ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

enontekiö

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "enontekiö".

Retkeilyä 100-vuotiaassa Mallan luonnonpuistossa

Kitsiputous, Mallan luonnonpuisto

Mallan luonnonpuisto Käsivarren peukalossa on Suomen vanhin luonnonsuojelualue. Alue suojeltiin sata vuotta sitten vuonna 1916 ja luonnonpuisto siitä tuli vuonna 1938.

Kävin Marin ja kahden ystävämme kanssa vaeltamassa luonnonpuiston poikki viime syksynä. Ottamissani kuvissa Mallan suojelusta on siis kulunut vasta 99 vuotta (ja luonnonpuistostatuksen saamisesta 77 vuotta), joten artikkelin otsikko ei ole aivan tarkka. Se tuskin lie vakavaa. Ruska oli tuolloin aluillaan ja maisemat hienot.

Alkumatkan Kilpisjärven yli Koltaluoktaan teimme Malla-laivalla. Sieltä kävelimme Kolmen valtakunnan rajapyykille. Rajapyykillä ei ollut epäilystä siitä, missä päin on Norja: siellä, missä näkyivät komeimmat vuoret, kuten vaatimattomasti nimetty Paras.

Norja lahjoittaa Haltin Suomelle?

Halti, Suomen ja Norjan rajapyykki

Päivitys 27.7.2016: Kaivuonon (Kåfjord) kunta on ehdottanut Haldičohkka-sivuhuipun lahjoittamista Suomelle. Asia on Norjan pääministerin Erna Solbergin hallinnassa. Päivitän tietoa tilanteen etenemisestä kommentteihin.

Suomen korkein vuori on Halti, mutta Haltin huippu ei ole Suomessa – ainakaan vielä. Norjassa on kuitenkin syntynyt pieni kansanliike sen puolesta, että Norja lahjoittaisi Haltin huipun Suomelle Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi parin vuoden päästä.

Suomen korkein kohta (1323,6 m), rajapyykki Haltin rinteellä, näkyy kuvassa yllä. Taustalla näkyy ihmisiä Norjan puolella rajaa. Huippu, jolla he ovat, on 1328 metriä korkea Haldičohkka, mutta sekään ei itse asiassa ole vielä Haltin korkein kohta. Haltin 1361 metriä korkea huippu sijaitsee vajaat pari kilometriä tästä paikasta pohjoiseen.

Käsivarren viimeinen petäjä

Puu, Enontekiö

Viimeinen havupuu pohjoiseen mentäessä, komea petäjä, on Käsivarrentien varrella vähän Luspan jälkeen, vajaat 90 kilometriä ennen Kilpisjärveä. Sen jälkeen on vain koivikkoa.

Toki kyseessä ei ole varsinaisesti Käsivarren pohjoisin havupuu. Oheisessa kuvassakin näkyy vieressä pari pienempää, jotka ovat aavistuksen pohjoisempana. Ja vähän kauempaa tieltä voi nähdä muutamia yksilöitä niidenkin jälkeen. Etenkin ruska-aikaan ne koivikkoa vihreämpinä erottuvat joukosta helposti.

Tämä Luspan petäjä on kuitenkin tienvarren maamerkki. Se merkitsee rajan, kun poistutaan havupuuvyöhykkeeltä tai, kun saavutaan sille. Ja komea puu se onkin.

Kuvia Suomen ja Ruotsin Karesuvannoista

Karesuvanto ja Karesuando

Jatketaan vielä tätä Lappi-valokuvien sarjaa. Tällä kertaa olisi vuorossa kuvia Karesuvannon kylästä sekä Suomen että Ruotsin puolelta.

Karesuvanto on vähän isompi kylä kuin edellisessä kuvasarjassa esitelty Maunu. Ruotsin puolella on kirkko, kirjasto ja kauppoja, ja Suomenkin puolella ainakin huoltoasema sekä pari baaria. Ruotsin puolella kylä kuitenkin taitaa nykyään olla huomattavasti eläväisempi.

Karesuvanto on lestadiolaisuuden synnyinseutua. Lars Levi Laestadiuksen pirtti on edelleen paikallaan Ruotsin puolella kylää. Se on nykyisin museo, mutta ainakin infotaulun mukaan sitä käytetään edelleen myös hartaustilaisuuksien järjestämiseen.

Kolme kuvaa Maunun kylästä

Maunu, Enontekiö

Maunu on kylä Enontekiön ja Kiirunan kunnissa Suomen ja Ruotsin rajalla, molemmin puolin Könkämäeno-rajajokea. Mökkeilin sen liepeillä noin viikon viime vuoden kevättalvella, ja otin toki myös valokuvia.

Toisin kuin otsikossa sanotaan, kuvia ei varsinaisesti ole vain kolme, vaan yhteensä 30. Tähän blogimerkintään nostan niistä kuitenkin esille kolme, koska ne ovat mielestäni hauskoja, kuvaavia tai sitten jotenkin omituisia.

Kaikki Maunussa ottamani kuvat on otettu Suomen puolella jokea. Osassa toki näkyy Ruotsiakin. Tässä ensimmäisessä kuvassa ei pitäisi näkyä, mutta jotakin kovin ruotsalaista siinä kuitenkin on.

Valokuvia Kilpisjärveltä ja tuntureilta

Kilpisjärvi, Enontekiö

Olen jo pariin kertaan kirjoittanut vierailustani Raittijärvelle (Raittijärven kylä, jumalanpalvelus, valokuvia). Mutta tulihan sillä samalla reissulla käytyä myös Kilpisjärvellä.

Kilpisjärvi on rajakylä Suomen pikkurillissä Käsivarrentien (E8) varrella ja saman nimisen järven rannalla. Aivan vieressä ovat niin Norjan kuin Ruotsinkin rajat. Edellisen kerran kävin siellä keväällä 2000.

Ei olisi kylää tunnistanut samaksi, jos ei komea Saanatunturi tönöttäisi edelleen sen kupeessa. Ei se toki ihan parin talon kylä ollut enää 12 vuotta sittenkään, mutta nyt se oli kasvanut pieneksi lomakaupungiksi. Kohteena se on etenkin norjalaisten suosiossa.

En Kilpisjärven suosiota ihmettele, sillä onhan se hieno paikka. Komeat tunturit ympäröivät kylää joka puolelta. Ja norjalaisille Suomi on hintatasoltaankin suhteellisen edullinen kohde. Komeita maisemiahan heillä riittää omastakin takaa.

Raittijärvi on kylä tiettömien taipaleiden takana

Raittijärvi, Käsivarsi, Enontekiö

Kirjoitin edellisessä merkinnässä Raittijärvellä järjestetystä jumalanpalveluksesta. Itse kylästä ei tullut paljon kerrottua, joten korjataan se puute nyt.

Raittijärven kylä sijaitsee Enontekiön kunnan Yliperällä Käsivarren erämaa-alueen sisällä. Kylässä on kymmenkunta taloa, joissa kaikissa tosin ei asuta vuoden ympäri. Kyläläisillä on toiset asunnot muualla (aika monella ilmeisesti Kaaresuvannossa). Kylä ei kuitenkaan koskaan ole autio, vaan jossakin taloista ollaan aina paikalla.

Kylän saamenkielinen nimi on Ávžžášjávri. Useimpien, jollei kaikkien, kylän asukkaiden äidinkieli on pohjoissaame.

Talvinen ulkoilmajumalanpalvelus Raittijärvellä

Raittijärvi, Enontekiö

Raittijärvi on pieni, noin kymmenen talon kylä, Käsivarren Lapissa. Erikoiseksi sen tekee se, ettei kylään johda lainkaan tietä. Tiettömiä kyliä löytyy toki saaristosta, mutta mantereen puolella Raittijärvi on ainutlaatuinen. Matkaa Kilpisjärvelle, joka on lähin suurempi kylä, kertyy yli 30 kilometriä.

Kerran vuodessa Enontekiön seurakunta järjestää Raittijärvellä jumalanpalveluksen. Kirkkoa kylässä ei ole, joten palvelus pidetään ulkona. Tänä vuonna messu järjestettiin ensimmäisenä sunnuntaina pääsiäisen jälkeen 15. huhtikuuta. Kilpissafarit järjesti rekikuljetuksen moottorikelkoilla Kilpisjärveltä Raittijärvelle ja takaisin.

Sää oli suotuisa. Menomatkalla oli kirpeä pakkanen, joka tuntui vielä perillä Raittijärvelläkin. Iltapäiväksi sää kuitenkin lauhtui. Taivaalla oli ohutta pilveä, mutta välillä aurinkokin paistoi.

Kevättalvi on hienoa aikaa Lapissa

Poro juoksee maantiellä

On talvessa joitakin hyviäkin puolia: Lapin tunturit ovat komeimmillaan, kun niitä peittää valkoinen lumi. Eikä ole hyttysiä! Kevättalvella Lapissa riittää valoa, joten maisemia näkee myös katsella.

Lienee tosin makuasia, onko ruska hienompi kuin talvi. En ole tainnut olla Lapissa ruska-aikaan kuin viimeksi lapsena, joten omakohtaiset muistikuvat ovat siksi hataria. Äänestänkin tällä kertaa kevättalvea.

Kävin siis huhtikuun puolenvälin tienoilla Enontekiöllä, joka sijaitsee Käsivarren Lapissa. Vanhemmillani on siellä mökki, mutta eipä siellä silti ole yli kymmeneen vuoteen tullut käytyä. Matka on sen verran pitkä, eikä siellä asti viitsi vain kääntymässä käydä. Tällä kertaa isä sai kuitenkin houkuteltua minut mukaansa.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit