keittiö

Zalando on toimivaksi hiottu nettikauppa

Zalando on suhteellisen nuori saksalainen vaatteiden, kenkien ja kodintavaran nettikauppa, joka viime vuonna saapui myös Suomeen. Zalandon ilmaantumista ei ole voinut olla huomaamatta, sillä sen verran laajaa sen mainonta ainakin netissä on ollut.

Minuun otettiin Zalandosta yhteyttä ja tarjottiin alennuskoodia, jos kirjoitan heistä täällä blogissa. Ja sehän minulle kävi.

Zalandon pääartikkeli ovat vaatteet, ja niitä minäkin aluksi katselin. Kun olen tällainen joka suuntaan suurikokoinen mies, niin valikoima oli etenkin housupuolella kovin rajoittunutta. Paidoista löytyi joitakin isompiakin kokoja (kun nyt kävin uudestaan, niitä löytyi paljon enemmänkin – olinko huono löytämään, vai onko niitä tullut lisää?). Hinnat olivat kuitenkin aika paljon korkeampia kuin mitä olen paidoista tottunut maksamaan. Toki ovat sitten merkkitavaraa.

Elämää ilman jääkaappia

”Jääkaapista tuli vasta 1960–1970-lukujen vaihteessa jokaisen suomalaiskodin vakiovaruste”, kertoo elämäntapalehti Huili uusimmassa numerossaan (4/2012). Nykyään jääkaapittomuus on jo niin harvinainen asia, että siitä saa erikoisen jutunaiheen lehteen.

Meillä ei jääkaappia edelleenkään ole, joten niinpä pääsin poseeraamaan kokosivun kuvaan tuohon samaiseen lehteen. Kuvaa varten minut laitettiin tietysti jääkaappiin. Riittävän iso kaappi löytyi Ravintola Molotovista Vaasankadulta. Ihan mukavan vilpoisaa siellä oli poseerata.

Olen kirjoittanut jääkaapittomuudesta tässä blogissa aikaisemminkin. Sitä kautta toimittaja Laura Pörsti minut ilmeisesti löysikin.

Vasenkätiset leivoshaarukat on nyt arvottu

Vasenkätiset leivos- tai kakkuhaarukat, miten niitä halutaankaan kutsua, on nyt arvottu. Niitähän oli palkintona tämän blogin ensimmäisessä kilpailussa, joka päättyi eilen.

Kilpailuviestiin jätettiin määräaikaan mennessä 49 kommenttia. Kun niistä poistaa kaksi omaani ja yhden tuplaosallistumisen, jäi jäljelle 46 osallistujaa. Se oli vähemmän kuin oletin. Artikkelissa kävi useampi sata kävijää, mutta kovin iso osa ei sitten kuitenkaan osallistunut.

Lupasin yhden haarukkapaketin per alkava 30 osallistujaa. Tällä osallistujamäärällä paketteja olisi siten tullut jakoon kaksi. Päätin kuitenkin olla reilu, ja niinpä arvoinkin kolme pakettia.

Onnettarena ja arvonnan epävirallisena valvojana toimi vasenkätinen naapurini Rauno Varis, joka ei itse osallistunut kilpailuun.

Vasenkätisten päivän kilpailu 2012

Vieraile vasenkätisyyssivuillani

Vasenkätisten päivä on taas ensi kuussa, tarkemmin maanantaina 13. elokuuta 2012. Sen kunniaksi laitan nyt hyvissä ajoin pystyyn kilpailun, joka onkin ensimmäinen laatuaan tässä blogissa.

Palkintona kilpailussa on vasenkätisiä leivoshaarukoita (ks. kuva alla). Arvon jokaista alkavaa 50 30 kilpailuun osallistujaa kohti yhden paketillisen haarukoita, kuitenkin enintään viisi kuusi pakettia. Yhdessä paketissa on neljä haarukkaa. Palkinto lähetetään postitse voittajan antamaan osoitteeseen Suomessa.

Osallistua voi vasenkätisten päivään asti. Kilpailu päättyy maanantaina 13.8.2012 klo 23.59 Suomen aikaa. Arvonta suoritetaan myöhemmin samalla viikolla. Vain yksi osallistuminen per henkilö (sähköpostiosoite) otetaan huomioon. Myös oikeakätiset saavat osallistua.

Uunimikro on kätevä pienessä asunnossa

Meillä on jo toista vuotta ollut kätevä laite, jossa on samassa sekä tavanomainen uuni että mikroaaltouuni.

En tiedä, miksi sellaista pitäisi kutsua. ”Mikroaaltouuniuuni” ja ”uunimikroaaltouuni” ovat sanoina pitkiä ja kankeita. Kutsutaan sitä nyt vaikka nimellä ”uunimikro”.

Uunimikron ostaminen ei ollut erityisen helppoa. Kiersimme kehänvarren kodinkoneliikkeissä tekemässä vertailua. Myyjät tuntuivat joka paikassa olevan täysin pihalla laitteista.

Kaikissa liikkeissä, joista uunimikroja ylipäänsä löytyi, meille kerrottiin, ettei uunitoiminto ole oikea uuni vaan jollakin tavoin mikroaaltojen tai grillitoiminnon tai niiden yhdistelmän avulla toteutettuja. Varsinainen uuni löytyisi vasta kalustoon asennettavista nelinumeroisella hintalapulla varustetuista yhdistelmälaitteista.

Myyjät saivat meidät vakuuttuneiksi, ja niinpä heidän esittämänsä pysyi käsityksenämme vielä laitetta kotiin viedessämmekin.

Ikean ledivalot keittiön kattoon

Keittiönurkkauksemme vanha kattovalaisin lopetti toimintansa jo joskus keväällä. Pelkkä lampun vaihtaminen ei riittänyt, vika oli jossakin pidemmältä. Aika laholta se jo näyttikin, ja sähköviritykset katossa näyttivät lähes yhtä vanhalta kuin pian satavuotias talokin.

Vanha lamppu oli myös vähän tiellä. Kotimme takaosassa, siis myös keittiön päällä, on tavaraparvi. Korkeutta ei siksi ole kovin paljon, ehkä noin 220 cm. Etenkin keittiökulmauksesta sängylle noustaessa vanha kattolamppu heilui aina tiellä. Mietimme siksi tilalle jonkinlaista plafondityyppistä, katossa kiinni olevaa valaisinratkaisua.

Valoisa kesä meni hyvin ilman kattovalaisintakin, mutta syksyn tullen asia tuli jälleen ajankohtaiseksi. Olin Clas Ohlsonilla jo katsellut yhtä kattoon upotettavaa ledivalosarjaa. Vantaan Ikean valaisinosastolta bongasin kuitenkin neljän valaisiminen ledisarjan (Dioder monikäyttövalaisin). Hintaa sillä ei ollut kuin 19,95 euroa, eli noin kolmannes Clas Ohlsonissa tarjolla olleesta sarjasta.