ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

kielet

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "kielet".

Armenian aakkoset

Armenian aakkoset

Matkalla olisi hyvä osata vähän kohdemaan kieltä, tai ainakin lukea aakkoset. Armeniassa jo tuo jälkimmäinen tarjoaa riittävästi haastetta.

Armenialaiset aakkoset kehitti 400-luvun alussa munkki Mesrop Maštots. Tarkoitus oli lähinnä kääntää Raamattua. Ilmeisesti kyseinen munkki oli koukeroiden perään, sillä aikamoisia vinkuroita kirjaimista tuli.

Jottei opettelu kävisi turhan helpoksi, lausutaan aakkoset tietysti eri tavalla riippuen siitä, onko kysessä itä- vai länsiarmenian murre. Onneksi erot tässä suhteessa eivät ole kovin suuria. Lähinnä vaikuttaisi olevan niin, että itäarmeniassa monet konsonantit ääntyvät pehmeinä, länsiarmeniassa taas kovina.

Olin vaihtaa blogin nimen

Kirjoitin ensimmäisessä merkinnässä, että blogin nimi saattaa vielä muuttua, jos keksin paremman. Eilen illalla se olikin hetken aikaa ”Ajassa ja paikassa”.

Nimi kuulosti hyvältä. Itse asiassa se oli mielessäni jo silloin, kun aloitin tämän blogin. Siinä vain oli vikana, että se oli varattu. Nimeä kantanut blogi oli tosin lopettanut päivittymisen jo aikoja aiemmin, mutta koska se yhä oli netissä, en katsonut aiheelliseksi ottaa nimeä käyttöön. Jokin aika sitten huomasin kyseisen blogin kadonneen bittiavaruuteen ja katsoin nimen vapautuneeksi.

Nyt myös englanniksi ja ranskaksi

Tein Aiheita-blogista nyt myös englannin- ja ranskankieliset versiot. Koko blogia ei kuitenkaan ole tarkoitus ryhtyä pitämään kolmella kielellä, vaan ulkomaalaisten kielille päätyvät ainoastaan merkinnät, joissa on kuvasarja. Tässä vaiheessa niitä on tämän blogin 183 artikkelista yhteensä kuusi kappaletta.

Kuvapainotteisissa merkinnöissä on se kiva puoli, että kuvia ei tarvitse kääntää – ainoastaan tekstit. Kun on nähnyt sen vaivan, että ottaa, järjestelee ja käsittelee kuvat, ja sitten vielä selvittää, mitä tulikaan kuvattua, niin kuvatekstien kääntäminen kahdelle ylimääräiselle kielelle ei ole enää kovinkaan suuri urakka. Monissa näistä merkinnöistä on toki muutakin tekstiä, mutta mitään sanasta sanaan käännöksiä ei ole tarkoitus tehdä. Itse asiassa kaikissa kuvamerkinnöissä ei ole englannin- ja ranskankielisissä versioissa edes täysin samat kuvat.

Kuinka Mac taivutetaan?

Applen tietokoneet ovat trendikkäitä ja ilmeisesti muutenkin ihan kelpo pelejä, kunhan vain ei kauhistu hintalappua. Mutta enhän minä sellaista voisi hankkia. Kuinka kirjoittaisin laitteesta tänne blogiini, kun en edes tiedä, kuinka niiden nimi taipuu suomen kielessä?

Ongelmaa hahmottaakseni keräsin oheen listan mahdollisia taivutusmuotoja sanan ”Mac” monikon partitiivista:

Kunnallisvaalit vai kuntavaalit?

Kuin kolme marjaa

Jatketaan vielä vähän vaaliteemasta. Edellisessä kirjoituksessani puhuin ”kunnallisvaaleista”, ja se on se nimitys, jota olen tottunut kunnanvaltuustojen vaalista käyttämään. Näyttää kuitenkin siltä, että lyhyempi muoto ”kuntavaalit” olisi näissä vaaleissa yleistynyt. Taidettiin sitä jonkin verran käyttää neljä vuotta sittenkin, mutta minun korvaani se edelleen särähtää.

Kuntavaalit-sana kuulostaa uusiosuomelta, jossa englannin tapaan vain laitetaan sanoja peräkkäin niitä sen kummemmin taivuttelematta (tosin englanniksikin sanotaan municipal elections eikä municipality elections). Toisaalta, onhan meillä eduskuntavaalitkin eikä eduskunnallisvaalit.

Opi ranskaa Karibialla

Hiekkaranta

Ranska on hieno ja hyödyllinen maailmankieli, jota Suomessa kuitenkin osataan turhan vähän. Ei siis ole lainkaan huono ajatus aloittaa opiskelua vaikka samantien. Aloittelevalle ja vähän edistyneemmällekin opiskelijalle yksi iso hankaluus on kuitenkin se, ettei ranskalaisten puheesta meinaa saada millään selvää. Ranskalaiset puhuvat nopeasti ja puhe on yhtä pötköä, josta tottumattoman on vaikea erottaa missä kohdassa sana loppuu ja seuraava alkaa.

Sosiospatiaalinen tila

Skrubu oli törmännyt käsitteeseen ”sisällön kontentti”. Lähes yhtä sisällökäs on maantieteellisistä opinnäytteistä (jopa väitöskirjatasolla) bongaamani käsite ”sosiospatiaalinen tila”.

Siis häh? Mitä se sosioepäspatiaalinen tila sitten on? Eikö tila määritelmällisesti ole spatiaalista? Ei tuo tosin suomalainen keksintö ole, sillä myös englanninkielisissä julkaisuissa näkee joskus käytettävän käsitettä socio-spatial space ja myös ranskankielinen Google-haku espace socio-spatial tuottaa tuloksia.

Pitäisi osata paremmin ranskaa

Sivustoni on osittain kolmikielinen. Esimerkiksi valokuvasivut ovat sekä suomeksi, englanniksi että ranskaksi. Kun seuraan hakukoneiden kautta tulevaa liikennettä erikielisille sivuille, en voi olla huomaamatta, että ranskankieliset sivut pärjäävät varsin hyvin.

Heittäisinkin veikkauksena, että Internetin ranskankielinen tarjonta ei ole suhteessa niin suurta kuin ranskankielisten netinkäyttäjien määrä. Ranskankielisiä käyttäjiä on paljon, mutta sisältöä ei niinkään. Suomi taas on niin pieni kielialue, että vähistä käyttäjistä riittää kilpailua.

Dominica ei ole Dominikaaninen tasavalta

Dominican itärannikkoa

Usein, kun kertoo jollekulle Dominicasta, luulee toinen osapuoli kyseen olevan Dominikaanisesta tasavallasta. Onhan Dominikaaninen tasavalta tietysti huomattavasti suurempi ja sinne tehdään Suomesta ja muualtakin Euroopasta pakettimatkojakin. Dominica on pienempi, ja sinne ei mistään mannermaalta pääse suoraan edes lentämään. Mutta molemmat ovat itsenäisiä Karibianmeren saarivaltioita. Matkaa niiden välillä on noin 700 kilometriä (kartta alempana).

Mikä ihmeen Domnik?

logo

Sivustoni verkkotunnus eli domain on domnik.net. Minulta kysytään aina välillä, että mitä se ”Domnik” oikein tarkoittaa. Olen kertonut nimen taustan jo lyhyesti sivuston esittelyn yhteydessä, mutta valotetaan asiaa tässä vielä vähän laajemmin.

Pitahaya on laimea, mutta raikas

Pitahaya

Kaupasta tarttui mukaan omituisen näköinen hedelmä. Sen nimeksi kerrottiin ”pitahaya” ja alkuperämaaksi Thaimaa. Vaimo kertoi, että on niitä aiemminkin ollut tarjolla. Ihme, etten ole kiinnittänyt huomiota, sillä hedelmien kirkkaan pinkki väri ja erikoinen muoto saavat sen erottumaan joukosta hedelmäosastonkin väririkkauden keskellä.

Pyhien saaret eli Seintsit

Karibian hienoin maisema

Maantieteellinen paikannimistö on joskus hankalaa, etenkin kun kertoo vierasmaalaisista paikoista suomeksi. Esimerkiksi Guadeloupen ja Dominican välissä sijaitsevan pienen Ranskalle kuuluvan saariryhmän nimi on Îles des Saintes tai lyhyemmin Les Saintes. Ranskankielisen nimen käyttö suomessa on kuitenkin kankeaa, koska ainakaan lausuttuna nimi ei kerro useimmille ranskaa taitamattomille sen enempää sitä, että kyse on saarista, kuin sitäkään, että nimi on monikollinen. Jälkimmäinen on hankala asia etenkin nimeä taivutettaessa, jos valmiiksi monikolliseen sanaan pitää liitää suomen monikon taivustusta: ”Kävin Les Sainteseilla.”

Savolainen kiertely ja kaartelu

Savolaisuuteen kuuluu tapa ilmaista asiat mahdollisimman harhaanjohtavasti. Suoraan ei valehdella, mutta pyrkimyksenä on kuitenkin antaa kuulijalle mahdollisimman väärä kuva asioiden tilasta. Tämä juontaa juurensa Savonmaan köyhyyteen ja kurjuuteen.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit