ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

käveleminen

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "käveleminen".

Retkeilyä 100-vuotiaassa Mallan luonnonpuistossa

Kitsiputous, Mallan luonnonpuisto

Mallan luonnonpuisto Käsivarren peukalossa on Suomen vanhin luonnonsuojelualue. Alue suojeltiin sata vuotta sitten vuonna 1916 ja luonnonpuisto siitä tuli vuonna 1938.

Kävin Marin ja kahden ystävämme kanssa vaeltamassa luonnonpuiston poikki viime syksynä. Ottamissani kuvissa Mallan suojelusta on siis kulunut vasta 99 vuotta (ja luonnonpuistostatuksen saamisesta 77 vuotta), joten artikkelin otsikko ei ole aivan tarkka. Se tuskin lie vakavaa. Ruska oli tuolloin aluillaan ja maisemat hienot.

Alkumatkan Kilpisjärven yli Koltaluoktaan teimme Malla-laivalla. Sieltä kävelimme Kolmen valtakunnan rajapyykille. Rajapyykillä ei ollut epäilystä siitä, missä päin on Norja: siellä, missä näkyivät komeimmat vuoret, kuten vaatimattomasti nimetty Paras.

Istutusten väliin piilotettu ramppi

Ramppi pyörätuoleille ja lastenvaunuille, Teneriffa

Erinäiset rampit ja liuskat lienevät käteviä pyörätuoleilla liikkujille, lastenvaunujen työntäjille sun muille, joille portaita pitkin kulkeminen on hankalaa. Usein ne kuitenkin ovat rumia ja kolhoja sekä vievät paljon arvokasta kaupunkitilaa.

Puerto de la Cruzin keskustassa Teneriffalla näin oheisen rampin, joka oli piilotettu kivasti istutusten väliin. En ole varma, onko se profiililtaan ja leveydeltään riittävä sitä tarvitsevien sujuvaan käyttöön, mutta ainakin se on sovitettu kivasti kaupunkitilaan. Tällaisia ratkaisuja – toki toteutettuna niin, että soveltuvat käytettäviksi niitä tarvitseville – näkisi mielellään enemmänkin.

Näin vältyt vaaliesitteiden tyrkyttäjiltä

Wille Rydman 60, Helsinki

Vaalien alla kaduilla ja toreilla on vaikea kulkea ilman, että joku tyrkyttäisi kansanedustajaehdokkaan tai puolueen esitettä mukaan. Vaikka demokratian toteutuminen tällaista vaatiikin, niin alkaahan se jossakin vaiheessa jo ärsyttää.

Haluatko välttyä esitteiden tarjoajilta? Hyvä keino on laittaa rintaansa jonkin ehdokkaan vaalinappi. Mitä isompi ja mitä näkyvämmin, sen parempi. Minä ainakin olen saanut kävellä suhteellisen rauhassa silloin, kun en ole itse ollut esitteitä ohikulkijoille tyrkyttämässä. Joillakin ehdokkailla on myös huomioliivejä, jotka toiminevat vielä paremmin, mutta niitä taitaa yleensä olla vain kampanjaväen yllä.

Lisätehoa saa, kun ottaa joltakin kampanjakojulta nipun esitteitä ja pitää niitä näkyvästi käsissään kadulla kulkiessaan. Silloin vaaliesitteiden jakajat (ja lähes kaikki muutkin) kiertävät sinut kaukaa.

Kivinokka ja metron syöttöliikenne

Kivinokka on niemi Kulosaaren ja Herttoniemen välissä. Nykyisin siellä on kesämajoja, siirtolapuutarha, metsää ja Kulosaaren kartano. Alue on sinänsä idyllinen, mutta keskeiseen sijaintiinsa nähden vähällä käytöllä.

Alueen vierestä kulkee metrorata. Lienee selvää, ettei alue voi loputtomiin pysyä vain harvojen kesäparatiisina. Kaupunkisuunnitteluviraston tarjoilemissa ehdotuksissa Kivinokka muuttuisi joko laajempia käyttäjäjoukkoja palvelevaksi virkistysalueeksi tai neljän tai 12 tuhannen asukkaan asuinalueeksi.

Monet ovat kuitenkin – varsin aiheellisesti – huomauttaneet, ettei pelkkä metroradan läheisyys paljon auta. Pitäisi olla myös asema. Silta Kulosaareen lyhentäisi kävelymatkaa lähimmälle asemalle, mutta kilometrin tai enemmänkin käveleminen syyssateessa tai talvituiskussa ei välttämättä houkuttele – etenkin, kun matkalla on se tuulinen silta. Auto voi silloin olla suuri houkutus.

Syöttöliikenteenkin kannalta tuollainen lyhyt pätkä on ongelmallinen. Bussia ei viitsisi odottaa varttia, jos matkan kuitenkin kävelee kymmenessä minuutissa. Tynkälinja lähimmälle metroasemalle tuskin keräisi huimia käyttäjämääriä.

Valokuvia Helsingin uudesta Baanasta

Baana pyörätie ja kävelyreitti, Helsinki

Helsingin keskustan reunalla on nyt uusi pikaväylä pyöräilijöille ja kävelijöille. Vanhaa ratakuilua pitkin pääsee autoja väistelemättä Ruoholahden ja Jätkäsaaren kulmilta Töölönlahdelle.

Reittiä on mainostettu erityisesti pyöräilijöille, ja heidän kulkuaan se tietysti eniten nopeuttaakin. Jos pyöräilisin, niin minunkin kannattaisi varmaan käyttää uutta Baanaa matkatessani kotoani Munkkisaaresta Rautatieaseman tai Kampin tienoille.

Kävelijöistä reitti palvelee kuitenkin lähinnä niitä, joiden ei sen takia tarvitse tehdä kovin suurta mutkaa.

Ei se silti kävelyreittinäkään yhtään hassumpi ollut. Reitin varrella oli penkkejä, joilla saattoi istahtaa. Ja olihan se hauska katsella kaupungin maisemia uudesta kulmasta alaviistosta. Myöskään liikenteen melu ei kuulunut samalla lailla kuin ylhäällä kaduilla (tosin itse en sille ole kauhean herkkä muutenkaan).

Helsingin jalkakäytävien talvikunnossapito

Jalkakäytävän liikennemerkki

Kävin eilen Pikku-Huopalahdessa. Minulla on normaalistikin tapanani usein kävellä muutamien kilometrien matkat, mutta tällä kertaa olisin varmaankin mennyt raitiovaunulla, jos mukanani ei olisi ollut koira.

Paluumatkalla kävelin Paciuksenkadun kautta. Olin ensin ajatellut kulkea kadun lounaispuolen kevyenliikenteenväylää pitkin, mutta kun liikennevalot menivät punaiseksi juuri edestäni, valitsin kadun koillisreunaa pitkin mäkeä ylös nousevan jalkakäytävän.

Eihän se erityisemmän houkuttelevan näköinen reitti ole, kuten oheisen kuvasarjan ensimmäisestä kuvasta näkyy: kapea jalkakäytävä vilkasliikenteisen kadun kupeessa. Mutta pääsisi mäen silti nousemaan sitäkin pitkin – tai niinhän minä silloin vielä luulin.

Valokuvia syksyisestä Nuuksiosta

Nuuksio

Kävin syyskuun lopulla pitkästä aikaa Nuuksiossa. Ranskalainen maantieteilijäkollegani Antoine oli käymässä Suomessa ja halusi tehdä retken sinne. Eihän se lainkaan hassumpi idea ollutkaan. Otimme mukaan myös naapurin labradorinnoutajan Doran.

Menimme Leppävaaran asemalta bussilla 28 Siikajärven pohjoisreunalle. Sieltä lähtee yksi Nuuksion monista ulkoilureiteistä. Ensimmäiset puoli kilometriä matkasta oli autollakin ajettavaa hiekkatietä. Vastaan tulikin ilmeisesti joku kansallispuiston työntekijä autollaan. Muita ihmisiä emme Nuuksiossa nähneetkään.

Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, eikä edes kovin kylmä. Retkeilijöitä ei kuitenkaan näkynyt. Ehkä se johtui siitä, että oli arkipäivä, tiistai. Tai sitten kaikki olivat Sipoonkorvessa. Siellä on kuulemma jopa ruuhkaa, ainakin jos etsii autolla parkkipaikkaa (HSOK 1.10.11).

Uusi oikotie muuttaa paikan luonteen

Ehrensvärdintie, Eira

Kävelymatka kotontamme Helsingin keskustaan vähän alle tai yli kaksi kilometriä riippuen siitä, minne päin keskustaa on menossa. Reilu kuukausi sitten matka lyheni noin 50 metrillä, kun uusi oikoreitti avautui vanhan ratakuilun yli.

Uuteen oikoreittiin tottuminen kestää jonkin aikaa. Kotoa lähtiessä sen oppi muistamaan nopeasti, mutta toiseen suuntaan tuli pitkään käveltyä vanhaa, pidempää reittiä. Nyt oikotien muistaa jo molempiin suuntiin.

Oikoreitti ei ole kuitenkaan pelkkä lyhennys kävelymatkaan, vaan se muuttaa koko Munkkisaaren luonnetta.

Valokuvia Sipoonkorvesta

Sipoonkorpi

Lupailin aiemmin, että kirjoittelen talven iloksi kesäisiä juttuja aurinkoisin valokuvin. Vähän vähille tuo on jäänyt, mutta kaivoin tähän kirjoitukseen muistoja viiden ja puolen vuoden takaa kesältä 2003. Kävimme silloin Marin kanssa yhden yön telttaretkellä Sipoonkorvessa.

Sipoonkorpi on laaja ja pitkälti varsin luonnontilainen metsäalue Sipoon, Vantaan ja tämän vuoden alusta alkaen myös Helsingin rajamailla. Suurin osa siitä on yhä edelleen Sipoon alueella.

Onnistunut harhalaukaus

Jalka ja kenkä

Selailin elokuun lopussa tehdyn Seaid-kävelyn valokuvia. Joukossa oli oheinen otos, jonka ottamisesta minulla ei ole mitään muistikuvaa. Todennäköisesti se on harhalaukaus, sillä enhän minä yleensä tuon tyyppisiä kuvia edes ota.

Mutta harhalaukaukseksi se on kohtalaisen onnistunut. Siinä näkyy, että kävellään.

Seaid-kävely Helsingin rantoja pitkin

Hernesaari

Ympäristöjärjestö Dodo ry:n jokakesäinen Seaid-kävely järjestetään taas ensi sunnuntaina. Yleensähän kävely on ollut heinäkuussa, mutta tänä vuonna vasta elokuun lopulla. Kävelyreitti kiertää Helsingin niemen ympäri rantoja pitkin. Lähtöpaikka on Talinhuipulla ja maali Vanhankaupunginkoskella. Matkaa tulee arviolta 35–40 kilometriä.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit