ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

historia

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "historia".

Alan Lomaxin Haiti

Haiti on viime aikoina ollut paljon esillä, kuten myös erilaiset tavat auttaa haitilaisia maanjäristyksen uhreja.

Musiikkitieteilijä ja folkloristi Alan Lomax vietti Haitilla neljä kuukautta 1930-luvun lopulla ja äänitti siellä noin 50 tuntia paikallista kansanmusiikkia. Ne jäivät kuitenkin silloin julkaisematta. Lomax riensi Haitin jälkeen jo uusiin projekteihin, eikä hän enää myöhemmin ollut tyytyväinen varhaisten Haiti-äänitystensä äänenlaatuun.

Lomax teki äänityksiä eri puolilla maailmaa. Minullakin on pari hänen CD-levyään, jotka sisältävät dominicalaista kansanmusiikkia ja itäkaribialaisia lastenlauluja 1950- ja 1960-luvuilta (ansaitsisivat varmaan oman merkintänsä tässä blogissa). Haiti-äänitykset ovat tulleet saataville kuitenkin vasta nyt, kun raidat on nykytekniikan avulla pystytty puhdistamaan ylimääräisestä kohinasta.

Roseau on kaupunki pienoiskoossa

Old Street ja King George V Street

Dominican pääkaupunki Roseau on erikoislaatuinen pieni kaupunki. Vain reilun neljännesneliökilometrin kokoinen keskikaupunki on pakkautunut tiiviisti Karibianmeren, Roseau-joen ja vuorten väliin. Pienestä koostaan huolimatta alueelle mahtuu hämmästyttävä määrä erilaisia paikkoja.

Erityisen paljon Roseaun keskustaan mahtuu kortteleita. Lähellä merenrantaa kaupungin mittakaava on suorastaan miniatyyrimainen. Ruutukaava-alueen pienimmät korttelit ovat vain 25 metriä kanttiinsa. Katuja ja risteyksiä onkin tiheässä, ja kaupungissa on sen pienestä koosta huolimatta suhteellisen helppo eksyä. Kortteleiden suuri määrä saa kaupungin myös tuntumaan kokoaan suuremmalta.

Tyyliltään Roseaun vanhat puurakennukset ovat niinsanottua karibialaista kansanarkkitehtuuria (Caribbean vernacular). Dominica oli köyhä siirtokunta, ja siksi sen pääkaupunkiinkaan ei rakennettu pömpöösejä monumentteja. Talot rakennettiin omista lähtökohdista, paikallisiin luonnonoloihin sovittaen ja eri puolilta vaikutteita keräten.

Verla on vaatimaton Unesco-kohde

Verla

Heinäkuun alkupuolella tuli pistäydyttyä yhdessä Suomen Unesco-kohteista, Pohjois-Kymenlaakson Jaalassa sijaitsevassa Verlan ruukkikylässä. Otin siellä myös sarjan valokuvia, joita voi käydä katsomassa kuvablogin puolella.

Maailmanperintökohteeksi Verla on melko vaatimaton. Silti se ansaitsee paikkansa listalla: on hyvä, ettei maailmanperintö ole vain kokoelma toinen toistaan pömpöösimpiä monumentteja.

Itse asiassa Unescon perusteluissakin korostetaan Verlan tavanomaisuutta. Kyseessä on esimerkki pienestä teollisuuskylässä, joita 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla syntyi paperi- ja kartonkiteollisuuden ympärille.

Isoviha taisi olla ikävää aikaa

Toimittaja Ilkka Malmberg on kirjoittanut Helsingin Sanomien kuukausiliitteeseen (7/2009) artikkelin, jossa etsitään Suomesta paikkakuntia, joilla ei olisi sodittu. Loppupuoli artikkelista käsittelee isovihaa, jota Malmberg – ilmeisen oikeutetusti – kutsuu kansanmurhaksi.

Hämmentävää on se, kuinka vähän itsekään isovihasta tietää. Kyllä minä koulun historiasta muistan, että sellainen ajanjakso oli 1700-luvun ja, ettei se ollut mitään erityisen kivaa aikaa. Mutta kun kerrotaan 20–30 tuhannesta Venäjälle viedystä suomalaisesta orjasta, jotka pääasiassa olivat lapsia, joukkomurhista ja -raiskauksista, niin onhan se järkyttävää.

Toisen maailmansodan jälkeen isovihasta puhuminen ei ollut suotavaa. Koulukirjoissa esitettiin aiheesta varsin siivottu versio. Malmbergin viittaamassa Keskikoulun Suomen historia -teoksessa vuodelta 1964 ei esimerkiksi kerrota mitään orjista eikä lapsista. Virallinen totuus oli, että isovihan tuhoja oli aiemmin liioiteltu äärioikeistolaisia tarkoitusperiä varten.

Hajanaisia huomioita Hajastanista

Hajastan

Armenian omakielinen nimi on Հայաստան, suomalaisittain kirjoitettuna Hajastan. Nimi on johdettu armenialaisten myyttisestä kantaisästä Haikista (kirjoitetaan myös Hayk). Perään on liitetty indoiranilainen maata tarkoittava stan-pääte.

Haik asui Babyloniassa, mutta riitauduttuaan sikäläisen kuninkaan kanssa hän palasi esi-isiensä maille Ararat-vuoren lähelle. Haikin isä oli Togorma (Togarmah), jonka isoisä taas oli Nooan poika Jafet (Jaafet).

Armenialaiset katsovat siis polveutuvansa suoraan Nooasta. Tosin, jos Raamatun mukaan mennään, niin niinhän me kaikki.

Palautetta on mukava saada

Kun blogia kirjoittaa, niin oletuksena tietysti on, että joku sitä lukeekin. Kävijätilastoista näkee, että kyllä täällä lukijoita käy, ja aina välillä joku jättää kommentinkin. Sitä voisi tehdä useamminkin. Vinkiksi, että kyllä niitä vanhempiakin kirjoituksia voi edelleen kommentoida.

Joskus harvemmin joku kommentoi blogia omassa blogissaan, ja vielä harvemmin kirjoittaa siitä kokonaisen blogimerkinnän. Aina kirjoittaja ei tule ilmoittaneeksi kommentoinnista paluuviitteellä tai kommentilla täällä blogissa, mutta kävijätilastoista sen silti melko pian huomaa, kun tulee vierailijoita uudesta osoitteesta.

Kaisa Kyläkoski on kommentoinut tätä blogia blogissaan Sukututkijan loppuvuosi. Hän on linkittänyt tänne joskus aikaisemminkin, kun olen sukuaiheista kirjoittanut.

Ararat – armenialaisten pyhä vuori

Iso Ararat

Yli viiden kilometrin korkuinen Ararat on nykyisen Turkin korkein vuori. Armenialaisille se on kuitenkin nimenomaan heidän pyhä vuorensa. Viimeksi vuori oli osa Armeniaa lyhytikäisen ensimmäisen tasavallan aikana, mutta jäi Neuvostoliiton ja Turkin välisessä rajanvedossa vuonna 1922 jälkimmäisen puolelle.

Nykyinen Armenian valtio ei tunnusta rajanvetoon johtanutta Karsin sopimusta. Ararat on kuitenkin onneksi sen verran lähellä rajaa, että se näkyy laajalle alueelle Armenian puolella, myös maan pääkaupunkiin Jerevaniin.

Ararat on varsin vaikuttavan näköinen vuori. Kerrostulivuorena sen rinteet ovat melko jyrkät ja se on paitsi absoluuttisesti, myös suhteessa ympäröivään maastoon. Vuoren huippu on yli neljä kilometriä Armenian ja Turkin rajalla sijaitsevaa Araks-joen laaksoa korkeammalla.

Armenian aakkoset

Armenian aakkoset

Matkalla olisi hyvä osata vähän kohdemaan kieltä, tai ainakin lukea aakkoset. Armeniassa jo tuo jälkimmäinen tarjoaa riittävästi haastetta.

Armenialaiset aakkoset kehitti 400-luvun alussa munkki Mesrop Maštots. Tarkoitus oli lähinnä kääntää Raamattua. Ilmeisesti kyseinen munkki oli koukeroiden perään, sillä aikamoisia vinkuroita kirjaimista tuli.

Jottei opettelu kävisi turhan helpoksi, lausutaan aakkoset tietysti eri tavalla riippuen siitä, onko kysessä itä- vai länsiarmenian murre. Onneksi erot tässä suhteessa eivät ole kovin suuria. Lähinnä vaikuttaisi olevan niin, että itäarmeniassa monet konsonantit ääntyvät pehmeinä, länsiarmeniassa taas kovina.

Armeniaan matkustamisesta

Suihkukoneen juova

Armenia on pienehkö sisämaavaltio Etelä-Kaukasuksella Georgian, Azerbaidžanin, Turkin ja Iranin välissä. Se on juuri ja juuri Aasian puolella, mutta kuitenkin enemmän Eurooppaa kuin Aasiaa.

Armenian Garnissa on yksi itäisimmistä tunnetuista kreikkalaisroomalaisista temppeleistä ja Armeniasta tuli maailman ensimmäinen valtionuskonnoltaan kristitty maa vuonna 301. Armenia on myös ajoittain ollut suurempikin maa, ja ylettänyt Välimeren koilliskulmaan asti. Jotkut sanovat maan pääkaupunkia Jerevania monine kahviloineen tunnelmaltaan välimerelliseksi, vaikka sen ja Välimeren välissä onkin nykyään noin 800 kilometriä Turkkia.

Mutta ei Armenia niin Eurooppaa ole, etteikö sinne matkustaminen olisi kuitenkin sopivasti myös eksoottinen kokemus. Ruokakulttuurissa ainakin on paljon vaikutteita alueen muista maista ja Armenian apostolinen kirkkokin taitaa monessa suhteessa olla aika eksoottinen viritelmä (toivottavasti emme pääse tutustumaan ainakaan eläinten uhraamiseen).

Jobs purkaisi hienon kartanon

Applen pääjohtaja Steve Jobs haluaisi purkaa omistamansa Jackling House -kartanon ja rakentaa sen tilalle uuden talon. Arkkitehti George Washington Smithin piirtämä kartano sijaitsee Woodsiden pikkukaupungissa Kaliforniassa ja on rakennettu vuonna 1926.

Tyyliltään rakennus on espanjalaisvaikutteista siirtomaakertaustyyliä (Spanish Colonial Revival). Jobs asui talossa itse noin parikymmentä vuotta sitten, vuokrasi sitä sen jälkeen, ja on viime vuodet pitänyt taloa tyhjillään.

Valokuvaaja Jonathan Haeber kävi kuvaamassa jo ränsistymään päässeen kartanon pari vuotta sitten. Kuvia on muun muassa AppleInsider-blogissa.

Helsingin historiallinen kartasto

Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisema Helsingin historiallinen kartasto on valmistunut muutama päivä sitten.

Kartasto on osa kansainvälistä Historic Town Atlas -projektia, jonka tiimoilta on muualla Euroopassa julkaistu viime vuosikymmenien aikana jo 400 historiallista kaupunkikartastoa. Helsingin kartasto on tehty tuossa projektissa asetettujen standardien mukaisesti.

En ole päässyt vielä hypistelemään itse kartastoa, mutta eilen Tieteiden talolla pidetyssä Urban History Workshopissa siitä näytettiin Powerpoint-esitys. Itse kirjasta en nähnyt kuin kannen ja senkin melko kaukaa, mutta esitys oli varsin vaikuttava. Kirja vaikuttaisi olevan tasokasta työtä ja tarjoaa varmasti arvokasta aineistoa niin tutkijoille kuin muillekin Helsingin historiallisesta maantieteestä kiinnostuneille.

Aprillipäivä oli ennen toukokuussa

Tänään vietetään taas aprillipäivää, jolloin itse kukin yrittää huijata ystäviään, sukulaisiaan ja tuntemattomiakin. Ethän mene harhaan?

Aprillipäivän historia ei ole kuitenkaan ole useimmille tuttu. Monet esimerkiksi luulevat, että päivää on kautta aikojen vietetty samaan aikaan huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Mutta Suomessakin tähän siirryttiin vasta 30 vuotta sitten, vuonna 1979. Sitä ennen aprillipäivää vietettiin täälläkin kuukautta myöhemmin toukokuun ensimmäisenä.

Tuhansien ristien kukkula Liettuassa

Ristikukkula, Liettua

Sarjassa ”kaivanpa vanhoja kuvia tietokoneelta” olen edennyt jo vuoteen 2005. Tällä kertaa vuorossa on kuvia Šiauliain kaupungin lähellä Liettuassa sijaitsevalta Ristikukkulalta, jossa kävin tuon vuoden lokakuussa.

Liettuan-vierailu oli osa kavereiden kanssa tehtyä automatkaa Kroatiaan ja takaisin. Paluumatkan ajoimme Baltian kautta, ja silloin yhtenä vierailukohteena oli tuo kyseinen kukkula.

Lincoln, Kennedy ja Obama

Barack Obamasta tulee tänään Yhdysvaltain 44. presidentti. Googlailin ja lueskelin sen kunniaksi minkälaisia Obama-kirjoituksia netistä löytyy. Paljon löytyikin. Silmiinpistävää on, kuinka usein Obamaa verrataan aikaisemmista presidenteistä joko Abraham Lincolniin, John F. Kennedyyn tai molempiin. Niin tehdään muun muassa Aamulehden artikkelissa, jossa spekuloidaan Obaman virkaanastujaispuheen sisältöä.

Löysin tieni myös nimimerkin CRJ kirjoittamaan Reality of News -blogin juttuun, jossa näitä kolmea verrataan toisiinsa.

Liehtalanniemen museotila

Liehtalanniemi

Jatketaan kesäisillä aiheilla ja laitetaan tänne 16 valokuvaa Liehtalanniemen museotilalta Puumalasta. Kävin siellä viime elokuussa vaimoni ja naapurin tytön kanssa (sieltä oli blogissa aiemmin jo lammasvideo).

Museo sijaitsee lossimatkan päässä Niinisaaressa noin 14 kilometrin matkan päässä Puumalan kirkonkylältä. Se jäi valtiolle, kun tilan isäntä Jalmari Reponen eli Jallu kuoli vuonna 1976. Koska tila oli tuolloin yhä kymmenien vuosien takaisessa asussa, osti Puumalan kunta sen museoksi.

Paljon onnea Kustaa Aadolfeille!

Tarkoituksenani oli kummastella nimen Kustaa Aadolf nimipäivää tänään 6. marraskuuta. Huomasin kuitenkin, että Yliopiston almanakkatoimistossa on tajuttu kummastella asiaa jo aikaisemmin, sillä nimi on poistettu listalta. Hyvä juttu, sillä eipä se sinne kuulunutkaan. Ilmeisesti poisto en tehty vuoden 2005 kalenterista alkaen, koska silloin nimipäiviä näytetään viimeksi rustailleen.

Päivitys klo 2.09: Vai onko se sittenkin vielä kalenterissa (lue myös kommentit)?
Päivitys klo 10.20: Nimipäivä poistuukin vasta vuoden 2010 kalenterista.

Dominica 30 vuotta

Roseau-joen suu

Tänään on kulunut tasan 30 vuotta siitä, kun Dominicasta tuli itsenäinen valtio. Samalla on kulunut myös 515 vuotta siitä, kun Kolumbus nimesi saaren sunnuntain mukaan Dominicaksi. Dominica oli ensimmäinen Karibian saari, jonka Kolumbus kohtasi toisella matkallaan vuonna 1493.

Itsenäisyys ei alkanut helposti. Seuraavana kesänä nuorta valtiota kohtasi perustuslaillinen kriisi, ja pääministeri Patrick John joutui jättämään tehtävänsä. Pian sen jälkeen hurrikaani David, yksi voimakkaimmista viime vuosikymmeninä, iski saarelle ja aiheutti suurta tuhoa. Vuonna 1981 syrjäytetty pääministeri yritti vallankaappausta Ku Klux Klanin avulla, mutta epäonnistui ja päätyi vankilaan. Samoihin aikoihin viranomiset kävivät taistelua väkivaltaiseksi yltynyttä rastafariliikettä vastaan.

Mukulakivet asfaltin alla

Mukulakiviä

Aikaisemmin kehumani rivakka katutyömaa pääsi sitten kuitenkin vähän venähtämään, sillä uutta asfalttia ei paikalle olla saatu vieläkään. On tässä jo joitakin asfalttifirmojen nimillä varustettuja autoja pyörinyt, joten ehkä kohta alkaa tapahtua. Mutta tärkeintä olikin, että se itse kuoppa katosi nopeasti. Ei se ole niin vakavaa, jos päällysteenä on jonkin aikaa hiekkaa. Tai mukulakiviä.

Helsingin satamarata

Satamarata

Helsingin eteläinen satamarata rakennettiin 1800-luvun lopusta. Merisatamasta Katajanokalle johtava osuus purettiin vaiheittain 1970- ja 80-luvuilla. Pari vuotta sitten purettiin myös telakalle johtava sivuraide ja otettiin kiskot pois Merisatamasta. Nyt purkutyöt ovat käynnissä Länsisatamasta Merisatamaan johtavalla osuudella.

Karibi-intiaanit ja Kolumbus

Karibikirkko, Salibia

Salybian katolisen kirkon päätymaalaus Dominican Karibiterritoriossa hämmästytti minua jo ensimmäisellä Dominican-matkallani reilut 14 vuotta sitten. Muraaliin on kuvattu Kolumbuksen toisen matkan laivasto ja eurooppalaisten kohtaaminen karibi-intiaanien kanssa. Kun tietää, mikä tuho eurooppalaisten tulosta alueen alkuperäiskansoille seurasi, aihevalinta on melko hämmästyttävä. Itä-Karibian intiaaneista ei ole jäljellä enää juuri muuta kuin nuo Dominicalla asuvat karibit (tai kalinagot, kuten he jälleen ovat alkaneet itseään kutsua).

Dominica ei ole Dominikaaninen tasavalta

Dominican itärannikkoa

Usein, kun kertoo jollekulle Dominicasta, luulee toinen osapuoli kyseen olevan Dominikaanisesta tasavallasta. Onhan Dominikaaninen tasavalta tietysti huomattavasti suurempi ja sinne tehdään Suomesta ja muualtakin Euroopasta pakettimatkojakin. Dominica on pienempi, ja sinne ei mistään mannermaalta pääse suoraan edes lentämään. Mutta molemmat ovat itsenäisiä Karibianmeren saarivaltioita. Matkaa niiden välillä on noin 700 kilometriä (kartta alempana).

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit