ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

kulttuurit

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "kulttuurit".

Tammikuun juhla- ja muistopäiviä

Jude-tekstillä varustettu keltainen Daavidin tähti

Tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi, ja niinpä sen ensimmäinen juhlapäivä on uusivuosi. Pian sen jälkeen on itämaan tietäjien vierailun muistoksi vietettävä loppiainen (6.1.).

Uudenvuoden ja loppiaisen väliin mahtuu kuitenkin yksi pienempi merkkipäivä, nimittään maailman pistekirjoituspäivä (4.1.). Sitä vietetään pistekirjoituksen keksijän, ranskalaisen Louis Braillen (1809–1852) syntymäpäivänä.

Nuutinpäivä, jota vietetään kahdenkin eri tanskalaisen Knuutin muistoksi, päättää joulunajan 13. tammikuuta. Silloin tulee nuuttipukki ja juo talosta viinat pois, jos siellä sellaisia on.

Nico Rosbergin suomalaisuudesta

Kirjoitin noin vuosi sitten tänne merkinnän suomalaisuudesta. Siinä otin kantaa Aamulehden juttuun, jossa irakilainen maahanmuuttaja ihmetteli, mitä hänen on tehtävä tullakseen suomalaiseksi. Kantani voi tiivistää jotakuinkin siihen, että suomalaiseksi ei tulla vaan synnytään.

Nyt sitten keskustellaan tuoreen Formula 1 -maailmanmestari Nico Rosbergin suomalaisuudesta. Mikäli radiosta kuulemani oikein ymmärsin, hän ei itse miellä itseään suomalaiseksi, mutta suomalaiset haluaisivat kuitenkin omia maailmanmestarin, jonka suomalainen isä Keijo Keke Rosberg on myös aiempi F1-maailmanmestari.

Suomalaiseksi ei voi tulla kuin syntymällä, ja yhtä vähän siitä pääsee eroon, jos on suomalaiseksi sattunut syntymään. Kuten viimevuotisessa artikkelissa sanoin siinä esimerkkihenkilönä olleen maahanmuuttajan lapsista, että he ovat suomalaisen äitinsä kautta suomalaisia, niin aivan yhtä paljon Nico Rosberg on sitä suomalaisen isänsä kautta, vaikka hän itse mieltäisi itsensä enemmän saksalaiseksi (mitä hän toki saksalaisen äitinsä kautta myös on).

Suomalaisuudesta

Aamulehti otsikoi tänään: ”Pitseriaa pitävä Aso ihmettelee päättäjiä: Mitä vielä vaaditaan, että olisin suomalainen?” (AL 6.12.15).

Aso Aziz on irakilainen maahanmuuttaja, joka muutti Suomeen vanhempiensa mukana vuonna 1996. Hän asuu Vantaalla, hänellä on suomalainen vaimo ja kaksi lasta, ja hän on pizzeriayrittäjä Martinlaaksossa. Mikäli Aamulehden henkilökuvaukseen on uskominen, Aziz vaikuttaa oikein hyvin Suomeen kotoutuneelta maahanmuuttajalta.

”Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva suomalais-ugrilainen kansa”, kertoo Wikipedia. Aziz puhuu suomen kieltä, vaikkakaan ei äidinkielenään, mutta suomalais-ugrilaista hänestä ei saa tekemälläkään. Siihenkö hänen suomalaisuutensa kaatuu?

Viipuri, tuo venäläinen sotilaskunnian kaupunki

Kolikko: Viipuri, sotilaskunnian kaupunki

Vaikka CouchSurfing-majoituksen sääntöihin kuuluukin, että majoitus on ilmaista eikä tuliaisiakaan tarvitse tuoda, niin etenkin venäläiset sohvasurffarit tuovat niitä lähes aina. Taitaa olla sen verran syvällä sikäläisessä kulttuurissa, ettei ilmankaan kehdata tulla.

Koska Venäjä on tuossa vieressä, niin sieltä tulee vieraita melko usein. Olemmekin saaneet venäläistä suklaata, prjanik-pikkuleipiä, pitsiliinoja, jääkaappimagneetteja ja joskus jopa vodkaa. Yhden erikoisimmista tuliaisista saimme kuitenkin vasta aivan äskettäin.

Pietarilainen poika toi tuliaisina 10 ruplan kolikon, jolla juhlistettiin Viipurin saamaa ”sotilaskunnian kaupunki” -arvonimeä. Sen kaupungille myönsi Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev vuonna 2010. Kolikko tosin on vasta tältä vuodelta.

Meänkieli: kieli vai suomen murre?

Pajalan kirkko, Ruotsi

Ollakseen oma kielensä meänkieli on suomenkieliselle kovin helposti ymmärrettävää. Jos kuuntelee vaikkapa Jord-yhtyeen kappaleen Oonhän meilä vielä kieli, niin se voisi hyvin olla suomea. Se ei varsinaisesti kuulosta edes kovin murteelliselta.

Meänkielen sanastossa on enemmän lainasanoja (etenkin ruotsista) kuin normisuomessa. Tämäkään ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellista – omituisia sanoja on monissa muissakin suomen murteissa.

Kielistatuksessa lieneekin kyse meäläisten identiteetistä, mutta myös Ruotsin kielipolitiikasta. Kun luokitellaan suomen- ja meänkieliset kahdeksi eri vähemmistöksi, saadaan molemmat näyttämään tilastoissa pienemmiltä ja vähäpätöisemmiltä kuin mitä ne yhdessä olisivat.

Hyvää ruotsalaisuuden päivän iltaa!

Fazerin kinuskirulla

En tänään kirjoittanut kipakkaa kirjoitusta pakkoruotsista tai pohtinut suomenruotsalaisten suomalaisuutta tahi ruotsalaisuutta. Sen sijaan mietin, että mikä on parasta (suomen)ruotsalaisuudessa.

