ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

juomat

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "juomat".

Teen keittäminen ja pahojen henkien karkotus

Kupillinen que she -teetä koirapuistossa

Pastori Henrik Wikström aloitti saarnansa Agricolan kirkon vanhan kaavan messussa tänään kertomalla, että Suomessa teen keittämiseen tarvitaan tutkinto. Siinä mietin, että ei teenkeittämistutkinto nyt ihan hullu asia olisi (sen vaatiminen pakollisena toki olisi), sillä onhan siinä aika paljon asioita, mitä pitää huomioida, kun erilaisista teelaaduista teetä keittelee: veden lämpötila, haudutusaika, saako useita haudutuksia yms.

Kyse oli kuitenkin hygieniapassista. Pastori ymmärsi teen valmistamisen lähinnä veden keittämisenä: korosti sitä, että kiehuva vesi kyllä desinfioi itsensä ja sen astian, missä se keitetään.

Punch planteur antillilaisittain

Planteur, Guadeloupe

Kirjoitin jokin aika sitten ti’ punch -juomasta, joka mielestäni on parasta, mitä (kunnollisesta) rommista saa tehtyä. Mutta toki rommia ja hedelmiä sekoittelemalla saa monia muitakin hyviä punsseja aikaiseksi.

Yksi perinteisistä Antillien rommipunsseista on punch planteur, eli viljelijän punssi, jossa eri hedelmämehuja vähän vaihtelevin reseptein sekoitetaan rommin ja siirapin kanssa. Karibialaisella viljelijällä kun noita aineksia yleensä on hyvin tarjolla.

Ti’ punch on parasta, mitä rommista saa

Ti' punch

Otetaan neljännes tuoreesta limetistä ja puristellaan käsin siitä lasiin niin paljon mehua kuin vain saadaan. Jos kyseessä ei ole aivan erityisen mehukas limetti, otetaan myös toinen neljännes, ja tehdään sille samoin. Sitten laitetaan lasiin pari teelusikallista ruskeaa ruokosokeria ja sekoitetaan hyvin.

Järjestys on tärkeä. Rommi lisätään vasta viimeisenä. Olen joskus erehtynyt tekemään väärässä järjestyksessä, ja eron huomasi selvästi. Eikä se rommikaan saa olla mitä tahansa, vaan kyseeseen tulee ainoastaan hyvälaatuinen kirkas rhum agricole, joka on tuotettu Itä-Karibian ranskalaisilla saarilla.

Lopuksi siis lisätään rommi. Sitä laitetaan suunnilleen saman verran kuin lasissa jo on sokeroitunutta limettimehua. Sekoitetaan. Sen jälkeen juoma onkin valmista nautittavaksi.

Teetestissä Dooars Putharjhora First Flush

Dooars Putharjhora FTGFOP1 First Flush 2014 Airlifted

Kevään uuden teesadon maisteleminen on vuotuisia teenystävän tähtihetkiä. Tänä vuonna se meinasi muiden kiireiden keskellä päästä unohtumaan, ja niinpä maistelin uutta satoa vasta näin kesäkuussa.

Helsingissä on nykyään kelpo määrä erilaisia teekauppoja. Demmers Teehaus Punavuoressa (Annankatu 13) oli itselleni uusi tuttavuus. Kysyin kevään uusia darjeeling-teelaatuja, ja niitä olisi ollut tarjolla kahtakin erilaista. Myyjä oli kuitenkin sitä mieltä, että läheltä Darjeelingin aluetta, mutta alempana, sijaitsevalta Dooarsin teealueelta olisi tänä keväänä tullut onnistuneempi sato. Päätin kokeilla. Oli halvempaakin kuin tarjolla olleet darjeelingteet.

Vähän myöhässä olin toki liikkeellä, sillä alempana sijaitsevilta teeviljelmiltä sato tulee aikaisemmin keväällä. Tämän kevään dooarsteeitä lienee ollut tarjolla jo useamman kuukauden ajan. Maku oli silti edelleen tuore ja varsin darjeelingmainen.

Iltakaljakiellon sivuvaikutuksista

K-Market Jätkäsaari

Ehkäisevää päihdetyötä tekevän Ehyt ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi on sitä mieltä, että oluen myynnin kieltäminen lauantaisin ja sunnuntaisin klo 18 jälkeen on hyvä idea (US 13.3.14). Kuulemma nuoret eivät suunnittele kaljaostoksiaan etukäteen, joten heidän kulutuksensa vähenisi.

