Vaimoni Mari ei aikaisemmin pitänyt oliiviöljyistä, koska oli saanut lähinnä halvimpia espanjalaisia öljyjä. Innostus virisi kuitenkin tuliaisina saadun kreetalaisen oliiviöljyn myötä, kun hän havaitsi, että oliiviöljyillä todellakin on eroa. Sen jälkeen hän onkin etsinyt täydellistä oliiviöljyä vertailemalla Suomesta saatavia laatuja. Valikoima täällä koostuu lähinnä kahdesta tyypistä: toisiaan muistuttavista espanjalaisista ja sitten kreikkalaisista.

Onneksi valikoimaa voi täydentää matkoilla. Viime joulun alla olimme Pariisissa, ja sieltä ostin Marille lahjaksi Oliviers & Co -myymälästä laatikon, jossa oli kuusi pikkupulloa oliiviöljyjä eri puolilta Välimeren pohjoisrantaa. Niitä on nyt kohta vuosi maisteltu, ja Suomenkin valikoimaa on tullut samalla käytyä tarkemmin läpi. On siis aika kysyä Marilta vähän oliiviöljyistä.

Oliiviöljyjen tyypit vaihtelevat maittain ja alueittain. Kreikkalaiset öljyt ovat maukkaimpia, mutta samalla myös vähän hapokkaita. Tähän mennessä maistellut kreetalaiset öljyt ovat vähemmän hapokkaita ja täyteläisempiä kuin muun Kreikan öljyt, ja sopivat erinomaisesti etenkin leivän kanssa. Laajemmassa välimerellisessä vertailussa ne ovat kuitenkin varsin samantyyppisiä kuin muutkin kreikkalaiset oliiviöljyt.

Ranskalaiset maistuivat Marin suuhun aluksi vähän pliisuilta, mutta se johtui vain hapokkuuden puutteesta. Italialaiset öljyt eivät ole erityisen täyteläisiä, mutta sopivat kyllä hyvin pastaruokiin, kuten saattaa odottaakin. Niiden maku on mieto ja kevyt. Niihin verrattuna ranskalaisetkin öljyt ovat varsin täyteläisiä.

Espanjalaiset oliiviöljyt ovat äkäisen hapokkaita, ja sopivat vaikkapa rasvaisiin ja mausteisiin possuruokiin. Salaattiin niitä ei kannata laittaa. Portugalilaisia oliiviöljyjä Mari on kokeillut vasta yhtä laatua, ja sen maku oli jotain espanjalaisen ja ranskalaisen välistä. Se sopii vähän miedomman makuiseen ruokaan kuin espanjalaiset öljyt.

Eri oliiviöljyt näyttäisivät siis heijastelevan eri maiden ruokakulttuuria – tai toisin päin. Espanjalaiset oliiviöljyt ovat yhtä barbaarisia kuin espanjalainen keittiökin, ranskalaiset taas hienostuneen mietoja, mutta silti täyteläisiä. Marin oliiviöljytutkimukset ovat kuitenkin vasta alkutaipaleella ja erityisesti eri maiden eri alueiden vertailu on vielä pahasti kesken.

Mutta mikä sitten on parasta oliiviöljyä, jota Suomesta saa?

– Kreikasta tulee parikin hyvää öljyä, Extrolio ja Kretiko. Niistä on vaikea valita parempaa. Kumpikaan ei edes ole mitään erityisen kallista oliiviöljyä, joten niiden hinta-laatusuhde on erinomainen.

Kuvassa on kolme Ranskasta ostettua pikkupulloa oliiviöljyä: kreikkalainen Mantinea e Avia, ranskalainen Moulin Dozon-Autrand ja portugalilainen Vale de Lobo. Otin kuva 16.5.2008 (kuvan lisenssi).

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Suklaafestivaali Lasipalatsissa
• Fazerin sitruunajogurttisuklaa
• Kuivatut kiivit
• Fazerin Omar-suklaa
• Crème brûlée -suklaa maistuu hyvältä

Ranskankieliselle nettisisällölle on siis olemassa kunnon markkinarako. Voi silti mennä jonkin aikaa, ennen kuin aloitan ranskankielisen blogin. Vaikka luen, kuuntelen ja puhunkin ranskaa varsin sujuvasti, niin hyvälaatuisen tekstin tuottaminen kyseisellä kielellä vaatii edelleen suhteettoman suurta ponnistelua. Pitäisi varmaan muuttaa Ranskaan, niin alkaisi kirjoittaminenkin sujua.

Valokuvasivujen monikielinen ylläpito ei kuitenkaan ole kauhean työlästä. Suurin työ on kuvien ottamisessa, valitsemisessa, käsittelyssä ja niiden esittämien kohteiden jäljittämisessä (mikä kirkko ja missä kaupungissa tässä kuvassa nyt taas olikaan yms.). Kun kaiken tuon on tehnyt, ei lyhyiden kuvatekstien kirjoittaminen kolmella eri kielellä ole suurikaan homma.

Pidemmät tekstinpätkät kolmikielistän sitten vähän mutkikkaammin. Ensin kirjoitan suomeksi sen, mitä asiasta haluan jotakuinkin sanoa. Sitten käännän saman ajatuksen englanniksi. Englanninkielisen tekstin leikkaan ja liimaan BabelFishiin, jolla käännän sen ranskaksi. Sieltä saatava tulos on tietenkin kelvotonta julkaistavaksi. BabelFishin tekemä raakakäännös on kuitenkin paljon nopeampi käsitellä kunnolliseksi kieleksi kuin aloittaa ihan puhtaalta pöydältä.

Virheitä varmasti jää. Tämän sivuston mainostulot eivät ole sellaisia, että ammattimaista kielenhuoltoa kannattaisi palkata. Mutta uskon kuitenkin, että ranskankieliset valokuvasivuni ovat suhteellisen siedettäviä näin toiskielisen tekemiksi.

Ranska ei varmastikaan ole ainoa kieli, jolla olisi täyttämätöntä markkinarakoa. Luulenpa, että esimerkiksi espanjan suhteen tilanne on suht’ samanlainen. Mutta espanjani takkuaa vielä ranskaanikin paljon pahemmin. Ehkä vielä joku kerta ponnistan, ja käännän kuvasivuni myös espanjaksi. Tai sitten en.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Poukkoilua Googlen hakutuloksissa
• Blogin ulkoasua vähän muuteltu
• Kymppitonni menee rikki tänään
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille