käytettävyys

HSL:n Oma matkakortti -palvelu ei pärjää Tallinnalle

Helsingin Seudun Liikenne (HSL) on avannut uuden Oma matkakortti -verkkopalvelun, jossa voi muun muassa tarkistaa matkakorttinsa saldon. Tällaisen joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjän kannalta onkin kätevää, että voi aina tarvittaessa tarkistaa, paljonko siellä matkakortilla onkaan arvoa jäljellä.

Palvelu on vasta koekäytössä, mutta jo nyt voi sanoa, että se on turhan raskas ja monimutkainen. Yksinkertaisempikin toteutus olisi varmasti ollut mahdollinen.

Jotta matkakorttinsa saldoa ja muita tietoja pääsee tarkastelemaan, on sivuille ensin luotava tili. Minulla on jo tili HSL:n Omat lähdöt -palveluun, mutta jostakin syystä en voi käyttää samoja tunnuksia tässä palvelussa. Miksi ihmeessä tätä varten on luotava uudet?

WordPress-ohjeet päivitetty versioon 3.5

Päivitin Domnik.netin sivuilla olevat WordPress-käyttäjän ohjeet WordPressin uusimman 3.5-version mukaisiksi.

Ohjeet on tehty nimenomaan WordPress-sivujen sisällöntuottajia, ei ylläpitäjiä, ajatellen. Niiden käytännön tarve on syntynyt, kun olen tehnyt WordPress-pohjaisia sivustoja eri järjestöille. Silloin on ollut tarvetta mahdollisimman yksinkertaisille ohjeille, jotta vähemmänkin tietokoneiden kanssa touhunnut käyttäjä pystyy tuottamaan sivuille sisältöä.

Verrattuna edelliseen versioon 3.4, WordPress ei ole muuttunut tässä välissä kovin paljon. Näkyvin muutos on painikkeiden päivittyminen kantikkaammiksi, mikä kai on modernimpaa. Toiminnoissa isoin muutos on kuvien ja muiden mediatiedostojen lisäyksessä. Se on päivitetty varsin uudenlaiseksi, ja pääasiassa muutos on parempaan.

Korvaako Lumix DMC-LX6 pian LX5:n?

Ostin kesäkuussa uuden kameran. Haussa oli laadukas matkakamera, jossa olisi kunnollinen laajakulma ja riittävästi valovoimaa kuvien ottamiseen myös sisätiloissa ja iltahämärässä.

Päädyin ostamaan Panasonicin kameran mallia Lumix DMC-LX5. Paitsi, että se täytti vaatimukseni, valintaan vaikuttivat myös aiemmat hyvät kokemukseni Lumix-kameroista.

Pari asiaa kuitenkin epäilytti. Ensinnäkin, kameraa ei ollut missään hyllyssä. Ensimmäistä kertaa tilasin kameran pitämättä sitä ensin kädessä. Toiseksi, LX5 on jo kaksi vuotta vanha malli. Lumix DMC-LX6 on varmasti tulossa jo pian. Silloin harmittaa todennäköisesti joko se, että olisi saanut paremman kameran tai sitten se, että vanha LX5 todennäköisesti myydään alta pois alennushintaan.

Blogeja ei enää kommentoida – eikä ihme

Aiheita-blogiin ei ole enää tullut entiseen tapaan kommentteja. Tämä siitä huolimatta, että kävijämäärät kasvaneet.

Käsittääkseni kyse ei kuitenkaan ole vain tästä blogista, vaan ilmiö on yleisempi. Pitkiä kommenttiketjuja näkee nykyään vain hyvin suosituissa blogeissa tai erityisen provosoivissa merkinnöissä. Jotkut blogiympäristöt, kuten Uusi Suomi ja Kotimaa24, ovat myös onnistuneet keräämään ympärilleen yhteisön, jossa kommentointi on melko aktiivista.

Yksi syy varmasti on se, että keskustelut käydään nykyisin useammin Facebookissa tai Twitterissä. Joku jakaa merkinnän ja keskustelee siitä kavereidensa kanssa omalla seinällään. Blogiin asti keskustelu ei enää päädy.

Tänään mieleeni kuitenkin tuli, ettei se välttämättä ole ainoa syy.

Serlan vessapaperi pärjäsi ruotsalaistestissä

Tuli naapurissa käydessä katseltua Ruotsin televisiota. Itsellänihän ei telkkaria ole, ja vaikka olisikin, niin voisi ruotsalaiskanavien katselu jäädä vähälle. Kyläillessä sitä nyt tuli kuitenkin nähtyä. Tällä kertaa ruudusta näkyi jokin ruotsalainen kuluttajaohjelma, jossa vertailussa olivat vessapaperit.

Ensin vedettiin rullat pitkiksi ja katsottiin, mikä papereista ylettää pisimmälle. Ylivoimainen voittaja tässä lajissa oli Serlan paperi.

Sitten laitettiin rullat vaa’alle punnittaviksi ja vertailtiin kilohintoja. Todettiin, että Serla oli myös halvinta.

Kolmannessa testissä mitattiin lujuutta jonkin tekosormen ja vetolujuusmittarin avulla. Osoittautui, että kestävintä papereista oli Serla.

Prodigen näppäimistö ottaa kantaa

Ostin kesällä Verkkokauppa.comista Prodige-merkkisen valkoisen langattoman näppäimistön. Siinä on sekä hyviä, huonoja että omituisia puolia. Aloitetaan vaikka niistä hyvistä.

Langattomuus on tietysti etu sinänsä, johto olisi vain tiellä. Myös valkoinen väri on etu: yöllä työskennellessä näppäimet näkee näytöstä kajastavalla valolla eikä siten välttämättä tarvitse muuta valonlähdettä.

Kolmas etu on se, että näppäimistön asettelu on uuden SFS-standardin mukainen. Näppäimistöltä löytyvät suoraan niin tanskalaisten ja norjalaisten käyttämät æ ja ø -kirjaimet kuin myös islantilaiset ð ja þ. Itselleni olennaisempaa on kuitenkin se, että hatulliset merkit, kuten š ja ž, on helppo tehdä. Niitä tarvitsee esimerkiksi translitteroitaessa venäläisiä nimiä suomenkieliseen tekstiin.