helsinki

Miksi HSL:n vyöhykelippuja ei hinnoitella kuten pysäköintiä?

Helsingin keskustassa pysäköinti on kallista, vähän ulompana edullisempaa – ja kun tarpeeksi kauaksi keskustasta menee, saa pysäköidä ilman maksua. Näin sen tietysti pitää mennäkin. Kantakaupungissa, ja etenkin keskustassa, tila on kallista ja pysäköinnin järjestäminen maksaa enemmän. Siksi se saa myös maksaa enemmän kuin siellä, missä tilaa on riittämin.

Joukkoliikenteen järjestäminen taas on edullisinta siellä, missä on joukkoja. Kantakaupungissa asutaan tiiviisti, joten joukkoliikenteelle riittää käyttäjiä. Niinpä sen järjestäminen matkaa kohti on täällä halvempaa. Lipun hinnoissa kustannuseroa ei ole juurikaan huomioitu (toisin kuin pysäköinnin hinnassa). Vielä toistaiseksi myynnissä on toki edullisempi raitiovaunulippu, josta on iloa etenkin joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjille. Kun HSL saa joskus uuden vyöhykemallinsa aloituskuntoon, niin sitten sekin poistuu.

Kuinka kauas kotoaan kullakin vyöhykkeellä asuva henkilö pääsee halvimmalla kertalipulla HSL:n uudessa vyöhykemallissa?

23.10.2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Miksi HSL:n vyöhykelippuja ei hinnoitella kuten pysäköintiä? | Lue koko artikkeli »

Piispanvaalipaneeli Agricolan kirkossa

Agricolan kirkko: piispanvaalipaneeli täällä parin tunnin päästä. #piispanvaali #piispanvaalit2017

Tänään järjestettiin piispanvaalipaneeli Helsingin piispaksi pyrkiville ehdokkaille Mikael Agricolan kirkossa. Sijainti oli erinomaisen hyvä, sillä Agricola on kotiani lähin kirkko. Olin siis yleisössä mukana ja tviittasin ehdokkaiden sanomisia sen, minkä ehdin.

Paikalla olivat kaikki ehdokkaat, jotka ovat Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka ja Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo. Paneelin juonsi Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

24.5.2017 | 1 | Lue koko artikkeli »

Helsingin piispaehdokkaat: Teemu Laajasalo

Kävin viime tiistaina Teemu Laajasalon tukiryhmän järjestämillä ”tulevaisuuskinkereillä” Puotilan kappelissa. Tilaisuuden nimi sai minut epäilemään, että tilaisuuden osanottajatkin joutuisivat jollain tavalla aktiiviseen rooliin, mutta näin ei onneksi käynyt. Laajasaloa siellä vai tentattiin. Vähän jäi kuitenkin ihmetyttämään, että miksi tilaisuutta sitten kutsuttiin kinkereiksi?

Minulta oli päässyt menemään ohi, että nämä kinkerit oli teemoitettu: tällä kertaa aiheena oli kasvatus. Kun lisäksi piispaehdokkaalta kysyttiin kyllästymiseen (ainakin minun kyllästymiseeni) asti erilaisia human interest -kysymyksiä, kuten millaista on olla isä, tai pyydettiin kertomaan joku ”salaisuus”, mitä yleisö ei vielä tietäisi, niin tapahtuman anti jäi melko keveäksi.

22.5.2017 | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin piispaehdokkaat: Teemu Laajasalo | Lue koko artikkeli »

Maa valkoisena toukokuussa

Välillä paistaa aurinko; välillä sataa lunta niin, että on maa valkoisena. On tämä kummallinen toukokuu. Muistan, että joskus on satanut lunta äitienpäivänä, mutta ei sentään monena päivänä peräkkäin.

Kuva yllä on eiliseltä Kampissa. Alempana muutama äsken otettu:

10.5.2017 | 1 | Lue koko artikkeli »

Helsingin piispaehdokkaat: Kaisamari Hintikka

Helsingin piispa Irja Askola on jäämässä eläkkeelle, joten edessä on piispan vaali. Olen yksi maallikkoäänestäjistä, ja niinpä olen ottanut asiakseni tutustua eri piispakandidaattien ajatuksiin ja linjoihin.

Ensimmäisenä vuorossa on Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri ja teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja Kaisamari Hintikka, joka oli tullut asemapaikaltaan Genèvestä vierailulle Suomeen. Hänen tukiryhmänsä järjesti tutustumis- ja keskustelutilaisuuden eilen tiistaina 18.4. Tapulin seurakuntakodilla Tapulikaupungissa.

Tämä blogimerkintä perustuu tilaisuudessa tekemiini muistiinpanoihin. Jos olen jotain ymmärtänyt väärin, niin korjataan.

19.4.2017 | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin piispaehdokkaat: Kaisamari Hintikka | Lue koko artikkeli »

Kaupunkibulevardit ehkäisevät ruuhkautumista

Helsingin uudessa yleiskaavassa sisääntuloväylien varteen Kehä I:n sisäpuolelle on kaavailtu runsaasti uutta asumista. Tämä edellyttää, että väylät muutetaan moottoriteistä tai moottorikaduista normaaleiksi kaupunkikaduiksi. Näitä on ryhdytty kutsumaan nimellä kaupunkibulevardit.

Yksi yleinen kaupunkibulevardeihin liittyvä harhaluulo on, että ne lisäisivät ruuhkia. Tosiasiassa asia on kuitenkin juuri päinvastoin: kaupunkibulevardien toteuttaminen ehkäisee Helsingin tulevaa ruuhkautumista.

5.4.2017 | 3 | Lue koko artikkeli »

Helsingin top 10 paikat ja asiat

Helsinkiläisten Helsinki -Facebook-ryhmässä – johon kuulun, vaikka tällainen moottoritientuoma suursavolainen olenkin – kyseltiin Helsingin top 10 -paikkojen ja -asioiden perään. Tein kuvakollaasin kymmenestä ensin mieleen tulleesta. Vähän tuli kieltämättä vedettyä kotikulmille päin Etelä-Helsinkiin.

1. Hernesaarenkatu
Kotikatuni viimeiset 21 vuotta: lähellä keskustaa, lähellä merta, ja aivan mahtavat naapurit.

2. Mikael Agricolan kirkko ja sunnuntain klo 12 messu
En tänne ihan joka sunnuntai ehdi, mutta kerran-pari kuussa kuitenkin. Agricolan kirkossa olen myös mennyt naimisiin.

30.10.2016 | 4 | Lue koko artikkeli »

M/S Marival II Kauppatorilta Hernesaareen

Helsingissä ei mantereelta mantereelle kulkevia reittiliikenneveneitä ole kuin Hakaniemestä Vuosaareen Helsingin itäisen saariston halki kulkeva reitti (vielä kokeilematta) ja nyt tämä uusi Kauppatorin ja Hernesaaren väliä kulkeva M/S Marival II (reitti on uusi, laiva on 50 vuotta vanha), jonka kävimme vaimon kanssa eilen kokeilemassa.

Päivä oli aurinkoinen, mutta Hernesaaren Rannan laiturista aluksen kyytiin ei tullut muita kuin me kaksi. Ostimme siiderit ja kiipesimme yläkannelle katselemaan maisemia. Eiranrannasta tuli sentään kymmenkunta matkustajaa lisää. Se olisi ollut meillekin lähempi laituri hypätä kyytiin, mutta halusimme nautiskella risteilemisestä koko matkan mitan.

4.8.2016 | 2 | Lue koko artikkeli »

Helsinki Puppy Parade oli iloinen hyvän mielen tapahtuma

Tapahtuman konseptin ei tarvitse olla kovin monimutkainen: riittää, kun on iso määrä koiranpentuja, jotka kulkevat pienen matkan yhdessä, ja suosio on taattu.

Helsinki Puppy Parade 2016 veti Kaivopuistoon väkeä niin, että ruuhkaa oli kuin vappuna – ainakin siinä osassa puistoa, missä kulkue kulki. Kukapa voisi vastustaa suloisia koiranpentuja?

Osansa tapahtuman suosiossa lienee myös eilisen aurinkoisessa säässä. Lämmin sunnuntaipäivä sai ihmiset liikkeelle Helsingin puistoihin ja rannoille.

23.5.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsinki Puppy Parade oli iloinen hyvän mielen tapahtuma | Lue koko artikkeli »

Sedu Koskinen jatkaa Helsingin palmuperinnettä

Eilen kävelin yhdellä koiranulkoilutuslenkeistäni Hernesaaren kärkeen Sedu Koskisen laajennetulle kesäravintola-alueelle. Vaikka aurinko paistoikin, oli kävi tuuli vähän kylmästi, eikä alueella ruuhka päässyt häiritsemään. Jos lämpötilan unohti, niin palmujen välistä merelle katsellessa olisi voinut luulla olevansa jossakin Välimeren rannalla.

Palmuja on Helsingissä ollut ennenkin. Muistelin nähneeni kuvan sellaisesta Kaivopuistossa jostakin 1910-luvun tietämiltä. Sellaista kuvaa en onnistunut netistä löytämään, mutta Finna-palvelussa oli kuva Esplanadin puistossa olleista palmuista tuolta samaiselta vuosikymmeneltä.

18.5.2016 | 2 | Lue koko artikkeli »

Georg Henrik von Wrightin terassi

Eiranpuiston etelälaidalla sijaitseva kivinen terassirakennelma on äskettäin nimetty filosofi Georg Henrik von Wrightin mukaan Georg Henrik von Wrightin terassiksi (Hel.fi 11.2.16) Ruotsiksi nimi on Georg Henrik von Wrights terrass. Filosofi asui suuren osan elämästään Laivurinkadulla lähes terassin kupeessa.

von Wrightin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Terassi on vielä vähän vanhempi: se on osa puiston alkuperäistä puistosuunnitelmaa. Portaat ja luonnonkivimuuri on rakennettu vuonna 1914.

Terassin uusi nimi on vähän pitkä ja hankalahko jokapäiväiseen käyttöön, mutta varmasti osuva muuten. Georg Henrik von Wright on kuitenkin itsestäänselvästi sellainen lähihistorian henkilö, joka ansaitsee saada mukaansa nimetyn paikan Helsingissä.

28.2.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Penkkareiden parhaat karkkipaikat Helsingissä

Ylihuomenna, eli torstaina 18. helmikuuta 2016, on taas penkkarit (penkinpainajaiset). Abit viettävät viimeistä lukiopäiväänsä ja matkustavat kuorma-autojen lavoilla hassusti pukeutuneina heittämässä karkkeja ohikulkijoille.

Tänä vuonna penkkarit osuvat paastonaikaan, joten en itse lähde karkkeja metsästämään. Jos kohdalle osun, saatan muutaman ottaa pääsiäistä odottamaan. Monena vuonna olen kyllä käynyt, jos vain olen ollut kotona, koska asun sopivasti ihan kulman takana Helsingin parhaista karkinmetsästyspaikoista.

16.2.2016 | 2 | Lue koko artikkeli »

Kuinka raitiovaunupysäkit pitäisi nimetä?

Kaisaniemi ei ole enää metroaseman eikä kohta enää raitiovaunupysäkkienkään nimi (HU 16.12.15). Pysäkkien nimi muuttuu Kaisaniemenkaduksi. Samalla viereiset Varsapuistikon pysäkin muuttuvat Kaisaniemenpuistoksi. Jälkimmäinen muutos koskee myös viereisiä bussipysäkkejä.

Kaupungin puolesta muutosta perustellaan sillä, että ”Kaisaniemi” viittaa laajempaan alueeseen kuin vain pysäkin ympäristöön. Varsapuistikko taas ei kuulemma ole ihmisille nimenä tuttu.

Kehitys kulkee tässä väärään suuntaan. Kadunnimet ylipäänsä ovat huonoja pysäkinnimiä, jollei kyse ole kovin lyhyestä kadusta. Nimi kun ei kerro sitä, millä kohtaa katua pysäkki on. Kaisaniemenkadullakin sijaitsevat nyt kadun mukaan nimettävien lisäksi myös yllä mainitut Varsapuistikon (tulevaisuudessa Kaisaniemenpuiston) pysäkit.

16.12.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kuinka raitiovaunupysäkit pitäisi nimetä? | Lue koko artikkeli »

Lauttasaaren vesitornia puretaan

Lauttasaaren vesitorni on ollut käyttämättömänä vuodesta 1996. Rapistunut torni olisi vaatinut jo kunnostusta, mutta rahoitusta sille tai uusiokäyttöä ei löytynyt. Monien lauttasaarelaisten harmiksi torni nyt sitten puretaan, ja purkutyöt ovat jo käynnissä.

Olen kerran päässyt käymään tornin päällä maisemia katselemassa ja samalla sen sisälläkin. Siltä reissulta on sivuilla valokuvia ja blogimerkintä.

20.10.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Lauttasaaren vesitornia puretaan | Lue koko artikkeli »

Saisiko laituriopasteita Kamppiin, kiitos?

Kun toispaikkakuntalainen tai ulkomaalainen vieras on tulossa luoksemme kylään, periaatteessa hänet on helppo opastaa perille. Kerron vain pysäkin nimen ja sanon, että sinne pääsee bussilla numero 14, johon voi hypätä Kampista laiturilta numero 75. Mutta yritäpä löytää Kampista laituri 75, jos et jo valmiiksi tiedä, missä se on.

Käytännössä joudun opastamaan vierastani näin:

Kaukoliikenteen busseilta: nouse terminaalista ylös kauppakeskuksen suuntaan, mene Espoon bussien ohi ja nouse liukuportaat Fredrikinkadulle (Hesburgerin kohdalta vasemmalle). Laituri 75 on Fredrikinkadun toisella puolella vasemmalla. Metroasemalta: Käytä uloskäyntiä Runeberginkadulle. Liukuportaiden yläpäässä seuraa opasteita Fredrikinkadulle (kaksi kertaa vasemmalle). Laituri 75 on Fredrikinkadulla kulman takana oikealla.

29.8.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Naapuritalo on rakennettu meidän talomme päälle

Joskus talvella katselin talomme yläosia Hernesaarenkadulla ja kuvittelin mielessäni, miltä siihen suunniteltu korotus näyttäisi. Yllätyksekseni huomasin, että korotushan on jo osin tehty: naapuritalo kurottuu vajaan metrin verran meidän talomme päälle. Onko tällainen yleistäkin?

Kuvasta meidän talomme päälle tulevan osan huomaa, kun katsoo vesirännien sijainteja. Alhaalla ne ovat siinä, missä talo vaihtuu toiseksi, mutta ylempänä naapuritalo ylettää rännistään jonkin matkaa meidän talomme päälle.

Tuon selittänee se, että molemmilla taloilla on aikoinaan ollut sama omistaja, sillä kummatkin on aikoinaan rakennettu viereisen telakan työntekijöitä varten. Meidän talomme on vanhempi ja matalampi, joten naapuritaloa pystytettäessä on otettu käyttöön vähän ilmatilaa sen päältä. Nykyisin viereinen talo on VVO:n vuokratalo ja meidän talomme osakkaiden omistama asunto-osakeyhtiö.

17.8.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Naapuritalo on rakennettu meidän talomme päälle | Lue koko artikkeli »

Kaupunki kieltää ilman valtuuksia

Kaupunki rakensi jokunen vuosi sitten Eiranrantaan pienen uimarannan, joka ei kuitenkaan ole uimaranta. Tämä on aiheuttanut pienen dilemman, joka tosin ei tunnu olevan dilemma kaupungin suoraviivaisessa toimintakulttuurissa.

Kaupunkien aikaisemmat järjestyssäännöt on kumottu Järjestyslailla. Samaa lakia noudatetaan nyt kaikkialla, eivätkä kaupungit voi enää mielivaltaisesti kieltää asioita. Helsinki on kuitenkin laittanut Eiranrantaan kyltit, joiden mukaan hiekkarannalla koirien ulkoiluttaminen on kielletty.

Tämä kielto ei kuitenkaan perustu lakiin. Järjestyslain 14 §:n mukaan koiran omistajan tai haltijan on:

2.7.2015 | 4 | Lue koko artikkeli »

Kahvila, Bulevardi 15

Tviittasin kolmisen viikkoa sitten kivasta, ilmeisesti uudehkosta, kahvilasta Bulevardilla. Saattaa sillä nimikin olla, mutta ikkunoissa lukee vain ”Kulta Katriina”.

Kahvilassa yhdistyy monta sellaista asiaa, joista kahviloissa pidän: mutkaton, ystävällinen palvelu, helppo poiketa matkan varrella, kohtuullisen hyvä makeiden syömisten valikoima eikä piloille hinnoiteltukaan. Jos kahvila pysyy tuollaisena, niin käyn siinä varmasti jatkossakin.

Iso miinus kuitenkin siitä, että tarjottu tee on pussiteetä. Hyvä kuitenkin, että sen sentään saa kohtuullisen kokoiseen mukiin – vaikka se nyt sitten onkin pahvinen, mistä toinen (pienempi) miinus.

Kuvassa näkyvä satsi – tee, korvapuusti ja pala banaanikakkua – maksoi yhteensä vitosen. Varsin kohtuullista. Korvapuusti oli valitettavasti vähän tylsän makuinen, mutta banaanikakku oli tälläkin kertaa herkullinen. Eivät taida kuitenkaan tarjoamisiaan itse leipoa.

5.11.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kirkon ydintehtävä on sielujen pelastaminen

Luterilaisen kirkon jäsenmäärä hupenee ja kirkollisverotuotot hupenevat. Siksi myös menoja on pienennettävä – tai vaihtoehtoisesti käännettävä jäsenten määrä kasvuun.

On kuitenkin muistettava, että kirkon jäsenmäärä sinänsä ei ole kirkon ykköshuolenaihe. Kirkon ydintehtävä on saarnata ilosanomaa Kristuksen pelastustyöstä, saada ihmisiä uskoon ja sitä kautta pelastaa heidän sielunsa kadotukselta.

Valitettavasti tilastoja sielujen pelastumisesta on ymmärrettävistä syistä heikosti tarjolla. Jos tarkastellaan suomalaisten uskoa Jumalaan ja Jeesukseen Jumalan Poikana, niin siinä Suomen evankelis-luterilainen kirkko suomalaisen uskontokentän tärkeimpänä toimijana on onnistunut huonosti. Epäusko valtaa koko ajan alaa uskolta (ks. esim. Seurakuntalainen 15.5.12).

Onkin syytä kysyä, ajaako pohjoismaistyyppinen virkavaltainen kirkko asiaansa enää 2000-luvulla?

24.10.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kirkon ydintehtävä on sielujen pelastaminen | Lue koko artikkeli »

Asukastalot versus keskustakirjasto

Helsingin kaupunki säästää, ja yhtenä mahdollisena säästökohteena ovat eri puolilla kaupunkia sijaitsevat asukastalot. Samaan aikaan tarkoituksena on saada rakennettua hulppea keskustakirjasto, jonka rakennusbudjetti tässä vaiheessa on 100 miljoonan euron tienoilla.

Kun keskustakirjastosuunnitelmia lukee, niin perinteistä kirjastoa siitä ei ole tulossa. Sellainen olisi liian vanhanaikaista. Sen sijaan siitä tulee jonkinlainen hengailupaikka, jossa voi vaikka käydä kahvilla tai käyttää tietokonetta. Se on siis vähän niin kuin asukastalot, mutta isompi, trendikkäämpi, huimasti kalliimpi veronmaksajille ja keskustassa.

Lähikirjastot sen sijaan ovat olleet vähenemässä. Esimerkiksi Punavuoren asukastalona nykyisin toimiva Betaniatalo oli vielä 90-luvulla kirjasto. Enää Etelä-Helsingissä ei ole kirjastoa, paitsi Rikhardinkadun kirjasto, joka onkin jo jotakuinkin yhtä keskustassa kuin suunniteltu keskustakirjastokin.

6.10.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Joukkoliikenteestä Helsingissä ja Wienissä

Helsingissä on Euroopan paras joukkoliikenne, jos on uskominen äskettäin julkaistua BEST-kyselytutkimusta (Metro 18.8.14). Mukana tosin oli vain muutama kaupunki: Helsingin lisäksi selvityksessä olivat mukana Geneve, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma ja Wien.

Kävin tänä kesänä ensimmäistä kertaa Itävallan pääkaupungissa Wienissä. Kaupunki oli monessa suhteessa myönteinen yllätys, eikä vähiten varsin toimivan joukkoliikenteensä vuoksi. Siksi se, että HSL tuossa vertailussa päihittää Wiener Linienin palvelut, kummastuttaa.

20.8.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Joukkoliikenteestä Helsingissä ja Wienissä | Lue koko artikkeli »

Matkalla Punavuoressa ja Kampissa

Kävin tuossa eräänä päivänä matkoilla Punavuoressa ja Kampissa.

Matka ei ollut kovin pitkä, sillä asunhan aivan Punavuoren kupeessa. Matkan tunnelmaa siihen kuitenkin toi joutilas kuljeskelu ympäriinsä. Olin vienyt erään koiran eläinlääkäriin, ja kulutin aikaa odotellen, että minut soitetaan hakemaan se pois.

16.7.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Matkalla Punavuoressa ja Kampissa | Lue koko artikkeli »

Hernesaaren hiiligrilli on nyt auki

Hernesaarenrantaan talven yli rakenteilla ollut hiiligrilli, Birgitta Hernesaari, on nyt avannut ovensa ja terassinsa asiakkaille. Aiheita-blogin testiryhmä kävi heti paikalla.

Tarjolla olisi ollut myös grillituotteita, ainakin hampurilaisia, mutta tällä kertaa testimme keskittyi makeisiin kahvilatarjonnaisiin. Suklaakakku olikin erityisen makoisaa eikä raparperipiirakassakaan moittimista ollut – etenkin, kun sen kanssa sai pehmistä.

Mari kehui myös lattea onnistuneeksi. Irtoteevalikoima ei ollut erityisen laaja, mutta kuitenkin laadukas. Valitsin juomaksi vihreää, tässä blogissa jo aiemmin maisteltua Huangshan maofeng -teetä.

6.6.2014 | 2 | Lue koko artikkeli »

Esteettömyys: kallis ja huonosti kohdistuva tukimuoto

Asuminen on Suomessa, etenkin pääkaupunkiseudulla, kohtuuttoman kallista. Paitsi, että kova kysyntä nostaa Helsingin seudun hintoja, tulee asumisen hintaan keinotekoista lisää eri normitusten kautta. Niissä vaaditaan esimerkiksi tietyn kokoisia asuntoja (yleensä kysyntää suurempia), autopaikkoja, väestönsuojia ja esteettömyyttä.

Kävin esteettömyydestä lyhyen keskustelun Twitterissä Kynnys ry:n puheenjohtajan Amu Urhosen (vihr) kanssa. Lyhyeksi se jäi, koska Urhonen vastasi Twitterin sijaan omassa blogissaan. Teen siis samoin ja vastaan Urhoselle täällä.

Urhonen aloittaa kertomalla, ettei esteettömyyden hinnasta ole luotettavia selvityksiä, mutta sanoo kuitenkin tietävänsä, että halpaa se on – ainakin jos autopaikkoihin ja väestönsuojiin verrataan.

15.5.2014 | 24 | Lue koko artikkeli »

Viidennen linjan pysäköintiansa

Tein eilen automatkan Hernesaaresta Kallioon. Auton satunnaiskäyttäjänä en ole vielä perillä kaikista kaupungin metkuista, mutta koko ajan oppii uutta.

Pysäköin auton Viidennelle linjaan Hämeentien ja Karhupuiston väliseen rinteeseen. Nuoli pysäköintimerkin alla osoitti, että lippuautomaatti olisi Pengerkadun suunnalla. Siispä suuntasin sinne pysäköintiaikaa ostamaan.

Pengerkadulla odotti kuitenkin yllätys.

7.3.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Viidennen linjan pysäköintiansa | Lue koko artikkeli »