Liekö sitten syytä opettaa nuoret suunnitelmallisemmiksi? Kun kaljaa ei saa silloin, kun sitä haluaa, pitää varautua etukäteen. Ja kun varautuu etukäteen, niin helposti varautuu sitten vähän yli. Eihän sitä etukäteen voi olla varma, kuinka janoinen on perjantai-iltana. Parempi siis ostaa samantien sen verran, ettei lopu kesken.

Teeklassikko: Huangshan Maofeng

Huangshan Maofeng -tee

Tarkoitukseni oli ostaa Stockmannin teeosastolta täällä aiemmin kehumaani Helsinki-teetä, mutta se oli lopussa.

Vuoroani odotellessa nuuhkin, mitä muuta oli tarjolla, ja törmäsin erikoisen aromikkaan tuoksuiseen China Huangshan Mao Feng -teehen. Myyjä sanoi sen olevan uutuus. Pitihän sellaista kokeeksi ostaa.

Kotona googlailemalla selvisi, että Huangshan Maofeng (kirjoitusasu vähän vaihtelee) onkin yksi Kiinan ns. suurista teeistä.

Huomaan jälleen kerran, ettei teeharrastukseni ole ollut erityisen järjestelmällistä. Kokeilen mielelläni erilaisia teelaatuja ja maistelen, mistä pidän, mutta tietämyksessäni saattaa olla tällaisia aukkoja. Näyttää olevan enemmänkin: iso osa Kiinan suuret teet -listoilla luetelluista teelaaduista on minulle ennestään tuntemattomia.

Palataan kuitenkin tämänkertaiseen teelöytööni, eli Huangshan Maofeng -teehen.

Kahvilasuosikki: Hannan Kaffila Mikkelin Wanhassa Talossa

Vihreää teetä, Wanha Talo (Mikkeli)

Olen aiemminkin kehunut, että Mikkeli on kokoonsa nähden varsin monipuolinen kahvilakaupunki. Kahviloita on paljon, ja monet niistä ovat myös hyvätasoisia ja persoonallisiakin.

Uusi suosikkini kaupungin kahviloista löytyi lähes sattumalta. Olen kävellyt Savilahdenkatua pitkin tänäkin kesänä vaikka kuinka monta kertaa, mutta vielä vähän aikaa sitten luulin siinä Wanhaksi Taloksi itseään kutsuvan liikkeen olevan vain käsityöpuoti. Kahvilaksi se paljastui vasta, kun mikkeliläinen ystäväni ehdotti sitä tapaamispaikaksi.

Wanha Talo, jonka mikkeliläiset tuntenevat paremmin Pulkkisenkulmana, on yksi Mikkelin keskustan harvoista säästyneistä puurakennuksista. Vanhoista valokuvista näkee, ettei Mikkelissä ennen sotia paljon muunlaisia taloja ollutkaan. Osa meni päämajakaupungin pommituksissa ja loput purettiin sotin jälkeen suurempien kerrostalojen tieltä.

Helsinkiteetä Stockmannilta

Teeterassi jalkakäytävällä

Stockmannin herkussa osui silmiini Helsinkitee, jota myytiin irtomyyntinä tee- ja kahviosaston palvelutiskillä. Esittelytekstissä kerrottiin, että tee on suunniteltu nimenomaisesti Helsingin olosuhteisiin (tai ilmastoon, en enää muista tarkkaan).

Pitihän sellaista kokeilla. En tiedä, onko tee uutuus vai onko se ollut saatavilla jo pidempään. Minun silmiini se ei ollut aiemmin osunut, mutta enpä kovin usein Stockmannilla ruokaostoksiani tee.

Google oli yllättävän tietämätön koko Helsinkiteen olemassaolosta. Kokeilin useammalla erilaisella hakusanayhdistelmällä, mutta en saanut yhtään osumaa. Sitä ei myöskään mainita Stockmannin omien Delicatess-teesekoitusten sivulla, joten ehkä se ei ole heidän omaa tuotantoaan. Stockmannin pussiin se tiskillä pakattiin.

Keltaista teetä ja afrikkalaista oolongia

Malawilaista oolongteetä Ikean kupissa

Kluuvin kauppakeskuksessa sijaitsevalla Chaya-teekaupalla on kätevä tapa saada kävijät ostamaan teetä. Kaupassa on aina päivän teetä keitettynä ja sitä voi maistaa pienen kupillisen.

Kolme kertaa olen Chayassa käynyt ja kahdesti on mukaan lähtenyt juurikin päivän maistiaisena ollutta teelaatua. Ensin ostin pussillisen keltaista kiinalaista Kekecha-teetä ja sitten toisen malawilaista oolongteetä.

Chaya on erikoistunut nimenomaan kiinalaisiin teelaatuihin, ja kiinalaiseksi harvinaisuudeksi keltainen tee onkin jäänyt. Jonkin sortin oolong se on, mutta valmistusprosessiin liittyy fermentoitumisen lisäksi myös osittaista hapettumista. Siten maussa ei ole lainkaan vihreälle teelle ominaista ruohoisuutta.

Pussin päällä lukevan kuvauksen mukaan Kekecha on mieto tee, jossa maistuu aprikoosi, mausteisuus ja hitunen papaijaa. Ihan noin tarkkaan en osaa sanoa, mutta hyvää se oli, kunhan malttaa maistella. Maku tosiaankin on hyvin hento.

Hyvän pussiteen salaisuus on tarpeeksi iso muki

Iso ja värikäs teemuki

Teepusseista tehty tee ei yleensä ole kovin hyvää. Se ei silti tarkoita sitä, että pussiteen pitäisi aina ja väistämättä olla pahaa.

Matkalla hyvään pussiteehen on joukko ongelmia, jotka on jotenkin ratkaistava. Ensimmäinen niistä on se, että pussiteelaadut eivät yleensä ole kovin hyviä. Tässä suhteessa asia on kuitenkin paranemaan päin. Teknisestihän ei ole mitään estettä sille, etteikö teepussiin voisi pakata kunnollistakin teetä.

Toinen joskus mainittu ongelma on se, että teepussissa teen lehdet eivät pääse liikkumaan vaan ovat tiukasti toisiaan vasten. Tätä ongelmaa ratkaisemaan on kehitetty ne uudet pyramidin malliset pussit, joita nykyään näkee käytettävän joissakin vähän kalliimmissa pussiteelaaduissa. Tarkoitus on, että lehdet pääsevät haudutettaessa vähän liikkumaan (ks. esim. Viisi Tähteä 28.9.09).

En ole aivan varma, kuinka merkittävä ongelma tuo on kuin parhaimpien teelaatujen kohdalla. En ole huomannut ainakaan säännönmukaisesti sellaista eroa, että pyramiditeet olisivat perinteisempiin pusseihin pakattuja teetä parempia.

Paahdettu matee maistuu pehmeämmältä

Paahdettu matee

Kuten teestä, myös mateesta on saatavilla sekä vihreä että musta versio. Mateen ollessa kyseessä tummempaa väriä ei kuitenkaan tehdä fermentoimalla vaan paahtamalla.

Paahdetun, mustan mateen maku on pehmeämpi kuin vihreän. Vihreäkin kyllä pehmenee useammalla haudutuksella, mutta paahdettu matee on pehmeää ja aromikasta heti ensimmäisellä kerralla. Toisaalta paahdetusta versiosta ei useampia haudutuksia kannata edes ottaa, sillä seuraavista tulee vain vetisiä.

Minulle paahdettu versio mateesta on itse asiassa se ensimmäinen, jota maistoin joskus vuosia sitten. Sen jälkeen karvas vihreä matee ei ensin maistunut erityisen hyvältä, mutta sitten siihenkin on tottunut – etenkin kun muistaa huuhdella lehdet ja ottaa useamman riittävän pitkän haudutuksen. Paahdettu matee on helpompi. Sitä ei tarvitse huuhdella ja haudutuskin on nopeampi, 5–10 minuuttia riittää oikein hyvin.

Esters The & Kaffehandel, Tukholma

Esters The & Kaffehandel, Tukholma

Kävin maaliskuussa siskoni kanssa Tukholmassa. Laivalle palatessamme osuimme kiinnostavan näköisen tee- ja kahvikaupan kohdalle. Pitihän se käydä katsomassa sisältäkin.

Kotisivujensa mukaan Esters The & Kaffehandel eli Esterin tee- ja kahvipuoti on Ruotsin vanhin teehen ja kahviin erikoistunut kauppa. Kyltissä näkyy liikkeen perustamiseen viittaava vuosiluku anno 1899.

En tiedä, kuinka alkuperäinen sisustus on, mutta kauppa oli sisältä miellyttävän vanhanaikainen. Sen yhteydessä oli myös viihtyisän näköinen kahvila, mutta sitä emme valitettavasti ehtineet tällä kertaa testaamaan

Saako Magic Tea -keittimellä kunnon teetä?

Tefal Magic Tea -teenkeitin

Minut tunnetaan teen suurkuluttajana, ja niinpä sain joululahjaksi Tefalin valmistaman Magic Tea -teenkeittimen. Myönnän, että minulla oli jonkin verran ennakkoasenteita sitä kohtaan. Siinähän teetä ei varsinaisesti hauduteta, vaan se suodattuu teesihdin läpi keittämisen aikana – vähän samaan tapaan kuin tavallisessa kahvinkeittimessä.

Tefal Magic Tea -keitin onnistui kuitenkin osin yllättämään minut. Sillä sai kuin saikin tehtyä aivan kunnollista, jopa suorastaan hyvää, teetä. Kaikkeen teenkeittoon se ei kuitenkaan sovellu.

Omimmillaan teenkeitin on peruslaatuisen mustan teen kanssa. Mustat assam– ja ceylon-teet lienevät eniten länsimaissa juotuja teelaatuja, joten ei ihmekään, että keitin on optimoitu niitä ajatellen. Myös monet maustetut teet on tehty niitä pohjana käyttäen.

Darjeeling-teetä voi tilata suoraan Intiasta

Darjeeling-tee, Intia

Tilaaminen | Tullaus

Tilasin syyskuun alussa Darjeelingin kaupungissa Intiassa sijaitsevalta Thunderbolt Tea -yhtiöltä kilon mustaa darjeeling-teetä. Edellisen syksyn teet olivat tarjouksessa, joten kilon Risheehat SFTGFOP1 Wiry -teetä sai 34 US-dollarilla (n. 27 euroa). Hintaan sisältyivät myös postikulut.

Normaalisti hinnat eivät ole aivan noin halpoja, vaan kyseessä oli Thunderboltin Facebook-faneille suunnattu erikoishinta. Tarjouksia kuitenkin on aina välillä. Juuri nyt viime syksyn teesatoa on saatavilla kaksi pakettia yhden hinnalla.

Risheehat-tilan Wiry oli minulle ensimmäinen kokemus darjeelingteeiden syyssadoista. Arvostetuintahan on kevään ensimmäinen sato, first flush. Myös syyssadot ovat silti hyvinkin kokeilemisen arvoisia.

Matee ja sen hauduttaminen

Yerba maté

Matee, tai mate, on eteläamerikkalainen teentapainen juoma, joka on hyvin suosittu Argentiinassa, Uruguayssa, Paraguayssa ja eteläisessä Brasiliassa. Se valmistetaan orjanlaakereiden sukuun kuuluvan Ilex paraguariensis -puun lehdistä. Espanjaksi, ja myös englanniksi, juomaa kutsutaan usein nimellä yerba mate (”yerba” tarkoittaa yrttiä).

Kyseessä ei siis ole varsinainen tee, vaikka juoma muistuttaakin vihreää teetä. Mateen maku on karvas, eikä se siten ole kaikkien mieleen. Kuten teetä, myös mateeta saa maustettuna, jolloin maun karvaus peittyy. Jotkut lisääväät mateeseensa myös sokeria tai hunajaa.

Perinteinen tapa juoda mateeta on käyttää varta vasten tähän tarkoitukseen suunniteltua pientä kuppia. Kuppiin laitetaan mateeta noin kaksi kolmannesta sen tilavuudesta, ja sitten se täytetään kuumalla vedellä (joissakin ohjeissa ensin kylmällä, ja sitten vasta kuumalla). Kupista se juodaan bombilla-pillillä, ja juomisen jälkeen kuppi täytetään uudestaan kuumalla vedellä.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit