ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

kielet

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "kielet".

Nico Rosbergin suomalaisuudesta

Kirjoitin noin vuosi sitten tänne merkinnän suomalaisuudesta. Siinä otin kantaa Aamulehden juttuun, jossa irakilainen maahanmuuttaja ihmetteli, mitä hänen on tehtävä tullakseen suomalaiseksi. Kantani voi tiivistää jotakuinkin siihen, että suomalaiseksi ei tulla vaan synnytään.

Nyt sitten keskustellaan tuoreen Formula 1 -maailmanmestari Nico Rosbergin suomalaisuudesta. Mikäli radiosta kuulemani oikein ymmärsin, hän ei itse miellä itseään suomalaiseksi, mutta suomalaiset haluaisivat kuitenkin omia maailmanmestarin, jonka suomalainen isä Keijo Keke Rosberg on myös aiempi F1-maailmanmestari.

Suomalaiseksi ei voi tulla kuin syntymällä, ja yhtä vähän siitä pääsee eroon, jos on suomalaiseksi sattunut syntymään. Kuten viimevuotisessa artikkelissa sanoin siinä esimerkkihenkilönä olleen maahanmuuttajan lapsista, että he ovat suomalaisen äitinsä kautta suomalaisia, niin aivan yhtä paljon Nico Rosberg on sitä suomalaisen isänsä kautta, vaikka hän itse mieltäisi itsensä enemmän saksalaiseksi (mitä hän toki saksalaisen äitinsä kautta myös on).

Vasenkätisyys ja Raamattu

Ehtoollispikari vasemmassa kädessä

Yksi Internetissä aina välillä kiertävistä meemeistä on väite, että Raamatun mukaan vasenkätisyys olisi syntiä. Esimerkiksi pelikehittäjä Peter Vesterbacka jakoi äskettäin Facebook-seinällään meemikuvan, jossa tätä käsitystä levitettiin.

Raamatusta kyllä löytyy joitakin mainintoja vasenkätisyydestä. Niitä ei tosin ole 25 kappaletta, kuten meemikuvassa väitetään – etenkään Raamatussa ei väitetä 25 kertaa, että vasenkätisyys olisi syntiä (sitä ei väitetä yhtään kertaa).

Sen sijaan esimerkiksi Tuomarien kirjassa on kohtia, joissa vasenkätisyys mainitaan myönteisessä sävyssä:

Israelilaiset huusivat Herraa avukseen, ja Herra lähetti heille vapauttajaksi Benjaminin heimoon kuuluvan Ehudin, Geran pojan, joka oli vasenkätinen (Tuom. 3:15).

Koko sotajoukossa oli seitsemänsataa vasenkätistä valiomiestä, joista jokainen osasi lingota kiven erehtymättömän tarkasti maaliin (Tuom. 20:16).

Suomalaisuudesta

Aamulehti otsikoi tänään: ”Pitseriaa pitävä Aso ihmettelee päättäjiä: Mitä vielä vaaditaan, että olisin suomalainen?” (AL 6.12.15).

Aso Aziz on irakilainen maahanmuuttaja, joka muutti Suomeen vanhempiensa mukana vuonna 1996. Hän asuu Vantaalla, hänellä on suomalainen vaimo ja kaksi lasta, ja hän on pizzeriayrittäjä Martinlaaksossa. Mikäli Aamulehden henkilökuvaukseen on uskominen, Aziz vaikuttaa oikein hyvin Suomeen kotoutuneelta maahanmuuttajalta.

”Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva suomalais-ugrilainen kansa”, kertoo Wikipedia. Aziz puhuu suomen kieltä, vaikkakaan ei äidinkielenään, mutta suomalais-ugrilaista hänestä ei saa tekemälläkään. Siihenkö hänen suomalaisuutensa kaatuu?

Pakkoruotsi kaventaa pitkien kielten valikoimaa

Svenska Klubben

Ruotsi on suhteellisen helppo kieli oppia. Jos on kielipäätä, niin on turha tankata sitä pitkänä. Kannattaa mieluummin lukea pitkänä rakenteellisempia ja haastavampia kieliä, kuten vaikka saksaa, ranskaa tai venäjää. Tai siis kannattaisi, jos voisi.

Ruotsia ei kuitenkaan voi valita lyhyeksi C- tai D-kieleksi, vaan suomenkielisten on luettava sitä joko A- tai B-kielenä. Toiseksi niistä voisi tietysti valita jonkin haastavammankin kielen, mutta käytännössä tarjolla on ruotsin ohella lähinnä englantia.

Miksi näin? Siksi, että englanti on tarpeellinen ja ruotsi pakollinen. Jos lapsi opiskelee vain kahta kieltä – tai vanhemmat eivät vielä koulun alkuvuosina ole varmoja, kuinka moneen kieleen kielipää riittää – niin käytännössä pakollisen ruotsin rinnalle valitaan englanti. Kun nämä dominoivat pitkien kielten valintoja, niin käytännön syistä muita ei yleensä ole edes tarjolla.

Miksi Itellasta tuli Posti Group eikä Posti?

Itellan sähköinen postipyörä

Itella Oyj vaihtaa nimensä Postiksi, tai oikeastaan Posti Group Oyj:ksi. Mutta miksi nimen perään piti laittaa englanninkielinen ”Group”?

Selitys on yksinkertainen. Julkisia palveluja tarjoavana yhtiönä Itellan/Postin on tarjottava palvelua maan molemmilla virallisilla kielillä. Jos nimi olisi ”Posti”, pitäisi sen siinä rinnalla olla myös ruotsiksi ”Post”. Kun perään lisätään ”Group”, tulee lopputuloksesta sekakieltä, jota ei tarvitse kääntää.

Samasta syystä monet eri virastot ja valtionyhtiöt ovat ottaneet hölynpölylatinaa tai muuta mitääntarkoittamatonta nimikseen, kuten Destia tai TraFi. Ei tarvitse käyntikortteihin, kirjekuoriin ja verkkosivuille sovittaa nimiä molemmilla kielillä. Graafinen ilme on selkeämpi ja samalla pärjätään yhdellä verkkotunnuksella. Hölynpölynimet ovat virallisen kaksikielisyyden tuotosta.

Meänkieli: kieli vai suomen murre?

Pajalan kirkko, Ruotsi

Ollakseen oma kielensä meänkieli on suomenkieliselle kovin helposti ymmärrettävää. Jos kuuntelee vaikkapa Jord-yhtyeen kappaleen Oonhän meilä vielä kieli, niin se voisi hyvin olla suomea. Se ei varsinaisesti kuulosta edes kovin murteelliselta.

Meänkielen sanastossa on enemmän lainasanoja (etenkin ruotsista) kuin normisuomessa. Tämäkään ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellista – omituisia sanoja on monissa muissakin suomen murteissa.

Kielistatuksessa lieneekin kyse meäläisten identiteetistä, mutta myös Ruotsin kielipolitiikasta. Kun luokitellaan suomen- ja meänkieliset kahdeksi eri vähemmistöksi, saadaan molemmat näyttämään tilastoissa pienemmiltä ja vähäpätöisemmiltä kuin mitä ne yhdessä olisivat.

Hyvää ruotsalaisuuden päivän iltaa!

Fazerin kinuskirulla

En tänään kirjoittanut kipakkaa kirjoitusta pakkoruotsista tai pohtinut suomenruotsalaisten suomalaisuutta tahi ruotsalaisuutta. Sen sijaan mietin, että mikä on parasta (suomen)ruotsalaisuudessa.

Vastausta ei tarvinnut hakea pitkään: tietysti leivokset. Päivän teemaan olisi ehkä parhaiten sopinut jonkin pienen suomenruotsalaisen leipomon luomus, mutta lähi-Alepan valikoima on kovin rajallinen. Siksi oli tyytyminen Fazerin kinuskirullaan. Oikein hyväähän sekin toki on.

Ei suomenruotsalaisissa tai suomenruotsalaisuudessa mitään sen erityisempää vikaa ole. Kaksikielisyys voisi ihan oikeastikin olla rikkaus, jos kumpaakaan kielistä ei yritettäisi pakolla työntää toiskielisten kurkuista alas – mieluummin leivoksia, mutta ei niitäkään pakolla. (Kuvassa on Fazerin Onnen Aamu -kinuskirulla.)

Kolme kuvaa Maunun kylästä

Maunu, Enontekiö

Maunu on kylä Enontekiön ja Kiirunan kunnissa Suomen ja Ruotsin rajalla, molemmin puolin Könkämäeno-rajajokea. Mökkeilin sen liepeillä noin viikon viime vuoden kevättalvella, ja otin toki myös valokuvia.

Toisin kuin otsikossa sanotaan, kuvia ei varsinaisesti ole vain kolme, vaan yhteensä 30. Tähän blogimerkintään nostan niistä kuitenkin esille kolme, koska ne ovat mielestäni hauskoja, kuvaavia tai sitten jotenkin omituisia.

Kaikki Maunussa ottamani kuvat on otettu Suomen puolella jokea. Osassa toki näkyy Ruotsiakin. Tässä ensimmäisessä kuvassa ei pitäisi näkyä, mutta jotakin kovin ruotsalaista siinä kuitenkin on.

Ei nimi vuorta pahenna

Colihaut ja Morne Diablotins

Dominican korkein vuori on 1447 metriä korkea Morne Diablotins. Jonkin matkaa siitä pohjoiseen sijaitsee matalampi, mutta jyrkkäpiirteinen, 861 metriä korkea Morne aux Diables.

Molemmat ovat tuliperäisiä vuoria, mutta paholaismaiset nimet eivät juonna juurtaan niiden syöksemiin tuleen ja tulikiviin. Itse asiassa kumpikaan niistä ei ole historiallisella ajalla purkautunut tai osoittanut elonmerkkejä historiallisella ajalla. Morne aux Diablesin pohjoisreunalta tosin löytyy kylmiä rikkilähteitä.

Nimiään vuoret eivät kuitenkaan ole saaneet sen enempää paholaisista kuin rikkilähteistäkään, vaan lintujen mukaan. Vuorten rinteillä on aikaisemmin pesinyt nykyisin jo kovin harvinaiseksi käynyt karibianviistäjä (Black-capped Petrel, Pterodroma hasitata). Linnun kansanomainen nimi on diablotin eli pikkupiru.

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona

Äänestyslippu

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona 17.10. ja päättyy ensi tiistaina 23.10.2012. Ulkomailla ennakkoäänestys päättyy jo lauantaina 20.10. (ulkomailla monessa äänestyspisteessä äänestysaika on lyhyempikin, kannattaa tarkistaa aukiolot oikeusministeriön vaalisivuilta).

Mainittakoon myös, että äänestää saa vain kerran – joko ennakkoon tai varsinaisena äänestyspäivänä. Useimmille tämä lienee selvä asia, mutta välillä vaalisunnuntain äänestyspaikoille ilmestyy halukkaita äänestäjiä, jotka ovat luulleet ennakkoäänestyksen olevan vain harjoituskierros, jonka perusteella laaditaan gallupit tai jotain.

Näin ei siis ole. Jos äänestää ennakkoon, niin varsinaisena vaalipäivänä ei uurnalle ole asiaa.

Intiaanikesä: mikä se on ja mistä se on saanut nimensä?

Hevonen Hakunilassa

Iltalehdessä lupaillaan intiaanikesää ensi viikolle (IL 5.9.12). Olisihan se tosiaan kiva jonkinlaista kesää vielä saada. Mutta mistä intiaanikesässä on kyse?

Sana juontaa juurensa Pohjois-Amerikkaan, kuten arvata saattaa. Wikipediassa (Indian summer) luetellaan useita mahdollisia vaihtoehtoja, mistä se voisi olla peräisin.

Uuden Englannin ja New Yorkin siirtokunnissa intiaanikesä ei viitannut erityisen kesäisiin olosuhteisiin eikä se liittynyt edes syksyyn, vaan lumien väliaikaiseen sulamiseen tammikuussa. Intiaanien hyökkäykset siirtokuntia vastaan tapahtuivat usein juuri tuona aikana.

Toisaalta vastaava selitys saattaisi liittyä myös syksyisempään ajankohtaan. Intiaanien hyökkäykset keskeytyivät usein lumen sataessa maahan, mutta takakesän aikana niitä saattoi olla odotettavissa uudestaan.

Äitienpäivä 2012 on sunnuntaina 13.5.

Vuoriananaksen kukka

Äitienpäivää vietetään Suomessa toukokuun toisena sunnuntaina. Tänä vuonna 2012 äitienpäivä on siten sunnuntaina 13. toukokuuta.

Vaikka äitienpäivää vietetäänkin monissa eri maissa, ei se kaikissa ole samaan aikaan. Toukokuun toinen sunnuntai on kuitenkin hyvin yleinen vaihtoehto. Silloin äitienpäivää vietetään muun muassa Yhdysvalloissa, josta perinne Suomeenkin levisi.

Yhdysvalloissa äitienpäivästä tuli kansallinen juhlapäivä vuonna 1914. Suomessa sitä vietettiin ensimmäisen kerran jo toukokuussa 1918, mutta aluksi äitejä muistettiin toukokuun kolmantena sunnuntaina. Nykyiselle paikalleen juhlinta vakiintui vuodesta 1927 alkaen.

Englannissa vietetään amerikkalaisperäisen äitienpäivän sijaan Mothering Sunday -juhlaa. En ole aivan varma, kuinka se pitäisi kääntää suomeksi. Ehkä ”äiteilysunnuntai”, vaikka kuulostaakin hassulta, olisi osuvin.

Mieluummin eKr. ja jKr. kuin eaa ja jaa

Jeesus Kristus

Länsimaissa ja laajalti muuallakin maailmassa käyttämämme ajanlasku alkaa Kristuksen syntymästä. Tapana onkin perinteisesti ollut, että viitattaessa ajankohtiin ennen tätä on ollut tapana lisätä vuosiluvun perään ”eKr.”, eli ”ennen Kristusta”.

Vastaavasti vuosiluvun perään on lisätty määre ”jKr.”, ”jälkeen Kristuksen”, jos on ollut tarve selventää, että puhutaan ajanlaskun alun jälkeisistä vuosista.

Joskus, tosin harvemmin, käytetään myös lyhennettä ”A.D.” eli Anno Domini, ”Herran vuonna”. Se on tapana laittaa vuosiluvun eteen.

Viime aikoina, ainakin ajanlaskun mittapuussa, on yleistynyt lyhenteiden ”eaa” ja ”jaa” käyttö. Ne tarkoittavat ”ennen ajanlaskun alkua” ja ”jälkeen ajanlaskun alun”.

Periaatteessa eaa ja jaa ovat ilmaisuina tarkempia kuin eKr. ja jKr. Jeesuksen syntymän ajankohtahan ei ole tarkasti tiedossa, mutta oletettavaa kuitenkin on, että ajanlaskun perusteeksi valittu vuosi on väärä. Oletettavaa onkin, että Jeesuksen synnyinajankohta on ollut vuosien 7 ja 4 eKr. välillä.

Suomenruotsalaiset: suomalaisia vai ruotsalaisia?

Svenska Klubben

Suomenruotsalaiset eivät yleensä pidä siitä, jos heitä sanoo ruotsalaisiksi. He korostavat olevansa yhtä suomalaisia kuin muutkin suomalaiset, vaikka ovatkin ruotsinkielisiä.

Iso osa Suomen ruotsinkielisistä äänestää kuitenkin ruotsalaista kansanpuoluetta, jonka nimi taannoin vaihdettiin muotoon ”Suomen ruotsalainen kansanpuolue” (ruotsiksi Svenska folkpartiet i Finland). Puolueessa pidettiin ongelmallisena muun muassa sitä, että heidän poliitikkojaan sanotaan ”ruotsalaisiksi” (HS 6.4.10).

Puolueen logiikkaa on vaikea ymmärtää. Jos he haluavat painottaa olevansa ”suomalainen puolue, jonka työkielenä on ruotsi”, niin miksi puolueen nimessä sitten edelleen on ”ruotsalainen”? Miksi he kuvittelevat, että heidän poliitikkojaan ja kannattajiaan tuon uuden puoluenimen myötä kutsuttaisiin? Ruotsalaisiksi tietenkin – niinhän he itsekin tekevät.

Puolet suurempi, puolet enemmän

Sorsia uimassa

Matti Mattila kirjoitti eilen blogissaan ilmaisun ”puolta suurempi” epätarkkuudesta. Sehän tarkoittaa sananmukaisesti 50 prosenttia enemmän, vaikka arkipuheessa sillä viitataankin määrään, joka on 100 prosenttia alkuperäistä suurempi.

Ilmaisu juontaa juurensa siihen, että kun jokin määrä kaksinkertaistuu, niin vertailulukema on tällöin tästä puolet. Toinen puoli on siis se, mikä on enemmän. Ajatus kääntyy matkalla väärinpäin. Mattila esittääkin, että koko ilmaisun käyttöä pitäisi sen epätarkkuuden vuoksi välttää.

Minulle tuli kuitenkin Mattilan kirjoituksesta mieleen muutama huomio.

Kuinka kokovartaloministeri lyhennetään?

Uusi Suomi

Uudessa Suomessa oli juttua ruuhkamaksuista. Artikkelissa kerrottiin, että liikenneministeri Anu Vehviläinen on sanonut asiaan liittyen jotakin.

Eihän siinä mitään. Se kuitenkin ihmetytti, kun Vehviläisen nimen perässä oli puoluelyhenteenä ”(kok.)”. Näin vaalien alla toki tapahtuu usein loikkauksia puolueesta toiseen, mutta luulisi siitä olleen enemmän kohua, jos ministeri olisi niin tehnyt. Vierailu Vehviläisen kotisivuilla varmisti kuitenkin, että kepulainen hän yhä on.

Ehkei Uusi Suomi silti tehnyt virhettä. Voihan olla, ettei tuo ”kok.” tarkoitakaan kokoomusta vaan kokovartaloministeriä. Uuden Suomen toimituksessa haluttiin siis kertoa, että heidän mielestään myös Vehviläinen on kokovartaloministeri.

Kadunnimet myös venäjäksi?

Kadunnimikyltti Moskovassa

Mikkelissä osa yrittäjistä oli toivonut kaupungille venäjänkielisiä katukylttejä (LS 10.11.10), mutta kaupunkilaiset eivät asiasta innostuneet (LS 11.11.10).

En tiedä, onko kansalaispalautteeseen vaikuttanut Länsi-Savon uutisessa ollut kuva, jossa venäjänkielinen nimi on kuvamanipulaatiolla kirjoitettu suomenkielisen tilalle. Tarkoitushan ei sentään ollut poistaa suomenkielisiä kylttejä, vaan tuoda venäjänkieliset niiden alle.

Aivan tuossa esitetyssä muodossa en minäkään silti asialle lämpene. Ainakin Länsi-Savon uutisen perusteella sai käsityksen, että katujen ja teiden nimet olisi ollut tarkoitus kääntää uulitsoiksi ja prospekteiksi. Se tuskin olisi tarpeen. Niiden kirjoittaminen myös kyrillisillä kirjaimilla ei kuitenkaan olisi välttämättä erityisen huono idea.

Kaikki suomen sanat aakkosesta öylättiin

Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen (Kotus) julkaisemassa nykysuomen sanalistassa on 94 110 sanaa. Aakkosissa ensimmäisenä on aakkonen ja viimeisenä öylätti. Listan lienee kätevä esimerkiksi sanojen oikeinkirjoitusta tarkistettaessa. Sanalistan voi hakea Kaino-aineistopalvelun sivuilta xml-muotoisena. Tiedosto sisältää itse sanojen lisäksi tietoa esimerkiksi sanojen taivutuksesta ja astevaihtelusta.

Sanalistan voi hakea myös Vesa Linja-ahon blogimerkinnästä. Linja-aho on puhdistanut listasta oheistiedot ja xml-merkkauksen, ja jättänyt jäljelle pelkän sanalistan txt-muodossa. Tuon blogimerkinnän kautta itsekin listan juuri äsken löysin.

Homonyymit esiintyvät listassa kahtena tai useampana kopiona. Homonymia tarkoittaa siis tässä yhteydessä sitä, että usealla eri asiaa tarkoittavalla sanalla on yhteinen kirjoitusasu. Sanan kirjoitusmuoto esiintyy siis listauksessa yhtä monta kertaa kuin sillä on eri merkityksiä (esim. kuusi on listassa kahdesti).

Savolainen desilitra

Tapahtui erään nyt jo kuntakartalta poistuneen maalaiskunnan yläasteella joskus 1980-luvulla:

Kotitaloustunneilla oli tapana jakaa luokka muutamaksi pienemmäksi ryhmäksi, jotka sitten valmistivat kukin osan senkertaisesta ateriakokonaisuudesta. Usein jonkin ryhmän homma meni vähän pieleen – opetteluahan se oli – mutta tällä nimenomaisella kerralla jälkiruokaryhmän tuotos oli harvinaislaatuisen epäonnistunut. Itse asiassa tuotos oli täysin syömäkelvoton.

Opettaja arveli, että syy epäonnistumiseen oli liian suuri leivinjauheen määrä. Jälkiruokaryhmäläiset vakuuttivat kuitenkin laittaneensa sitä ihan ohjeen mukaan. En muista ohjeen vaatimaa määrää, mutta sanotaan nyt vaikka, että se oli ”1 tl”. Ryhmän jäsenet vakuuttivat, etteivät he laittaneet leivinjauhetta kuin yhden tesilitran.

Talvipäivänseisaus 2009 maanantaina

Katso myös: Talvipäivänseisaus 2013

Talvipäivänseisaus on se hetki vuodesta, jolloin Aurinko käy kääntymässä Kauriin kääntöpiirillä eteläisellä pallonpuoliskolla. Tänä vuonna Aurinko on siellä zeniitissä maanantaina 21. joulukuuta klo 19.47 Suomen aikaa.

Zeniitti on muuten varsin erikoinen sana suomenkielessä, sillä se alkaa z-kirjaimella. Eipä z tosin ole yleinen kirjain sanojen sisälläkään. Kas kun zeniittiä ei ole suomalaistettu muotoon ”tseniitti”, mikä vastannee sitä, kuinka se lausutaan (suomessahan ”z” kai kuuluu lausua kuten ”ts”, vaikkei sitä useimmissa muissa kielissä niin sanotakaan).

Jounen Kwéyòl eli kreolikielten päivä

Koulupoikia Dominicalla

Tänään saattaa olla kansainvälinen kreolikielten päivä. Sanon, että saattaa, koska lähteestä riippuen päivä on joko 28.10., lokakuun viimeinen perjantai tai päivämäärää 28.10. lähin sunnuntai. Joka tapauksessa näillä tienoin vuotta sitä vietetään.

Kreolikielet ovat kieliä, joissa useita kieliä on sekoittunut toisiinsa ja joita jotkut puhuvat äidinkielenään (mikä erottaa ne pidginkielistä). Usein vahvimpana pohjakielenä on jonkin entisen eurooppalaisen siirtomaavallan kieli. Tässä lokakuun lopun kreolipäiväjuhlinnassa näyttävät olevan parhaiten esillä ranskaan pohjautuvat kreolikielet.

Karibialla ns. antillien kreolia puhutaan entisissä Ranskan siirtomaissa. Näitä ovat paitsi Ranskan nykyisetkin departementit Guadeloupe ja Martinique myös useasti Ranskan ja Iso-Britannian välillä isäntämaata vaihtaneet, nykyisin itsenäiset Saint Lucia ja Dominica. Jälkimmäinen alkaakin varmaan olla tämän blogin säännöllisille lukijoille jo suhteellisen tuttu tapaus.

Armenian paikannimien translitterointi

Tumanjanin rautatieasema Armeniassa

Kirjoitin jo aiemmin siitä, kun piirsin keväistä Armenian-matkaani varten maasta kartan, johon laitoin paikoilleen tärkeimmät luostarit ja muut keskeisimmät nähtävyydet.

Nyt sivuilla on kartasta uudistettu painos, entistä hienompi Armenian kartta. Lisäsin siihen joitakin luostareita ja muita kohteita sekä laitoin karttaan vähän väriä. Suurin vaiva oli kuitenkin siitä, kun tein kartasta kolme eri kieliversiota. Alkuperäinen oli vain englanniksi, mutta nyt kartta on saatavilla myös suomeksi ja ranskaksi.

Armenian kielihän on siitä metkaa, että sillä on omat ja varsin omintakeiset aakkoset. Niiden muuntaminen latinalaisiksi kirjaimiksi ei ole mitenkään suoraviivaista. Muunto perustuu lausumiselle, ja niinpä se pitää tehdä joka kielelle erikseen.

Dominicalaisten oudot nimet

Koululaisia Dominicalla

Dominicalaisilla on usein varsin hassuja nimiä. On esimerkiksi varsin tavallista, että etunimeltä kuulostava nimi on sukunimi ja sukunimeltä kuulostava taas etunimi.

Yksi Dominican entisistä pääministereistä on nimeltään Edison James. Edison on siis hänen etunimensä. Joskus nimet leikittelevät historian suurhenkilöiden nimillä. Olen tavannut muun muassa henkilön, joka kertoi nimekseen Jefferson Thomas.

Muita sukuniminä paremmin tunnettuja etunimiä Dominicalla ovat ainakin Ellingsworth, Henderson, Kennedy, Simpson ja Stephenson. Yleensä nuo esiintyvät etunimisukunimien kanssa, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi käy taas yksi Dominican entisistä pääministereistä, Roosevelt Douglas (ja myös nykyinen pääministeri Roosevelt Skerrit).

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Olen tietysti jollakin tasolla tiennyt, että unionimaan kansalaisena minun kuuluu tarvittaessa saada sairaanhoitoa myös muissa EU-maissa matkustaessani. Tieto siitä, että tätä tarkoitusta varten on olemassa erillinen ”eurooppalainen sairaanhoitokortti” oli kuitenkin päässyt menemään ohitseni.

Satuin kuitenkin jotakin kautta saamaan tiedon kortin olemassaolosta. Niinpä kävin Kelan sivujen kautta sellaisen tilaamassa. Kortti tuli postissa pari päivää sitten.

Suunnilleen tuolta se näyttää kuin kuvassakin. Hämmentävintä kortissa on kuitenkin se, ettei siinä ole sanaakaan mitään muuta kieltä kuin suomea.

Hajanaisia huomioita Hajastanista

Hajastan

Armenian omakielinen nimi on Հայաստան, suomalaisittain kirjoitettuna Hajastan. Nimi on johdettu armenialaisten myyttisestä kantaisästä Haikista (kirjoitetaan myös Hayk). Perään on liitetty indoiranilainen maata tarkoittava stan-pääte.

Haik asui Babyloniassa, mutta riitauduttuaan sikäläisen kuninkaan kanssa hän palasi esi-isiensä maille Ararat-vuoren lähelle. Haikin isä oli Togorma (Togarmah), jonka isoisä taas oli Nooan poika Jafet (Jaafet).

Armenialaiset katsovat siis polveutuvansa suoraan Nooasta. Tosin, jos Raamatun mukaan mennään, niin niinhän me kaikki.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit