ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

kielet

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "kielet".

Kuinka kokovartaloministeri lyhennetään?

Uusi Suomi

Uudessa Suomessa oli juttua ruuhkamaksuista. Artikkelissa kerrottiin, että liikenneministeri Anu Vehviläinen on sanonut asiaan liittyen jotakin.

Eihän siinä mitään. Se kuitenkin ihmetytti, kun Vehviläisen nimen perässä oli puoluelyhenteenä ”(kok.)”. Näin vaalien alla toki tapahtuu usein loikkauksia puolueesta toiseen, mutta luulisi siitä olleen enemmän kohua, jos ministeri olisi niin tehnyt. Vierailu Vehviläisen kotisivuilla varmisti kuitenkin, että kepulainen hän yhä on.

Ehkei Uusi Suomi silti tehnyt virhettä. Voihan olla, ettei tuo ”kok.” tarkoitakaan kokoomusta vaan kokovartaloministeriä. Uuden Suomen toimituksessa haluttiin siis kertoa, että heidän mielestään myös Vehviläinen on kokovartaloministeri.

Kadunnimet myös venäjäksi?

Kadunnimikyltti Moskovassa

Mikkelissä osa yrittäjistä oli toivonut kaupungille venäjänkielisiä katukylttejä (LS 10.11.10), mutta kaupunkilaiset eivät asiasta innostuneet (LS 11.11.10).

En tiedä, onko kansalaispalautteeseen vaikuttanut Länsi-Savon uutisessa ollut kuva, jossa venäjänkielinen nimi on kuvamanipulaatiolla kirjoitettu suomenkielisen tilalle. Tarkoitushan ei sentään ollut poistaa suomenkielisiä kylttejä, vaan tuoda venäjänkieliset niiden alle.

Aivan tuossa esitetyssä muodossa en minäkään silti asialle lämpene. Ainakin Länsi-Savon uutisen perusteella sai käsityksen, että katujen ja teiden nimet olisi ollut tarkoitus kääntää uulitsoiksi ja prospekteiksi. Se tuskin olisi tarpeen. Niiden kirjoittaminen myös kyrillisillä kirjaimilla ei kuitenkaan olisi välttämättä erityisen huono idea.

Kaikki suomen sanat aakkosesta öylättiin

Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen (Kotus) julkaisemassa nykysuomen sanalistassa on 94 110 sanaa. Aakkosissa ensimmäisenä on aakkonen ja viimeisenä öylätti. Listan lienee kätevä esimerkiksi sanojen oikeinkirjoitusta tarkistettaessa. Sanalistan voi hakea Kaino-aineistopalvelun sivuilta xml-muotoisena. Tiedosto sisältää itse sanojen lisäksi tietoa esimerkiksi sanojen taivutuksesta ja astevaihtelusta.

Sanalistan voi hakea myös Vesa Linja-ahon blogimerkinnästä. Linja-aho on puhdistanut listasta oheistiedot ja xml-merkkauksen, ja jättänyt jäljelle pelkän sanalistan txt-muodossa. Tuon blogimerkinnän kautta itsekin listan juuri äsken löysin.

Homonyymit esiintyvät listassa kahtena tai useampana kopiona. Homonymia tarkoittaa siis tässä yhteydessä sitä, että usealla eri asiaa tarkoittavalla sanalla on yhteinen kirjoitusasu. Sanan kirjoitusmuoto esiintyy siis listauksessa yhtä monta kertaa kuin sillä on eri merkityksiä (esim. kuusi on listassa kahdesti).

Savolainen desilitra

Tapahtui erään nyt jo kuntakartalta poistuneen maalaiskunnan yläasteella joskus 1980-luvulla:

Kotitaloustunneilla oli tapana jakaa luokka muutamaksi pienemmäksi ryhmäksi, jotka sitten valmistivat kukin osan senkertaisesta ateriakokonaisuudesta. Usein jonkin ryhmän homma meni vähän pieleen – opetteluahan se oli – mutta tällä nimenomaisella kerralla jälkiruokaryhmän tuotos oli harvinaislaatuisen epäonnistunut. Itse asiassa tuotos oli täysin syömäkelvoton.

Opettaja arveli, että syy epäonnistumiseen oli liian suuri leivinjauheen määrä. Jälkiruokaryhmäläiset vakuuttivat kuitenkin laittaneensa sitä ihan ohjeen mukaan. En muista ohjeen vaatimaa määrää, mutta sanotaan nyt vaikka, että se oli ”1 tl”. Ryhmän jäsenet vakuuttivat, etteivät he laittaneet leivinjauhetta kuin yhden tesilitran.

Talvipäivänseisaus 2009 maanantaina

Katso myös: Talvipäivänseisaus 2013

Talvipäivänseisaus on se hetki vuodesta, jolloin Aurinko käy kääntymässä Kauriin kääntöpiirillä eteläisellä pallonpuoliskolla. Tänä vuonna Aurinko on siellä zeniitissä maanantaina 21. joulukuuta klo 19.47 Suomen aikaa.

Zeniitti on muuten varsin erikoinen sana suomenkielessä, sillä se alkaa z-kirjaimella. Eipä z tosin ole yleinen kirjain sanojen sisälläkään. Kas kun zeniittiä ei ole suomalaistettu muotoon ”tseniitti”, mikä vastannee sitä, kuinka se lausutaan (suomessahan ”z” kai kuuluu lausua kuten ”ts”, vaikkei sitä useimmissa muissa kielissä niin sanotakaan).

Jounen Kwéyòl eli kreolikielten päivä

Koulupoikia Dominicalla

Tänään saattaa olla kansainvälinen kreolikielten päivä. Sanon, että saattaa, koska lähteestä riippuen päivä on joko 28.10., lokakuun viimeinen perjantai tai päivämäärää 28.10. lähin sunnuntai. Joka tapauksessa näillä tienoin vuotta sitä vietetään.

Kreolikielet ovat kieliä, joissa useita kieliä on sekoittunut toisiinsa ja joita jotkut puhuvat äidinkielenään (mikä erottaa ne pidginkielistä). Usein vahvimpana pohjakielenä on jonkin entisen eurooppalaisen siirtomaavallan kieli. Tässä lokakuun lopun kreolipäiväjuhlinnassa näyttävät olevan parhaiten esillä ranskaan pohjautuvat kreolikielet.

Karibialla ns. antillien kreolia puhutaan entisissä Ranskan siirtomaissa. Näitä ovat paitsi Ranskan nykyisetkin departementit Guadeloupe ja Martinique myös useasti Ranskan ja Iso-Britannian välillä isäntämaata vaihtaneet, nykyisin itsenäiset Saint Lucia ja Dominica. Jälkimmäinen alkaakin varmaan olla tämän blogin säännöllisille lukijoille jo suhteellisen tuttu tapaus.

Armenian paikannimien translitterointi

Tumanjanin rautatieasema Armeniassa

Kirjoitin jo aiemmin siitä, kun piirsin keväistä Armenian-matkaani varten maasta kartan, johon laitoin paikoilleen tärkeimmät luostarit ja muut keskeisimmät nähtävyydet.

Nyt sivuilla on kartasta uudistettu painos, entistä hienompi Armenian kartta. Lisäsin siihen joitakin luostareita ja muita kohteita sekä laitoin karttaan vähän väriä. Suurin vaiva oli kuitenkin siitä, kun tein kartasta kolme eri kieliversiota. Alkuperäinen oli vain englanniksi, mutta nyt kartta on saatavilla myös suomeksi ja ranskaksi.

Armenian kielihän on siitä metkaa, että sillä on omat ja varsin omintakeiset aakkoset. Niiden muuntaminen latinalaisiksi kirjaimiksi ei ole mitenkään suoraviivaista. Muunto perustuu lausumiselle, ja niinpä se pitää tehdä joka kielelle erikseen.

Dominicalaisten oudot nimet

Koululaisia Dominicalla

Dominicalaisilla on usein varsin hassuja nimiä. On esimerkiksi varsin tavallista, että etunimeltä kuulostava nimi on sukunimi ja sukunimeltä kuulostava taas etunimi.

Yksi Dominican entisistä pääministereistä on nimeltään Edison James. Edison on siis hänen etunimensä. Joskus nimet leikittelevät historian suurhenkilöiden nimillä. Olen tavannut muun muassa henkilön, joka kertoi nimekseen Jefferson Thomas.

Muita sukuniminä paremmin tunnettuja etunimiä Dominicalla ovat ainakin Ellingsworth, Henderson, Kennedy, Simpson ja Stephenson. Yleensä nuo esiintyvät etunimisukunimien kanssa, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi käy taas yksi Dominican entisistä pääministereistä, Roosevelt Douglas (ja myös nykyinen pääministeri Roosevelt Skerrit).

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Olen tietysti jollakin tasolla tiennyt, että unionimaan kansalaisena minun kuuluu tarvittaessa saada sairaanhoitoa myös muissa EU-maissa matkustaessani. Tieto siitä, että tätä tarkoitusta varten on olemassa erillinen ”eurooppalainen sairaanhoitokortti” oli kuitenkin päässyt menemään ohitseni.

Satuin kuitenkin jotakin kautta saamaan tiedon kortin olemassaolosta. Niinpä kävin Kelan sivujen kautta sellaisen tilaamassa. Kortti tuli postissa pari päivää sitten.

Suunnilleen tuolta se näyttää kuin kuvassakin. Hämmentävintä kortissa on kuitenkin se, ettei siinä ole sanaakaan mitään muuta kieltä kuin suomea.

Hajanaisia huomioita Hajastanista

Hajastan

Armenian omakielinen nimi on Հայաստան, suomalaisittain kirjoitettuna Hajastan. Nimi on johdettu armenialaisten myyttisestä kantaisästä Haikista (kirjoitetaan myös Hayk). Perään on liitetty indoiranilainen maata tarkoittava stan-pääte.

