Siunauksen ja symbolien pelko - 9.3.10
Ateistit ovat monella tavalla kummallisia ihmisiä – tai ainakin osa heistä. Yksi eriskummallinen piirre on vihamielinen suhtautuminen kristilliseen siunaukseen ja symboleihin.
Yksi vapaa-ajattelijoiden kestoteemoista on uskonnoton hautaaminen. Heidän mielestään on vääryys, että myös kirkkoon kuulumattomia ja ei-uskovaisia vainajia haudataan siunattuun maaperään. Vielä kamalampaa on, jos jollekulle uskonnottomalle vainajalle toimitetaan kristillinen siunaus.
Eikö asian pitäisi olla ateistille täysin yhdentekevä? Jos hän ei usko, että kuoleman jälkeen on elämää, niin lienee hänen kannaltaan sama, minkälaisia menoja ruumiin äärellä harjoitetaan. Jos omaisissa on uskovia, joiden mieltä kristillisen hautauksen puuttuminen jäisi kaivertelemaan, niin kokonaishyödyn kannalta lienee parempi, että vainaja siunataan. Omaisten hyvä mieli lienee sellainen maallinen hyvä, jonka päälle ateistinkin pitäisi ymmärtää.
Läskit pois, lukutaitoa Nepaliin - 8.2.10
Kyllä minultakin varmaan muutama kilo ylimääräistä läskiä löytyy hyvän asian eteen. Tuntematon lahjoittaja on luvannut ostaa suomalaisten laihduttamaa ihraa 15 euron kilohintaan. Maksu menee Läskillä lukutaitoa Nepaliin -kampanjan hyväksi.
Laihduttaminen osuu sopivasti paastonaikaan, jolloin kiloja lähtee muutenkin pois. Lieneekö tämä pelkkä yhteensattuma vai harkittu asia? Lahjoittaja on halunnut nimenomaan seurakuntien hoitavan punnitukset, joten ehkä jotakin kristillistä taustaa löytyy. Voi olla, että kampanja on juuri siksi ajoitettu paastokauteen.
Ylimääräistä haastetta tosin tulee siitä, että loppupunnitukset ovat vasta toukokuussa. Paaston päättymisen jälkeen olisi siis pidettävä kilot kurissa vielä kuukauden ajan.
Veli-Pekka Tynkkynen hyökkää hatarin perustein - 6.1.10
Ateistit ovat viime aikoina aktivoituneet vilkkaaseen lähetystyöhön. Eniten näkyvyyttä saivat kesällä muutaman bussin kylkeen ostetut bannerit, mutta lähetystyö jatkuu aktiivisesti niin blogeissa, keskustelupalstoilla kuin lehtien yleisönosastoilla.
Yksi aktiivisista lehtikirjoittelijoista on maantieteilijä Veli-Pekka Tynkkynen. Puolitoista viikkoa sitten Etelä-Saimaa julkaisi hänen kirjoituksensa Uskonto, valta ja hyvinvointiyhteiskunta. Kirjoitus on alla lainattuna pätkissä. Omat kommenttini olen kirjoittanut lainausten väliin.
VIIME AIKOINA mediassa on keskusteltu kiivaasti koulun elämänkatsomusaineiden sisällöstä, etenkin mahdollisesta uskonnonopetuksen muuttamisesta uskontotiedoksi. Kirkko on vastustanut ehdotusta vaatien jopa tiukempaan raamattuoppiin sidotun uskonnonopetuksen lisäämistä.
Vapaa-ajattelijat puolestaan pelkäävät kaikille yhteisen uskontotiedon olevan nykyinen uskonto-oppiaine uusissa vaatteissa. He tavoittelevat kaikille yhteistä, eri maailmankatsomuksia tasaveroisesti käsittelevää oppiainetta.
Agricolan perinnemessu keskusteluttaa - 1.10.09
Agricolan kirkon sunnuntaimessu klo 12 on nykyisin nimeltään Mikaelin messu (vai pitäisikö sen olla ”Mikaelinmessu”?). Messu pidetään vanhan kaavan mukaisesti ja järjestetään yhteistyössä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ja joidenkin kirkollisten järjestöjen kanssa.
Noista kirkollisista järjestöistä on nyt syntynyt kohua, koska ainakaan osa niistä ei hyväksy naispappeutta. Seurakuntayhtymän lehdessä palstaa pitävä nimimerkki Kerettiläinen naljailikin viimeviikkoisessa kirjoituksessaan, että kyseessä on Agricolan ”ensimmäinen todellinen kirkollinen innovaatio”.
Eilisessä lehdessä Agricola-liikkeessä mukana olevien HelsinkiMission ja Tuomasyhteisön toiminnanjohtajat Olli Valtonen ja Hanna-Leena Nuutinen sanoutuvat irti moisesta. Heidän mukaansa se on projektia vetävän Teemu Laajasalon yksityinen missio. Myös Laajasalo kirjoittaa samaisessa lehdessä olevansa idean takana ja vastaavansa siitä itse.
Vanha kaava vetää väkeä? - 20.7.09
Mikael Agricolan kirkon päivämessussa oli eilen varsin mukavasti väkeä. Siellä ei ole tullut nyt kesällä käytyä, joten en tiedä, ovatko messun kävijämäärät pysyvämminkin lisääntyneet. Ehtoollisellakin väkeä riitti kolme lähes täyttä pöydällistä.
Agricolan kirkon klo 12 messussa käytetään vanhaa messukaavaa, josta ainakin itseä pidän huomattavasti enemmän kuin uudesta versiosta. Hyvä, jos se on alkanut vetää väkeä. Joskus aikaisemmin kuulin huhuja, että olisivat aikeissa lopettaa koko vanhan kaavan käytön.
Ehkä Agricola-hanke on tuonut uutta virtaa vanhoihinkin toimintamuotoihin.
Saarnavuorossa oli tällä kertaa aluekappalainen Matti T. Amnell. Saarna pohjautui päivän evankeliumitekstiin (Luuk. 6: 27–31), jossa kehotetaan rakastamaan vihamiehiään.
Liity kirkkoon - 24.6.09
Kirkkoon liittyminen on taas pykälän verran helpompaa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on avannut uuden Liitykirkkoon.fi-verkko-osoitteen, joka ohjaa kävijän edelleen kirkkoonliittymissivuille.
Aivan yhtä helppoa kirkkoon liittyminen ei kuitenkaan ole kuin siitä eroaminen. Jos ei ole koskaan aiemmin kuulunut kirkkoon, niin on otettava kaste, käytävä rippikoulu ja saatava konfirmaatio. Ne eivät vielä ja tuskin tulevaisuudessakaan onnistu virtuaalisesti (tai ehkä rippikoulun voi vielä joskus käydä verkossakin).
