mieltä. Ne edellisen reissun alla kirjoittamani jutut tulivat aika vauhdikkaasti. Kun saa putken päälle, niin kirjoittaminen sujuu kuin lennossa. Luulenpa, että tässäkin blogissa tullaan jatkossakin näkemään ajastettuja merkintöjä.

Välillä tietysti tulee aiheita, joihin pitää tarttua heti. Mutta ei sekään mikään ongelma ole. Ajastuksia voi silloin siirtää ja antaa vähemmän kiireisten juttujen väistyä ajankohtaisten tieltä.

Pyhäjärven merkinnän kommenteissa Arttu antaa vinkin Future Posts Calendar -lisäosasta, jonka pitäisi helpottaa ajastusten hallinnoimista. En ole tuota vielä ehtinyt kokeilla, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Paluuviitteet erilleen
• Blogilistaa voi nyt pingata
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille

Kategorioita kutsutaan Wordpressin suomennoksesta riippuen “aiheiksi” tai “luokiksi”. Tehdään nyt kompromissi ja kutsutaan niitä vaikka “aiheluokiksi”. Tägit ovat tägejä tai avain- tai asiasanoja.

Sekä kategorioita että tägejä voi käyttää käytännössä samaan tarkoitukseen. Teknisesti niiden käyttö eroaa siten, että kategorioista tehdään lista, josta sitten valitaan sopivat aiheluokat kuhunkin merkintään. Tägit taas kirjoitetaan tekstikenttään. Siksi kategoriatoiminto soveltuu paremmin silloin, jos aiheita ei ole valtavaa määrää. Yleensä on hyvä hahmotella jo etukäteen, mitä kaikkia aiheluokkia ottaa käyttöön. Tägien käyttö sen sijaan on vapaampaa. Usein tägit esitetään blogissa tägipilvenä, jossa eniten käytetyt tägit on merkitty suuremmalla tekstillä.

Jos pitää kotieläinaiheista blogia, niin voi valita aiheluokiksi vaikka “koirat”, “kissat” ja “gerbiilit”. Sitten merkitsee tägeillä tarkemmin, mistä asiasta on kyse, esimerkiksi “ruokinta”, “uutiset”, “näyttelyt”, “karvanlähtö” jne.

Tässä blogissa olen valinnut hieman tavallisuudesta poikkeavan tavan aiheluokkien käyttöön. Käytän kategorioita kertoakseni sen, onko kirjoituksessa valokuva, jokin muu kuva vai ei kuvaa ollenkaan. Tämän tarkoituksena on lähinnä mahdollistaa se, jos joku haluaa selata vain kuvallisia kirjoituksia. Muut aiheluokat ovat oikeastaan aika turhia.

Tägeillä on merkitystä myös hakukoneoptimoinnin kannalta. Jesse Petersen kirjoittaa muistuttaa, että joskus aikoinaan webmastereilla oli tapana laittaa aihesanaluetteloita websivuille houkuttelemaan hakukoneita. Niiden teho on nykyään melko kyseenalainen, mutta onneksi ovat tägit. Tägit ovat avainsanalistojen parannettu versio ja niiden merkitys perustuu muun muassa siihen, että erilaiset Web 2 -sivustot, kuten Technorati, hyödyntävät niitä indeksoidessaan blogien sisältöjä. Hyvin toteutettu tägitys parantaa näkyvyyttä hakukoneissa.

Tägeistä on hyötyä myös joidenkin Wordpressin lisäosien kanssa. Tässä blogissa on käytössä Wordpress Related Posts -lisäosa, joka hakee blogista samankaltaisia merkintöjä nimenomaan tägien avulla. Tämänkin kirjoituksen lopussa on viisi tällaista linkkiä. Mitä yksityiskohtaisempia tägejä käyttää, sitä paremmin lisäosa löytää aiheeseen liittyvät muut blogimerkinnät. Siksi kannattaakin laittaa niitä avainsanoja mieluummin reilusti kuin pihistellä, kunhan ne vain liittyvät aiheeseen.

Ongelmaksi voi muodostua se, että tägipilvi menee lopulta kovin sekavan näköiseksi. Niin on käynyt tässäkin blogissa. Onneksi sen voi määritellä itse, kuinka monta tägiä haluaa pilvessä näkyvän. Pienensin etusivun sivupalkissa näkyvien tägien määrän 25 eniten käytettyyn. Nyt se ei enää ole kovin sekava. Muilla sivuilla, joilla tägipilvi on sivupalkissa (esimerkiksi tämä sivu), näkyy 45 yleisintä avainsanaa. Jos haluaa nähdä koko repertuaarin, niin se on esillä arkistosivulla.

Joillekin käyttäjille Wordpressin uusi tägitoiminto on kuitenkin ollut askel taaksepäin. Jo aiemmin mainittu Ultimate Tag Warrior -lisäosa oli ominaisuuksiltaan monipuolisempi kuin integroitu tägitoiminto. Se ei kuitenkaan enää toimi Wordpressin versiosta 2.3 alkaen. Joitakin sen toimintoja on kuitenkin saatavilla erillisinä lisäosina. Saatavilla on esimerkiksi tägiehdottelija, mahdollisuus upottaa tägejä blogimerkintöihin ja kehittyneempi tägien hallinnointityökalu. Tässä blogissa mikään niistä ei ole käytössä, mutta ehkä vielä jossain välissä niitä kokeilen.