Haik asui Babyloniassa, mutta riitauduttuaan sikäläisen kuninkaan kanssa hän palasi esi-isiensä maille Ararat-vuoren lähelle. Haikin isä oli Togorma (Togarmah), jonka isoisä taas oli Nooan poika Jafet (Jaafet).

Armenialaiset katsovat siis polveutuvansa suoraan Nooasta. Tosin, jos Raamatun mukaan mennään, niin niinhän me kaikki.

Armenian aakkoset

Armenian aakkoset

Matkalla olisi hyvä osata vähän kohdemaan kieltä, tai ainakin lukea aakkoset. Armeniassa jo tuo jälkimmäinen tarjoaa riittävästi haastetta.

Armenialaiset aakkoset kehitti 400-luvun alussa munkki Mesrop Maštots. Tarkoitus oli lähinnä kääntää Raamattua. Ilmeisesti kyseinen munkki oli koukeroiden perään, sillä aikamoisia vinkuroita kirjaimista tuli.

Jottei opettelu kävisi turhan helpoksi, lausutaan aakkoset tietysti eri tavalla riippuen siitä, onko kysessä itä- vai länsiarmenian murre. Onneksi erot tässä suhteessa eivät ole kovin suuria. Lähinnä vaikuttaisi olevan niin, että itäarmeniassa monet konsonantit ääntyvät pehmeinä, länsiarmeniassa taas kovina.

Olin vaihtaa blogin nimen

Kirjoitin ensimmäisessä merkinnässä, että blogin nimi saattaa vielä muuttua, jos keksin paremman. Eilen illalla se olikin hetken aikaa ”Ajassa ja paikassa”.

Nimi kuulosti hyvältä. Itse asiassa se oli mielessäni jo silloin, kun aloitin tämän blogin. Siinä vain oli vikana, että se oli varattu. Nimeä kantanut blogi oli tosin lopettanut päivittymisen jo aikoja aiemmin, mutta koska se yhä oli netissä, en katsonut aiheelliseksi ottaa nimeä käyttöön. Jokin aika sitten huomasin kyseisen blogin kadonneen bittiavaruuteen ja katsoin nimen vapautuneeksi.

Nyt myös englanniksi ja ranskaksi

Tein Aiheita-blogista nyt myös englannin- ja ranskankieliset versiot. Koko blogia ei kuitenkaan ole tarkoitus ryhtyä pitämään kolmella kielellä, vaan ulkomaalaisten kielille päätyvät ainoastaan merkinnät, joissa on kuvasarja. Tässä vaiheessa niitä on tämän blogin 183 artikkelista yhteensä kuusi kappaletta.

Kuvapainotteisissa merkinnöissä on se kiva puoli, että kuvia ei tarvitse kääntää – ainoastaan tekstit. Kun on nähnyt sen vaivan, että ottaa, järjestelee ja käsittelee kuvat, ja sitten vielä selvittää, mitä tulikaan kuvattua, niin kuvatekstien kääntäminen kahdelle ylimääräiselle kielelle ei ole enää kovinkaan suuri urakka. Monissa näistä merkinnöistä on toki muutakin tekstiä, mutta mitään sanasta sanaan käännöksiä ei ole tarkoitus tehdä. Itse asiassa kaikissa kuvamerkinnöissä ei ole englannin- ja ranskankielisissä versioissa edes täysin samat kuvat.

Kuinka Mac taivutetaan?

Applen tietokoneet ovat trendikkäitä ja ilmeisesti muutenkin ihan kelpo pelejä, kunhan vain ei kauhistu hintalappua. Mutta enhän minä sellaista voisi hankkia. Kuinka kirjoittaisin laitteesta tänne blogiini, kun en edes tiedä, kuinka niiden nimi taipuu suomen kielessä?

Ongelmaa hahmottaakseni keräsin oheen listan mahdollisia taivutusmuotoja sanan ”Mac” monikon partitiivista:

Kunnallisvaalit vai kuntavaalit?

Kuin kolme marjaa

Jatketaan vielä vähän vaaliteemasta. Edellisessä kirjoituksessani puhuin ”kunnallisvaaleista”, ja se on se nimitys, jota olen tottunut kunnanvaltuustojen vaalista käyttämään. Näyttää kuitenkin siltä, että lyhyempi muoto ”kuntavaalit” olisi näissä vaaleissa yleistynyt. Taidettiin sitä jonkin verran käyttää neljä vuotta sittenkin, mutta minun korvaani se edelleen särähtää.

Kuntavaalit-sana kuulostaa uusiosuomelta, jossa englannin tapaan vain laitetaan sanoja peräkkäin niitä sen kummemmin taivuttelematta (tosin englanniksikin sanotaan municipal elections eikä municipality elections). Toisaalta, onhan meillä eduskuntavaalitkin eikä eduskunnallisvaalit.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit