Aiheita » historia

Paljon onnea Kustaa Aadolfeille!

Niko Lipsanen — Wed, 05 Nov 2008 23:18:21 +0000

Tarkoituksenani oli kummastella nimen Kustaa Aadolf nimipäivää tänään 6. marraskuuta. Huomasin kuitenkin, että Yliopiston almanakkatoimistossa on tajuttu kummastella asiaa jo aikaisemmin, sillä nimi on poistettu listalta. Hyvä juttu, sillä eipä se sinne kuulunutkaan. ~~Ilmeisesti poisto en tehty vuoden 2005 kalenterista alkaen, koska silloin nimipäiviä näytetään viimeksi rustailleen.~~

Päivitys klo 2.09: Vai onko se sittenkin vielä kalenterissa (lue myös kommentit)?
Päivitys klo 10.20: Nimipäivä poistuukin vasta vuoden 2010 kalenterista.

Onnea nyt kuitenkin vielä kaikille Kustaa Aadolfeille, vaikka teillä ei enää nimipäivää olekaan. Mutta voittepahan jatkossa juhlia kaksi kertaa vuodessa: Kustaan päivänä 6. kesäkuuta ja Aadolfin päivänä saman kuun 23. päivänä. Todennäköisesti kesällä on paremmat juhlintasäätkin.

En kuitenkaan ole ainoa, joka luuli nimipäivän edelleen olevan listoilla. Ainakin Aamulehti näyttää etusivullaan nimipäiväonnitteluja, tosin erikoisella kirjoitusasulla “KustaaAadolf”. Harvoin näkee nimeä, jossa olisi neljä a-kirjainta peräkkäin.

Myös Wikipediassa oli vanhaa tietoa vielä äsken, mutta kävin sen korjaamassa. En tosin ole aivan varma saamenkielisen nimen Gustu Ádolfe kohtalosta, mutta siirsin senkin entisten kalenterinimien joukkoon. Jos olin väärässä, niin kai sen joku Wikipedian käyttäjä korjaa. Liitin samaan joukkoon myös nimen Äijö, joka löytyi almanakkatoimiston vanhojen nimien hausta tämän päivämäärän kohdalta.

Koska nimi ehti roikkua kalenterissa vuosikaudet, niin päätin kaikesta huolimatta tutkailla vähän sen yleisyyttä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu ei kuitenkaan tunnistanut sitä lainkaan. Erikseen haettuna Kustaa ja Aadolf löytyvät. Kustaaksi on 2000-luvulla nimetty 417 ja Aadolfiksi 45 poikaa. Kaikki nelisenkymmentä jälkimmäistä tuskin silti lienevät nimeltään Kustaa Aadolfeja.

Kokeilin vielä, mitä Google tietää, ja tein haun “kustaa aadolf”. Sieltä sainkin jonkin verran osumia kyseisen nimen saaneisiin henkilöihin. Merkittävä osa heistä näyttää toimineen Ruotsin kuninkaina. Lopuistakin valtaosa vaikutti varsin kuolleilta. Yrityshakemistoista sentään tuli pari osumaa henkilöihin, joiden voisi kohtuullisella todennäköisyydellä olettaa olevan yhä elossa.

Enpä jää tuota nimipäivää kalenteriin kaipaamaan. Mutta miksi päivä on jätetty kokonaan tyhjäksi? Onko vain ajateltu jalomielisesti, ettei kenenkään ressukan tarvitsisi juhlia nimipäiväänsä ruotsalaisuuden päivänä? Vai odotetaanko almanakkatoimistossa, että joskus aikaisemmin tuona päivänä muistetut nimet Adolphus, Amantius, Engelbrecht, Leonhardus tai Äijö tulevat uudestaan suosioon?

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Dominica 30 vuotta

Niko Lipsanen — Mon, 03 Nov 2008 03:27:48 +0000

Tänään on kulunut tasan 30 vuotta siitä, kun Dominicasta tuli itsenäinen valtio. Samalla on kulunut myös 515 vuotta siitä, kun Kolumbus nimesi saaren sunnuntain mukaan Dominicaksi. Dominica oli ensimmäinen Karibian saari, jonka Kolumbus kohtasi toisella matkallaan vuonna 1493.

Itsenäisyys ei alkanut helposti. Seuraavana kesänä nuorta valtiota kohtasi perustuslaillinen kriisi, ja pääministeri Patrick John joutui jättämään tehtävänsä. Pian sen jälkeen hurrikaani David, yksi voimakkaimmista viime vuosikymmeninä, iski saarelle ja aiheutti suurta tuhoa. Vuonna 1981 syrjäytetty pääministeri yritti vallankaappausta Ku Klux Klanin avulla, mutta epäonnistui ja päätyi vankilaan. Samoihin aikoihin viranomiset kävivät taistelua väkivaltaiseksi yltynyttä rastafariliikettä vastaan.

Tilanne kuitenkin rauhoittui pian. Dominicalla oli suuri onni saada pääministerikseen Karibian rautarouva, Dame Mary Eugenia Charles. Charles edusti oikeistolaista vapauspuoluetta, jonka menestyksen ansiosta Dominicalla vältyttiin noihin maailmanaikoihin kehitysmaissa niin yleisiltä sosialismikokeiluilta. 1980-luku olikin taloudellisen kasvun aikaa. Charles oli Ronald Reaganin liittolainen Grenadan kriisin aikana, ja pitkälti Yhdysvaltain tuella saarelle rakennettiin muun muassa varsin kattava maantieverkosto. Vasemmisto pääsi valtaan vasta vuonna 1995 reaalisosialismin jo kaaduttua suurimmassa osassa maailmaa.

Viime vuodet ovat olleet taas taloudellisesti vaikeampia. Banaanit ovat edelleen saaren tärkein vientituote, mutta kilpailu mantereen suurten banaanintuottajamaiden kanssa ei ole helppoa. Turismia hillitsee sekä kansainväliset mitat täyttävän lentokentän, suurten hotelliketjujen kuin hiekkarantojenkin puute. Dominicasta ei oikein ole massaturismikohteeksi, ja varmaan hyvä niin. Nykyisen pääministerin Roosevelt Skerritin kaveeraus Venezuelan ja Kuuban johdon kanssa on jonkin verran viilentänyt suhteita Yhdysvaltoihin ja aiheuttanut muun muassa sen, että osa amerikkalaisista risteilyaluksista on pudottanut Dominican pois reiteiltään.

Dominicalla on vain noin 70 tuhatta asukasta. Maastamuutto pitää väestönkasvun varsin hyvin kurissa. Saarella tuntuu joskus siltä, että dominicalaiset vain leikkivät valtiota. Dominica on käytännössä maa, jossa kaikki tuntevat pääministerin. Muitakin ministereitä on pienen valtion tarpeisiin aikamoinen määrä. Dominicalaisesta näkökulmasta katsottuna Trinidad ja Tobago on suuri maa ja Jamaika suurvalta.

Pienen maan on tehtävä yhteistyötä. Vaikka Länsi-Intian federaatio kaatuikin 1960-luvulla, niin Itä-Karibian saarten yhteistyöjärjestö OECS hoitaa monia tärkeitä asioita. Yhteinen valuutta, Itä-Karibian dollari (XCD), on ollut käytössä jo kauan ennen euroa. Myös ulkomaanlähetystöjä ylläpidetään yhteistyössä. Järjestöön kuuluvilla saarilla on myös yhteinen korkein oikeusistuin.

Dominica on kuitenkin monessa suhteessa ainutlaatuinen saari. Sen sademetsät ovat Unescon maailmanperintökohde. Siellä asuvat viimeiset kalinagointiaanit (karibit). Saaren tiiviisti rakennettu pääkaupunki Roseau tarjoaa monia parhaita esimerkkejä perinteisestä karibialaisesta arkkitehtuurista.

Onnea 30-vuotiaalle!

Kuvassa Dominican pääkaupunki Roseau mereltä nähtynä. Otin kuvan 21.11.2007 (kuvan lisenssi).

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Helsingin satamarata

Niko Lipsanen — Fri, 04 Jul 2008 22:14:43 +0000

Helsingin eteläinen satamarata rakennettiin 1800-luvun lopusta. Merisatamasta Katajanokalle johtava osuus purettiin vaiheittain 1970- ja 80-luvuilla. Pari vuotta sitten purettiin myös telakalle johtava sivuraide ja otettiin kiskot pois Merisatamasta. Nyt purkutyöt ovat käynnissä Länsisatamasta Merisatamaan johtavalla osuudella.

Kävin ottamassa kuvia purettavalta osuudelta. Ohessa on kuvien pienennökset, jotka suurenevat klikkaamalla. Itse purkutyöstä on kuva Munkkisaaren kaupunginosasivuilla (minun ottamani sekin). Edellä kerrotut historiatiedot on haettu Seisake.netin artikkelista.

Otin kuvat perjantaina 4.7.2008 (kuvien lisenssi).

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Karibi-intiaanit ja Kolumbus

Niko Lipsanen — Wed, 09 Apr 2008 06:20:57 +0000

Salybian katolisen kirkon päätymaalaus Dominican Karibiterritoriossa hämmästytti minua jo ensimmäisellä Dominican-matkallani reilut 14 vuotta sitten. Muraaliin on kuvattu Kolumbuksen toisen matkan laivasto ja eurooppalaisten kohtaaminen karibi-intiaanien kanssa. Kun tietää, mikä tuho eurooppalaisten tulosta alueen alkuperäiskansoille seurasi, aihevalinta on melko hämmästyttävä. Itä-Karibian intiaaneista ei ole jäljellä enää juuri muuta kuin nuo Dominicalla asuvat karibit (tai kalinagot, kuten he jälleen ovat alkaneet itseään kutsua).

Kyseessä on kuitenkin kirkko ja vieläpä katolinen sellainen. Ja kristinusko tuli Dominicallekin eurooppalaisten mukana. Tätä näkökulmaa painotti muun muassa entinen karibipäällikkö Faustulus Frederick, jonka kanssa aiheesta keskustelimme samalla kun pelasimme dominoa ja joimme rommia. Hänkin tosin oli sitä mieltä, että jokin muu aihe olisi silti voinut olla sopivampi.

Frederick on itsekin taidemaalari, ja osallistunut myös kyseisen kirkon koristeluun. Kyseisen muraalin on kuitenkin maalannut dominicalainen historioitsija ja taidemaalari Lennox Honychurch.

Uskonnon läsnäolo Dominicalla on paljon voimakkaampi kuin täällä maallistuneessa Pohjolassa. Uskonnolliset aiheet tulevat keskusteluissa esiin luontevasti ja ihmiset käyvät kirkoissa, niin Karibiterritoriossa kuin muuallakin. Hurrikaanikauden alkaessa kirkoissa rukoillaan, ettei myrsky osuisi Dominicalle (juuri muita valmisteluja köyhällä saarella ei sitten asian eteen tehdäkään). Suurin osa dominicalaisista on katolilaisia, mutta erilaisia pieniä protestanttikirkkojakin löytyy joka kylästä, monesta useampiakin.

Ja uskonnon nimissä intiaanitkin voivat käydä messussa kirkossa, jonka pääoven päällä kuvataan, kuinka kansanmurha saapui heidän keskuuteensa.

Kuvassa Karibiterritorion katolinen kirkko Salybian kylässä Dominicalla. Otin kuvan messun jälkeen adventtisunnuntaina 2.12.2007

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Dominica ei ole Dominikaaninen tasavalta

Niko Lipsanen — Sat, 08 Mar 2008 02:18:23 +0000

Usein, kun kertoo jollekulle Dominicasta, luulee toinen osapuoli kyseen olevan Dominikaanisesta tasavallasta. Onhan Dominikaaninen tasavalta tietysti huomattavasti suurempi ja sinne tehdään Suomesta ja muualtakin Euroopasta pakettimatkojakin. Dominica on pienempi, ja sinne ei mistään mannermaalta pääse suoraan edes lentämään. Mutta molemmat ovat itsenäisiä Karibianmeren saarivaltioita. Matkaa niiden välillä on noin 700 kilometriä (kartta alempana).

Myös Dominica on tasavalta, mikä aiheuttikin ongelmia nimivalinnan kanssa. Poissa laskuista oli Republic of Dominica, koska sitten ainakaan kukaan ei olisi erottanut sitä suuremmasta melkeinkaimastaan (Dominican Republic / República Dominicana). Niinpä nimeksi otettiin Brittiläiseen Kansainyhteisöön viittaava Commonwealth of Dominica. Pienelle 70 tuhannen asukkaan saarelle nimi “Dominican kansainyhteisö” tosin kuulostaa aika mahtipontiselta, eikä suora suomennos “Dominican yleisvauraus” sovi köyhälle maalle juuri sen paremmin. Niinpä virallisissa yhteyksissä nimi tavataan kääntää suomeksi muodossa “Dominican liittovaltio”, mikä sekin on virheellinen, koska kyseessä ei ole liittovaltio. Ranskalaiset ovat ratkaisseet nimiongelman näppärästi, sillä ranskaksi valtion nimi on le Commonwealth de la Dominique.

Itsenäistyminen yhteydessä ehdotettiin myös, että saaren kalinagokielinen nimi Waitukubuli (joissakin lähteissä Waitikubuli) oltaisiin otettu takaisin käyttöön. Se ei ehkä loppujen lopuksi olisi ollut kauhean huono ajatus semminkin kun Dominicalla edelleen elää karibi-intiaaneja eli kalinagoja. Dominica-nimen saari sai Kolumbukselta. Dominica oli ensimmäinen saari, jonka Kolumbus kohtasi toisella matkallaan, ja koska tämä sattui sunnuntaina 3.11.1493, sai saari nimensä sunnuntain latinankielisen nimen mukaan.

Dominikaaninen tasavalta ehti itsenäistyä toistasataa vuotta ennen Dominicaa. Se oli pitkään Espanjan siirtomaa, kunnes sen läntinen rajanaapuri Haiti miehitti sen vuonna 1822. Haitin alta Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi vuonna 1844. Nimensä se otti pääkaupungiltaan (Santo Domingo), jonka mukaan sitä oli kutsuttu jo siirtomaa-aikoina.

Dominicakin oli alkuun Espanjan siirtomaa, mutta espanjalaiset eivät saarelle ikinä asettuneet. 1600-luvulla saari jätettiin parissakin rauhanteossa kalinagoille, mutta lopulta Ranska valtasi sen. Saari vaihtoi muutaman kerran omistajaa Ranskan ja Iso-Britannian välillä, kunnes itsenäistyi jälkimmäisen alta 3.11.1978.

Dominicalla, toisin kuin Dominikaanisessa tasavallassa, ei siis puhuta espanjaa. Dominica on virallisesti englanninkielinen valtio, joskin myös kreoliranskaa puhutaan laajalti. Käytännössä kaikki saarelaiset kuitenkin puhuvat myös englantia. Dominican pääkaupungilla onkin ranskankielinen nimi (Roseau), mutta paikallisesti se lausutaan kuin se olisi englantia.

Olen käynyt Dominicalla tähän mennessä kolme kertaa (1993, 1999 ja 2007). Dominikaaninen tasavalta on edelleen näkemättä.

Oheisesta kartasta voi bongata sekä Dominikaanisen tasavallan että Dominican (jälkimmäinen merkitty punaisella nuolella). Valokuvassa (ylempänä) taas näkyy Dominican itärannikkoa Karibiterritoriosta etelään päin. Otin kuvan 10.12.2007.