Tämä kirjoitus on kirjoitettu jo aiemmin ja ilmestyy ajastettuna. Ajastettuja kirjoituksia tulee muutama lisääkin lähipäivinä. Blogin kirjoittaja lomailee eteläisessä Savossa ja saattaa välillä käydä koneella katsomassa, josko joku olisi kirjoittanut kommentteja.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Paluuviitteet erilleen
• Blogilistaa voi nyt pingata
• Joitakin havaintoja Twinglyn blogihausta

Tärkein uutuus lienee se, että blogimerkinnöille voi suosikkiäänten ohessa antaa jatkossa myös kuoppausääniä. Tämä toiminto hieman arveluttaa itseäni, koska en ole juurikaan mieltänyt blogimerkintöjen spottaamista äänestämiseksi. Blogispotin tunnuslause on “blogikansalaisen työkalu” ja, kuten viittaamassani kirjoituksessa korostin, työkaluna minä sen haluaisin pitääkin.

Olen vain pari-kolme kertaa spotannut jonkin kirjoituksen kannatusmielessä. Yleensä lisään suosikkeihini sellaiset kirjoitukset, jotka haluan ottaa itselleni talteen myöhempää aiheeseen palaamista varten. Yleensä ne tietysti ovat sellaisia kirjoituksia, jotka ovat mielestäni hyviä. Toisaalta paljon hyviä merkintöjä jää myös spottaamatta, jos ne eivät sisällä mitään sellaista, johon uskoisin haluavani palata myöhemmin.

Tässä kontekstissa kuoppausäänten merkitys jää minulle hämäräksi. Miksi antaisin jollekin merkinnälle miinusääniä? Siksikö, että kirjoittajalla on vääriä mielipiteitä? Vai siksikö, että joku toinen on kirjoittanut samasta aiheesta paremmin, ja haluaisin nostaa sitä kirjoitusta suhteessa ylöspäin. Ei kiinnosta. Ehkä siitä voi olla hyötyä, että saadaan kuopattua selkeät spämmit ja blogien etusivuille osoittavat linkit. Niitä juttuja voin minäkin olla kuoppaamassa, mutta toisaalta jokin “ilmoita asiaton merkintä” -toiminto voisi olla tuollaiseen selkeämpi.

Toinen uusi toiminto on linkkien kommentointi. Aikaisemmin sanoin, että se “voisi olla ihan hyväkin idea”, mutta olen tullut sittemmin vähän skeptisemmäksi. Useimmissa blogeissa on kommentointimahdollisuus itsessään. Ketä hyödyttää se, että aiheesta käytävä keskustelu hajoaa useampaan paikkaan? Tämä ongelma esiintyy esimerkiksi Kulutusjuhla-blogissa, jossa on paljon linkkejä muissa blogeissa käytävään kulutusaiheiseen keskusteluun. Usein aiheesta sitten keskustellaan niin Kulutusjuhlassa kuin alkuperäisenkin merkinnän perässä.

Se on kuitenkin hyvä, että mitään kaveritoimintoja Blogispottiin ei ilmeisestikään ole tulossa. En kaipaa uusia sosiaalistumissivustoja.

Se mitä jään kaipaamaan, olisi omien suosikkien parempi hallinta. Nyt systeemi on varsin kankea, eikä spottien joukosta ole helppo löytää kulloinkin hakemiansa kirjoituksia. Ainakin pitäisi olla mahdollista erottaa omista blogeistaan tekemät lisäykset erilleen. Jonkinlainen tägityssysteemi ja omiin suosikkeihin rajattu hakutoiminto voisi olla kätevä. Jos haku koskisi myös niitä kommentteja, niin silloin kommenttitoimintoa voisi ehkä hyödyntää omien aihetta tai merkintää koskevien muistiinpanojen jättämiseen.

Joka tapauksessa oikein hyvä, että uudistuksia on tulossa. Blogispotti on ollut vaarassa nuukahtaa, joten toivotaan, että uudistukset tuovat sinne lisää käyttäjiä ja virkeyttä.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Blogispotti uudisti ilmeensä
• Paluuviitteet erilleen
• Lisää käyttäjiä Blogispottiin
• Blogitauon vaikutus lukijamääriin
• Ajastetut blogimerkinnät

Otin tähän blogikirjoitukseen talteen joitakin keskeisimpiä Wordpress-julkaisujärjestelmään liittyviä linkkejä.

Wordpressin kotisivuilta voi ladata Wordpressin, tutkia dokumentaatiota tai hakea apua ongelmiin tukifoorumilta.

Suomenkielisen Wordpressin voi hakea joko Arkimedian tai Rauli Haverisen sivuilta. Arkimedian sivuilla on myös suomenkielinen tukifoorumi.

Täällä Domnik.netissä on ohjeita Wordpressin käyttöön (päivitän ne lähiaikoina koskemaan myös uusinta 2.6-versiota).

Wordpressin lisäosia voi hakea Wordpress.orgin omasta plugin-hakemistosta. Lisäksi niitä on saatavilla myös wp-plugins.net-sivustolta.

Wordpressin ulkoasuteemoja löytyy useammaltakin eri sivustolta, esimerkiksi Wordpressin omasta teemahakemistosta.

Jos ei halua asentaa Wordpressiä omille sivuilleen, niin voi blogata myös Wordpress.com-blogipalvelussa.

Toisin kuin useimpia muita tämän blogin merkintöjä, niin tätä linkkilistaa pidetään jatkossakin ajan tasalla. Lisää linkkejä voi jättää kommentteihin ja joitakin saatetaan nostaa tänne ylöskin.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Paluuviitteet erilleen
• Blogilistaa voi nyt pingata

Polkutunnustoiminnon toteutus Wordpress-blogimoottorin uudessa 2.5-versiossa on lähestulkoon malliesimerkki siitä, kuinka toimintojen tekeminen havainnollisiksi uusille käyttäjille samalla merkitsee käytettävyyden heikkenemistä niille, jotka jo tietävät kuinka homma toimii.

Polkutunnus eli slugi on osa artikkelin tai sivun www-osoitetta. Esimerkiksi Wordpress-julkaisujärjestelmä yleisesti käytetty osoiterakenne artikkeleille on muotoa:

http://www.bloginosoite.com/VUOSI/KK/PV/artikkelin-otsikko

Polkutunnus on tuossa pötkössä viimeisenä oleva osa, eri “artikkelin-otsikko”. Tämän kirjoituksen polkutunnus on “wordpress-polkutunnus”. Polkutunnus muodostuu automaattisesti suoraan otsikon perusteella, mutta kehittyneemmät julkaisujärjestelmät, kuten Wordpress, antavat mahdollisuuden muokata sitä myös käsin. Joissakin järjestelmissä varsinaista polkutunnusosaa ei ole lainkaan, vaan artikkelit tai sivut erotellaan toisistaan numeroin. Myös Wordpress on mahdollista asettaa toimimaan tällä tavoin.

Wordpressin aikaisemmissa versioissa polkutunnustoiminto löytyi artikkelinkirjoitussivun oikeasta sivupalkista. Sivupalkki oli kieltämättä sekava, kun siellä oli paljon eri toimintoja päällekkäin. Mutta toisaalta oli helppo jättää ne toiminnot, joita yleensä käytti, laajennetuiksi, ja jättää muista näkyviin pelkät otsikot. Nämä asetukset jäivät selaimen muistiin ja olivat valmiina paikoillaan, kun kirjoitussivulle palasi takaisin.

Versiossa 2.5 polkutunnustoiminto on otsikkokentän alapuolella, ja se on merkitty tekstillä “Kestolinkki”. Toiminto ei kuitenkaan ole näkyvissä heti sivulle tultaessa. Se ilmestyy vasta, kun otsikko- tai sisältökenttään kirjoitetaan jotain. Jos aloittaa kirjoittamisen otsikosta, muodostuu oletuspolkutunnus otsikon mukaan. Jos taas, kuten minulla usein on tapana, jättää otsikon laatimisen viimeiseksi, tulee polkutunnusehdotukseksi pelkkä artikkelin tunnistenumero.

Aikaisempien versioiden kanssa homma toimi yksinkertaisemmin. Jos minulle kelpasi suoraan otsikon perusteella muodostettu polkutunnus, minun ei tarvinnut tehdä sille mitään. Nyt minun täytyy joko keksiä otsikko heti ensimmäiseksi tai sitten käydä muokkaamassa polkutunnus erikseen. Polkutunnus ei myöskään päivity, jos otsikkoa muuttaa kesken kirjoittamisen, vaan tunnusta on muokattava erikseen.

Minulla on tapana lähes aina muokata polkutunnusta. Usein laitan siihen otsikon sijaan pari keskeistä avainkäsitettä, kuten tässäkin kirjoituksessa. Tämäkin onnistui helpommin vanhoissa versioissa: kirjoitin vain sivupalkin kenttään haluamani polkutunnuksen ja se oli siinä. Nykyisessä versiossa pitää ensin klikata Muokkaa-linkistä tekstikenttä auki. Kun polkutunnusta on muokattu, pitää se vielä erikseen tallentaa (katso kuvakaappaus). Aikaisemmissa versioissa näitä ylimääräisiä klikkauksia ei tarvittu.

Wordpressin päivityksen jälkeen minulle on myös pari kertaa käynyt niin, että polkutunnuksesta on jäänyt viimeinen kirjain uupumaan. Niinpä tässä blogissa on kirjoitukset polkutunnuksilla google-kuvahak ja hocus-pocus-googl. En ole aivan varma, mistä kirjaimen katoaminen johtuu, mutta epäilen unohtaneeni painaa tallennusnappia tunnuksen muokkaamisen jälkeen. Kun sellaista ei ennenkään tarvinnut erikseen painaa, niin ei sitä nykyäänkään aina muista.

Ilmiöön voi olla jokin muukin selitys. Ja tietysti nuo virheet olisi mahdollista korjata, sillä voihan polkutunnusta muokata julkaisun jälkeenkin. Mutta kun on ehtinyt jo julkaista kirjoituksen jollakin osoitteella ja Wordpress on automaattisesti lähettänyt siitä pingit useille eri seurantapalveluille, niin olen pitänyt pienempänä pahana jättää polkutunnukset vähän hassuiksi.

Uusi polkutunnustoiminto on varmasti hyvä uusille käyttäjille sekä sellaisilla sivustoilla, joilla on paljon satunnaisesti kirjoittavia (eikä välttämättä kovin teknisesti orientoituneita) käyttäjiä. Muutama lisäklikkaus ei silloin haittaa. Luulenpa siksi, että tämä on hyvä uudistus esimerkiksi Sinivihreiden sivuille (kunhan päivitän ne käyttämään uutta versiota). Mutta kokenutta käyttäjää, joka tietää mitä tekee, ylimääräiset klikkailut vain ärsyttävät.

Kuvakaappauksessa näkyy Wordpressin version 2.5 polkutunnustoiminnon ulkoasu yllä otsikon kirjoittamisen jälkeen alla sen jälkeen, kun Muokkaa-linkkiä on painettu.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Paluuviitteet erilleen
• Blogilistaa voi nyt pingata
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille

Eipä paluuviitteitä niin kauheasti ole kommenttiosastoilla tähänkään asti näkynyt. Suurin osa niistä on ollut Blogispotin ilmoituksia sinne lisätyistä jutuista. Koska varsinaista keskustelua niiden kautta ei ole juurikaan käyty, niin lienee ihan perusteltua ainakin toistaiseksi erotella ne keskustelukommenteista.

Mutta mielellään siis saa jatkossakin muistaa tätä blogia paluuviitteillä. Itse asiassa ne näyttävät omana erillisenä listanaan varsin klikattavilta, joten ehkä niiden kautta tulee tällä muotoilulla jopa enemmän paluuliikennettä kuin aiemmin.

Kommenttien määrään Wordpress näyttää paluuviitteet edelleen laskevan. Se saattaa monissa tapauksissa näyttää vähän hämäävältä, kun varsinaisia kommentteja ei olekaan luvattua määrää. Etenkin, jos kommentteja ei ole lainkaan, niin se näyttää kovin omituiselta (esim. jutussa Blogilistan pingistä ei ole tällä hetkellä kuin yksi paluuviite). Olisikohan mahdollista saada Wordpress myös laskemaan ne erikseen?

Lisäys: Ehkäpä tässä yhteydessä on myös hyvä kohtaa mainostaa Arkimedian sivuilla sijaitsevaa suomenkielistä Wordpress-tukifoorumia. Siellä tähänkin kysymykseen varmaan löytyisi paremmin vastaus kuin täällä blogissa kirjoitellen (vaikkei uusi foorumi vielä ihan kauhean aktiivinen olekaan).

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Blogilistaa voi nyt pingata
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille

Kokeilin Blogilistan pingiä ensimmäisen kerran edellisen teekirjoituksen kanssa, ja hyvin se näytti toimivan. Aikaisemmin olen käynyt yleensä ilmoittamassa Blogilistalle päivityksistä käsin. Haluan päivityksen näkyvän lukijoille heti eikä vasta muutaman tunnin päästä. Mutta oma vaivansahan siitä on ollut, ja nyt sitä ei sitten enää tarvitse tehdä.

Wordpress-alustalla pyörivissä blogeissa pingaus asetetaan päälle Asetukset-valikon takaa kohdasta “Kirjoittaminen”. Sivun alareunassa on lomakekenttä otsikolla “Päivityspalvelut”. Sinne niitä pingausosoitteita voi lisätä, yhden rivilleen. Blogilistan pingausosoite on:

http://www.blogilista.fi/blogipalvelut/ping

Englanniksi asennetuissa blogeissa tuo lomake löytyy ketjun “Options > Writing > Update Services” takaa.

Suunnilleen samat asiat kerrotaan myös Blogilistan ohjeissa. Ehkä sinne tulee jatkossa ohjeita myös muiden blogialustojen pingausasetuksista. Todennäköisesti homma toimii suhteellisen samalla tavalla myös muissakin kuin Wordpress-blogeissa.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Paluuviitteet erilleen
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille

Listasin infosivun sivupalkkiin joitakin seuraamiani blogeja. Minusta blogrollin pitäminen on kiva blogiperinne, vaikkei se viime aikoina ole enää niin suosittua ollutkaan. Etusivulla ei vain ei oikein ole tilaa linkkilistalle, joten siksi se on tuolla infosivun reunassa.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Pitäisi osata paremmin ranskaa
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille
• Wordpress hieman toisin
• Blogi nro 18810
• Kommentoi, saat linkin

Siinä missä blogiyleisölle tutumpi Blogilista listaa suomalaisia blogeja, vähemmälle huomiolle jäänyt Blogispotti listaa blogikirjoituksia. Idea on siis vähän samantapainen kuin suuren maailman Digg-palvelussa. Käyttäjä linkittää palvelusta blogijutun, ja muut käyttäjät voivat sitten äänestää sitä. Kuumimmat jutut nousevat palvelun etusivulle. Palvelu ei kuitenkaan tunnu saaneen tuulta alleen.

Bitten kirjoitti Blogispotille avoimen palautteen ja kertoi kaipaavansa palveluun enemmän sosiaalisuutta. Nyt se on hänen mielestään lähinnä mainoskanava, jonne bloggaajat laittavat omia juttujaan saadakseen niille julkisuutta. Ja niinhän se tällä hetkellä aika pitkälti onkin. Bittenin mielestä Blogispotissa pitäisi olla kaveroitumis- ja kommentointimahdollisuudet, jotta se olisi aidosti sosiaalinen palvelu.

Itse en kaipaisi enempää sosiaalistumispalveluita. Niitä on jo tarpeeksi. Linkkien kommentointi voisi olla ihan hyväkin idea, mutta kaveritoiminto on ainakin minusta turha. Blogispotin ideana on, että sen avulla blogosfääristä pitäisi löytää mielenkiintoisia juttuja myös niistä blogeista, joita ei aktiivisesti seuraa. Siis pitäisi. Nykyisin ei löydä, koska käyttäjämäärä on liian pieni. Ja siinä se Blogispotin ydinongelma on, kuten Bittenin kirjoituksen kommenttikeskustelussakin tulee aika selvästi esiin.

Spottiblogin vastauksessa Bittenin kirjoitukseen valitetaan kehitysväsymystä, joka taas on seurausta siitä, että palvelun kehittämiseen uhratusta vaivasta huolimatta se ei ole lähtenyt kunnolla käyntiin. Käyttäjämäärät ovat jääneet turhan pieniksi.

Käyttäjien määrän ohella pitäisin myös jonkinasteisena ongelmana käyttäjäkunnan vinoutuneisuutta. Suosituimmat jutut ovat usein varsin teknisiä ja liittyvät blogeihin, bloggaamiseen tai vaikkapa hakukoneoptimointiin. Bloggaamisesta bloggaaminen on ihan kiintoisaa, mutta minusta on turha kehittää välinettä siihen, että puhutaan välineestä itsestään. Yhteiskunnalliset aiheet, joita palveluun silloin tällöin spotataan, ovat tosin alkaneet silloin tällöin nousta etusivun yläreunaankin (etusivun alareunaan pääsee aika usein parillakin äänellä). Mutta jos käyttäjäkunta laajenisi, myös aiheiden kirjo laajenisi, ainakin toivottavasti.

Voidaan tietysti kyseenalaistaa sekin, onko tällaiselle Blogispotin kaltaiselle keskuslinkityspalvelulle loppujen lopuksi tarvetta. Blogit linkittävät toisiin blogeihin, ja kun seuraa itseään kiinnostavista aiheista kirjoittavia blogeja, todennäköisesti löytää ne helmet niidenkin kautta. Blogispotti tarjoaa toki kätevän tavan ottaa nuo linkit talteen, vaikka voihan siihen käyttää vaikka del.icio.usiakin.

Itse käytän Blogispottia paitsi omien kirjoitusteni mainostamiseen myös sellaisten merkintöjen tallettamiseen, joihin saatan haluta joskus myöhemmin palata. Silloin tällöin annan äänen jollekin jutulle siksi, että se on niin hyvä. Omien linkkien selaus ei kuitenkaan ole erityisen kätevästi toteutettu, vaan ne ovat selattavissa vain yhtenä pitkänä listana. Nyt se vielä toimii, kun talletettuja linkkejä ei ole kovin paljon. Yksi kehitysidea voisikin olla, että Blogispottiin kerättyjen kirjanmerkkien hallintaa monipuolistettaisiin. Olisi käytännöllistä, jos voisi ainakin erotella omista blogeistaan nostamat kirjoitukset muualta spotatuista. Helpointa olisi varmaankin hyödyntää tägejä, kun niitä muutenkin kerätään jo kirjoitusta palveluun lisättäessä.

Mutta ennen kaikkea Blogispotti tarvitsee lisää käyttäjiä. Siksi kannustankin kaikkia Blogispotin aktiivisia ja vähemmänkin aktiivisia käyttäjiä bloggaamaan aiheesta. Jos vaikka ylläpitäjätkin saisivat käyttäjämäärien kasvaessa lisää innostusta kehittää palvelua. Blogispottia ei saa päästää nuukahtamaan.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Blogispotti uudisti ilmeensä
• Blogispotti uudistuu
• Blogitauon vaikutus lukijamääriin
• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen

Dodolla oli joitakin vuosia sitten yleisötilaisuussarja teemalla “Nyt hyvä elämä puoleen hintaan”, eli vähemmällä kuluttamisella parempaa elämisen tasoa. Jotkut onneksi toteuttavat ajatusta käytännössäkin. Veteraanibloggaaja Maalainen on tehnyt niin jo kauan ja myös bloggaaa aiheesta elävästi. Muutama päivä sitten huomasin, että myös opiskelijapolitiikasta tuntemani Markus Bunders kertoo laittaneensa elämänsä kuvioita tärkeysjärjestykseen.

Bunders arvelee länsimaisten ihmisten ylettömän työnteon johtuvan sosiaalisesta erottautumispaineesta. Hän pyrkiikin nyt siitä itse eroon. Tarpeikseen hän on määritellyn hyvätasoisen ravinnon, riittävän nukkumisen ja mahdollisuuden lähteä linturetkille silloin, kun siltä tuntuu. Noiden tavoitteiden täyttämiseen riittää puolipäiväinen työskentely neljäsosalla Bundersin aiemmasta tulotasosta.

Onnittelut Bundersille rohkeasta ratkaisusta ja kannustusta eteenpäin. Saa tosin nähdä, kuinka kesällä odotettavissa olevan jälkikasvun ilmaantuminen kuvioihin muuttaa tilannetta. Pieni lapsi ei tietysti vielä aivan kauheasti kuluta, mutta kun ikää tulee lisää, niin kulutusyhteisö tempaa kyllä mukaansa. Kuinka hyvin sen jälkeen on isänkään mahdollista pysyttäytyä oravanpyörästä erillään?

Eipä omakaan elämäni erityisen kulutuskeskeistä ole. Epäsäännöllisillä tutkimustöillä ja muilla satunnaisilla tuloilla ei kovin suurta kulutusjuhlaa vietetä. Ei niin, että krääsää ja statusta kauheasti kaipaisinkaan. Asumisenkin hoidamme vaimon kanssa edukkaasti kaksin pienessä yksiössä (arvostamme keskeistä sijaintia enemmän kuin pinta-alaa). Olemme myös välttäneet sellaisten turhakkeiden kuten television ja jääkaapin hankinnan. Mutta talviaversioni ja maantieteilijän kaukokaipuu aiheuttavat kyllä sen, että matkustamisesta en osaisi luopua. Karibialle lentämisestä ei kuitenkaan oikein ekotekoa saa aikaiseksi.

Ehkä kaukomatkusteluakin saisi vähemmäksi, jos eläisi Keski- tai Etelä-Euroopassa, jossa erilaisia mielenkiintoisia kohteita olisi junamatkan päässä paljon enemmän kuin täällä pohjoisessa. Tosin onhan täälläkin valtava Venäjä ihan nurkan takana, ja jonkin verran siellä on tullut liikuttuakin. Mutta tuskin pystyisin jättämään Karibian-matkailua kokonaan väliin asuin sitten missä tahansa. Purjeveneellä voisi ekotehokkaasti vaihtaa maisemaa aina vuodenajan mukaan. Tosin pitäisi osata purjehtia. Ja pitäisi olla se vene. Ja jonkin elinkeinon silloinkin tarvitsisi. Siinä alkaa taas olla oravanpyörää kasassa.

Bundersin blogi on nyt joka tapauksessa seurannassa. Ehkä sieltä saa lisää ajatuksia omaankin elämäänsä.

Kuvassa suomalainen purjevene, jonka bongasimme vaimon kanssa Seintseillä. Otin kuvan maanantaina 19.11.2007. Kuva taitaa sopia tähän juttuun aika huonosti, vaikka purjeveneistä jotain tuli kirjoitettuakin.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Kaupunkilainen ei tarvitse jääkaappia
• Ohjelmisto tietokoneen jakamiseen
• Blogispotti uudisti ilmeensä
• Vasenkätisiä keittiövälineitä
• Näppäimistöt ovat käyttötavaraa

Twinglyn blogihaku indeksoi sisällön ilmeisesti syötteiden kautta. Tämä aiheuttaa jonkinlaisen ongelman ainakin Wordpress-bloggaajalle, joka tämän blogin käytännön tavoin katkaisee juttunsa poikki niin, että etusivulla näkyy vain kirjoituksen alkuosa. Tämä kun katkaisee myös syötteen. Näin ollen Twinglyn haku hakee esimerkiksi tästä blogista viestejä vain niiden ensimmäisen kappaleen perusteella, koska sen perästä tapaan viestin katkaista. Kokeilin hakua, ja näin todellakin vaikuttaisi olevan.

Olisikohan tähän olemassa jotain ratkaisua, jolla Wordpressissä saisi syötteet pidettyä kokonaisina, vaikka sisällön katkaisisikin. Ilmeisesti on mahdollista manuaalisen katkaisun sijaan myös saada etusivulle Wordpressin automaattisesti irrottama ote sisällön alusta (samaan tapaan kuin vaikkapa Lipsanen & Ruson arkistosivuilla). Se ei kuitenkaan toimi yhtä siistin näköisesti kuin manuaalinen katkaisu, katkaisukohtaa ei voi itse päättää eivätkä linkit näy otteessa.

Tuokohan Wordpressin uusi 2.5-versio jotain parannusta tähän asiaan? En ole vielä ehtinyt siihen tutustua.

Twingly mainostaa itseään spämmivapaana hakupalveluna. Saa nähdä, pystyykö lupauksen pitämään. Indeksiin pääseekin vain olemalla blogosfäärissä tarpeeksi hyvässä seurassa. Palveluun on valittu ensin joukko joitakin luotettuja blogeja, joista sitten on seurattu linkkejä eteenpäin. Oletus kai on, että hyvät blogit eivät linkitä spämmäreihin.

Beta-version hakulomakkeessa voi tosin erikseen valita jo pelkän haun ja spämmittömän version. Siellä perushaun puolella sitten lienee sisältöä, joiden spämmittömyydestä Twingly ei ole varma. Sekä tämä blogi että Lipsanen & Ruso on jo Twinglyn taholta rankattu spämmittömiksi.

Onko Twingly sitten parempi kuin vaikka Googlen blogihaku? Ulkoasu on hiotumpi, mutta enpä muuten osaa sanoa. Minusta Googlen palvelu toimii varsin mainiosti. Twinglystä ei ole vielä kauheasti kokemusta.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Blogitauon vaikutus lukijamääriin
• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpress-linkkejä
• Wordpressin polkutunnustoiminto

Ranskankieliselle nettisisällölle on siis olemassa kunnon markkinarako. Voi silti mennä jonkin aikaa, ennen kuin aloitan ranskankielisen blogin. Vaikka luen, kuuntelen ja puhunkin ranskaa varsin sujuvasti, niin hyvälaatuisen tekstin tuottaminen kyseisellä kielellä vaatii edelleen suhteettoman suurta ponnistelua. Pitäisi varmaan muuttaa Ranskaan, niin alkaisi kirjoittaminenkin sujua.

Valokuvasivujen monikielinen ylläpito ei kuitenkaan ole kauhean työlästä. Suurin työ on kuvien ottamisessa, valitsemisessa, käsittelyssä ja niiden esittämien kohteiden jäljittämisessä (mikä kirkko ja missä kaupungissa tässä kuvassa nyt taas olikaan yms.). Kun kaiken tuon on tehnyt, ei lyhyiden kuvatekstien kirjoittaminen kolmella eri kielellä ole suurikaan homma.

Pidemmät tekstinpätkät kolmikielistän sitten vähän mutkikkaammin. Ensin kirjoitan suomeksi sen, mitä asiasta haluan jotakuinkin sanoa. Sitten käännän saman ajatuksen englanniksi. Englanninkielisen tekstin leikkaan ja liimaan BabelFishiin, jolla käännän sen ranskaksi. Sieltä saatava tulos on tietenkin kelvotonta julkaistavaksi. BabelFishin tekemä raakakäännös on kuitenkin paljon nopeampi käsitellä kunnolliseksi kieleksi kuin aloittaa ihan puhtaalta pöydältä.

Virheitä varmasti jää. Tämän sivuston mainostulot eivät ole sellaisia, että ammattimaista kielenhuoltoa kannattaisi palkata. Mutta uskon kuitenkin, että ranskankieliset valokuvasivuni ovat suhteellisen siedettäviä näin toiskielisen tekemiksi.

Ranska ei varmastikaan ole ainoa kieli, jolla olisi täyttämätöntä markkinarakoa. Luulenpa, että esimerkiksi espanjan suhteen tilanne on suht’ samanlainen. Mutta espanjani takkuaa vielä ranskaanikin paljon pahemmin. Ehkä vielä joku kerta ponnistan, ja käännän kuvasivuni myös espanjaksi. Tai sitten en.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Ohjeita Wordpressin käyttäjille
• Mikä ihmeen Domnik?
• Blogispotti uudisti ilmeensä
• Blogitauon vaikutus lukijamääriin
• Ajastetut blogimerkinnät

Tarve näiden ohjeiden kirjoittamiselle syntyi, kun aloitimme Sinivihreiden kokoomuslaisten sivut. Vaikka Wordpress onkin varsin selkeä ja yksinkertainen käyttää, niin monille vähemmän teknisesti orientoituneille käyttäjille siinäkin on monta koukkua, jotka on tarpeen selittää auki. Kun sitten näin tuon vaivan ohjeiden kirjoittamisesta Sinivihreille, niin päätin sitten muokata niistä myös laajempaan levitykseen sopivan version (josta on karsittu pois toimituksellisia ohjeita yms.).

Lähitulevaisuudessa, kun pahimmat puutteet on ahkerien kommentoijien avulla saatu korjattua (tämä on vinkki), pakkaan sivut zip- tai tar.gz-paketiksi ja laitan yleiseen jakoon jollakin soveltuvalla Creative Commons -lisenssillä. Tällöin muidenkin verkkopalveluiden ylläpitäjät voivat ottaa ohjeet käyttöön ja räätälöidä ne sellaisiksi, että soveltuvat paremmin juuri heidän ylläpitämiensä verkkopalveluiden käyttäjille. Vielä toistaiseksi kopiointi muualla julkaistavaksi edellyttää kuitenkin luvan kysymistä.

Kommentteja ohjeista ja ehdotuksia niiden kehittämisestä voi jättää tämän kirjoituksen perään.

» Tästä Wordpress-ohjeisiin

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Paluuviitteet erilleen
• Blogilistaa voi nyt pingata

Paluuviitteet ovat tapa, joiden avulla toisille bloggaajille (kohdeblogi) voi kertoa, että kommentoi heidän kirjoitustaan omassa blogissaan. Teknisesti se tapahtuu niin, että kopioidaan kyseisessä kirjoituksessa jossain kommenttipalstan tietyvillä mainittu trackback-osoite ja liitetään se bloggaamisen yhteydessä oman blogin trackback/paluuviite-kenttään. Kun kirjoitus julkaistaan, lähettää blogialusta automaattisesti ilmoituksen kohdeblogiin, ja sieltä käydään automaattisesti tarkistamassa, että kyseistä kirjoitusta ilmoituksen lähettäneessä blogissa tosiaankin kommentoidaan. Kirjoituksesta täytyy siis olla linkki kommentoitavaan sisältöön kohdeblogissa.

Kun kohdeblogi on varmistanut, että paluuviite on todellinen, luo se linkin takaisin kommentoivaan blogiin. Yleensä tämä linkki on kommenttiketjussa muiden kommenttien seassa ja sen ohessa on lainaus kommenttikirjoituksesta. Joissakin tapauksissa paluuviittaus tulee näkyviin vasta, kun kohdeblogin pitäjä on ensin tarkastanut sen.

Jos paluuviitteiden käyttäminen kuulostaa tekniseltä ja hankalalta, niin ei huolta. Jotakuinkin vastaavaan lopputulokseen pääsee yksinkertaisesti kirjoittamalla kommentin kohdeblogiin ja kertomalla siinä, että on itsekin kirjoittanut aiheesta.

Jos sinulla on blogi, voit kokeilla paluuviitetoimintoa tämän kirjoituksen avulla. Kirjoita omaan blogiisi, linkitä tämä kirjoitus, kopioi paluuviite alempaa löytyvästä trackback-linkistä ja liitä se blogisi kirjoitustilan paluuviitekenttään. Esim. Wordpress-blogeissa tuo kenttä on kirjoituseditorin ja tiedostonsiirtotoiminnon alapuolella. Jos kaikki menee kuten pitää, paluuviite omaan kirjoitukseesi tulee näkyviin kommenttiketjuun.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Paluuviitteet erilleen
• Kommentoi, saat linkin
• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Blogispotti uudistuu

Heti etusivun alalaidassa näkyy yksi muutos. Toisin kuin Wordpress-blogeissa yleensä, vanhempaan sisältöön ei navigoida siirtymällä sivuissa taaksepäin. Sen sijaan sivun alareunassa on linkit vanhempiin kirjoituksiin. Tällä hetkellä asetuksena on, että kuusimmasta uusimmasta kirjoituksesta näkyy myös alkupätkä sisällöstä, ja 44 vanhemmasta vain otsikkolinkki. Toiminto on toteutettu Recent Posts -lisäosan avulla.

Yhteensä etusivulla näkyy siis 50 uusinta kirjoitusta sitten kun niitä niin paljon on (jollen muuta asetuksia ennen sitä). Sitä vanhempiin ei mielestäni tarvitsekaan päästä suoraan taaksepäin navigoimalla. Vanhemmat kirjoitukset löytää (piakkoin avattavan) kuukausiarkiston tai aihelistan kautta. Ja tietysti voi käyttää hakua.

Syy tähän poikkeavaan ratkaisuun oli itse asiassa alun perin se, että halusin kaikkien hakemistopolkujen tässä blogissa alkavan /ai-. Tämä siksi, että palveluntarjoajan tarjoama Awstats-tilastointi ei osaa erotella alidomaineja, kuten tämä aiheet.domnik.net, joten eri alidomainien ja päädomainin liikenne on helpompi erottaa toisistaan, jos niissä on erilaiset hakemistoratkaisut. Wordpressin standardiratkaisu taaksepäin selaamiseen on hakemistopolku muoto /page/2 jne. En keksinyt tapaa saada siihen tuota ai-liitettä eteen, ja hetken pähkäiltyäni totesin, ettei kyseinen navigaatiotapa ole edes tarpeen.

Myös aihehakemistojen on oltava selattavissa taaksepäin, mutta siellä samaa ongelmaa ei ole, koska polku alkaa jo valmiiksi /ai-heet/. Niinpä jättänen sen standardimuotoon. Olisi tosin mukava saada sinne yhdelle sivulle näkymään enemmän kirjoituksia kuin kuusi rukkaamatta samalla kuitenkaan etusivun asetuksia. Hyviä vinkkejä tämän toteuttamiseen otetaan vastaan.

Toinen eri tavalla toteutettu ratkaisu on, että luovuin ulkoasuteemaa luodessani kokonaan sivupalkkimallinteesta (sidebar.php). Koska sivupalkki on erilainen etusivulla, yksittäisen kirjoituksen sivulla, aihearkistossa ja tulevassa kuukausiarkistossa, niin minusta oli luontevinta liittää sivupalkin koodi suoraan näiden mallinteisiin. Minusta on selkeämpi muokata koodia jokaiselle mallinteelle erikseen kuin täyttää sivupalkkimallinne ehdollisilla php-argumenteilla.

Sivupalkin liittäminen kunkin sivutyypin mallinteeseen toi myös toisen edun: yksittäisen artikkelin luuppiosuutta (the_loop) oli mahdollista jatkaa sivupalkkiin (en ainakaan tiedä, kuinka se olisi erillisella sivupalkilla mahdollista). Niinpä voin sijoittaa sivupalkkiin myös sellaisia toiminnallisuuksia, joiden kuuluu olla luupin sisällä.

Laitoinkin kokeeksi navigaation edelliseen ja seuraavaan kirjoitukseen sivupalkkiin. Useimmissa Wordpress-teemoissahan tuo navigaatio on joko artikkelisivun ylä- tai alareunassa, tai molemmissa. Standardisijainti voi olla navigoinnin kannalta selkeämpi, mutta kokeilen nyt ainakin toistaiseksi tällaista ratkaisua.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Kommentoi, saat linkin
• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille
• Wordpress-linkkejä

*Blogin esittelyssä kerrotaan, että “web designereitä” on neljä, mutta kirjoittajasivulla esitellään yhteensä viisi nimeä. Siitä sitten vain arvaamaan, kuka heistä ei ole “web designer”? Ehkä joukossa on yksi, joka osaa kirjoittaa yhdyssanat oikein? Minä en ainakaan vielä löytänyt joukon mustaa lammasta, mutta eipähän sivuilla vielä olekaan kuin yhden kirjoittajan tekstejä.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Blogispotti uudisti ilmeensä
• Blogitauon vaikutus lukijamääriin
• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Del.icio.us on nyt Delicious.com

Lisää Aiheita-blogi suosikkeihisi!

Paljon on blogeja tullut sen jälkeen, kun aloitin bloggaamisen toukokuussa 2004. Ensimmäinen blogini, Oikealla asialla, sai Blogilistalla numeron 939. Noin vuotta myöhemmin perustettu Lipsanen & Ruso oli järjestyksessä jo 2984. Ja nyt sitten liikutaan jo lähes 19 tuhannessa.

Blogilistan etusivulla blogeja sanotaan olevan reilut 13 tuhatta, joten moni on ehtinyt lopettaa. Ja moni listalla roikkuvistakin on jo ikiunessa (kuten esim. tuo Oikealla asialla, jonka varmaan voisi heittää sieltä jo pois; sillä on tosin vielä hämmästyttävät 19 tilaajaa).

Google löysi blogiin tosiaankin hämmästyttävän nopeasti, lähes heti Datamapin katkoksen päätyttyä. Huomasin jopa, että Lipsanen & Rusoon kirjoittamassani katkoilmoitusmerkinnässä on Googlen indeksissä kirjoitusvirhe, joka ei varmasti ehtinyt olla sivuilla paria minuuttia pidempää.

Olisi ehkä ollut fiksua odottaa blogilistalistautumisen kanssa vielä vähän aikaa. Googlella on paljon datakeskuksia, eivätkä blogini välttämättä ole vielä kaikkiin niistä ehtinyt mukaan. Mutta olin malttamaton.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Blogilistalle vasta vähän myöhemmin
• Älä estä kuvien indeksointia
• Blogilista juhannustelee
• Blogilistaa voi nyt pingata
• Infosivu

Asensin tähän blogiin NoFollow Free -lisäosan, jonka avulla voi poistaa nofollow-attribuutit kommenttien linkeistä. Jotta tällä ei houkuteltaisi spämmääjiä, alkaa se kuitenkin toimia vasta, kun kommentoija on jättänyt blogiin kymmenen viisi kommenttia. Tarkoituksena onkin samalla kannustaa ahkeria kommenttien kirjoittajia. Eri kommentit yhdistetään kirjoittajiin käsittääkseni heidän antamiensa sähköpostiosoitteiden avulla (osoitteet eivät tule näkyviin sivuille, mutta kylläkin bloginpitäjälle).

Jättämällä kommentteja tämän blogin kirjoituksiin voit siis samalla jakaa linkkisuosiota ja parantaa vaikkapa oman blogisi näkyvyyttä hakukoneissa. Lisäosa poistaa nofollow-attribuutit niin kommentoijan kirjoittajalinkistä (nimestä tai nimimerkistä linkitetty sivu) kuin varsinaisen kommenttitekstinkin linkeistä. Kovin montaa linkkiä ei yhteen kommenttiin silti kannata laittaa, sillä enemmän kuin kaksi linkkiä sisältävät kommentit menevät moderointijonon kautta. Toki ne sitten sivuille lisätään, jos ovat asiallisia.

Spämmit tietysti suodatetaan pois, mistä Akismet toivottavasti pitää huolen. Aion myös poistaa sellaiset jokseenkin sisällöttömät kommentit, joiden pääasiallisena tarkoituksena näyttää olevan pelkkä linkkien lisäily tai kommenttimäärän kasvattaminen kohti tuota maagista kymmentä.

Jotta kommentointi näkyisi paremmin myös blogin etusivulla, näkyvät uusimmat kommentit oikeassa sivupalkissa. Tämä on toteutettu Get Recent Comments -lisäosan avulla. Näin vanhemmissakaan kirjoituksissa käytävä keskustelu ei hautaudu blogin syvyyksiin.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpress hieman toisin
• Ajastetut blogimerkinnät
• Paluuviitteet erilleen
• Joitakin havaintoja Twinglyn blogihausta