Vastausta ei tarvinnut hakea pitkään: tietysti leivokset. Päivän teemaan olisi ehkä parhaiten sopinut jonkin pienen suomenruotsalaisen leipomon luomus, mutta lähi-Alepan valikoima on kovin rajallinen. Siksi oli tyytyminen Fazerin kinuskirullaan. Oikein hyväähän sekin toki on.

Ei suomenruotsalaisissa tai suomenruotsalaisuudessa mitään sen erityisempää vikaa ole. Kaksikielisyys voisi ihan oikeastikin olla rikkaus, jos kumpaakaan kielistä ei yritettäisi pakolla työntää toiskielisten kurkuista alas – mieluummin leivoksia, mutta ei niitäkään pakolla. (Kuvassa on Fazerin Onnen Aamu -kinuskirulla.)

Syitä mennä tai olla menemättä Saint Lucialle

Saint Lucian lippu

Tänään on Saint Lucian itsenäisyyspäivä. Se ei ehkä ole syy mennä tai olla menemättä tälle Martiniquen ja Saint Vincentin välissä sijaitsevalle saarelle, mutta se on hyvä syy valita Saint Lucia blogimerkinnän aiheeksi juuri tänään.

Suhteeni Saint Luciaan on ristiriitainen. Toisaalta se on jäänyt mieleeni Itä-Karibian saarten joukossa vähän tasapaksuna, ehkä jopa tylsänäkin. Toisaalta voin kuitenkin hyvin mielin suositella sitä kohteeksi, jos aikoo tuolla suunnalla vierailla.

Saint Lucia oli monen muun alueen saaren tavoin välillä Ranskan, välillä Iso-Britannian, siirtomaa, kunnes itsenäistyi jälkimmäisestä tasan 34 vuotta sitten. Molemmat siirtomaaisännät jättivät jälkensä kulttuuriin. Englanti on virallinen kieli, mutta ranskan, länsiafrikkalaisten kielten ja kalinagon sekoituksena syntynyt paikallinen kreoli on yleinen puhekieli.

Entä jos Suomi olisikin novgorodilainen?

Nikolainluostari, Vanha-Laatokka

Yleisradion televisio-ohjelmasarja ”Suomi on ruotsalainen” alkaa otoksella talvisesta kerrostalolähiöstä jossakin Venäjällä. Näkymästä sanotaan: ”Täällä saa kyllä aika hyvän käsityksen siitä, miltä Suomi näyttäisi, jos emme olisi olleet osa Ruotsia, vaan olisimme kuuluneet vuosisatojen ajan Venäjään.”

Toteamus on melkoisen historiaton. Silloin kun Ruotsin valtakunta nykyisen Suomen alueelle levittäytyi, toisena osapuolena ei ollut Venäjä vaan Novgorodin tasavalta. Ruotsi levittäytyi Suomeen lännestä, Novgorod idästä. Ja Novgorod oli aika eri maa kuin nykyinen Venäjä – tai silloinen Ruotsi.

Novgorod oli tosiaan tasavalta. Valitettavasti tiedot sen luonteesta ovat kovin sirpaleisia. Ei se mikään moderni demokratia ollut, mutta aikansa mittapuulla monella tavalla edistyksellinen. Säilyneet tuohikirjeet, joiden joukossa mm. vanhimmat itämerensuomalaisilla kielillä kirjoitetut tekstit, todistavat mm. lukutaidon yleisyydestä ja naisten suhteellisen hyvästä asemasta.

Ei nimi vuorta pahenna

Colihaut ja Morne Diablotins

Dominican korkein vuori on 1447 metriä korkea Morne Diablotins. Jonkin matkaa siitä pohjoiseen sijaitsee matalampi, mutta jyrkkäpiirteinen, 861 metriä korkea Morne aux Diables.

Molemmat ovat tuliperäisiä vuoria, mutta paholaismaiset nimet eivät juonna juurtaan niiden syöksemiin tuleen ja tulikiviin. Itse asiassa kumpikaan niistä ei ole historiallisella ajalla purkautunut tai osoittanut elonmerkkejä historiallisella ajalla. Morne aux Diablesin pohjoisreunalta tosin löytyy kylmiä rikkilähteitä.

Nimiään vuoret eivät kuitenkaan ole saaneet sen enempää paholaisista kuin rikkilähteistäkään, vaan lintujen mukaan. Vuorten rinteillä on aikaisemmin pesinyt nykyisin jo kovin harvinaiseksi käynyt karibianviistäjä (Black-capped Petrel, Pterodroma hasitata). Linnun kansanomainen nimi on diablotin eli pikkupiru.

Intiaanikesä: mikä se on ja mistä se on saanut nimensä?

Hevonen Hakunilassa

Iltalehdessä lupaillaan intiaanikesää ensi viikolle (IL 5.9.12). Olisihan se tosiaan kiva jonkinlaista kesää vielä saada. Mutta mistä intiaanikesässä on kyse?

Sana juontaa juurensa Pohjois-Amerikkaan, kuten arvata saattaa. Wikipediassa (Indian summer) luetellaan useita mahdollisia vaihtoehtoja, mistä se voisi olla peräisin.

Uuden Englannin ja New Yorkin siirtokunnissa intiaanikesä ei viitannut erityisen kesäisiin olosuhteisiin eikä se liittynyt edes syksyyn, vaan lumien väliaikaiseen sulamiseen tammikuussa. Intiaanien hyökkäykset siirtokuntia vastaan tapahtuivat usein juuri tuona aikana.

Toisaalta vastaava selitys saattaisi liittyä myös syksyisempään ajankohtaan. Intiaanien hyökkäykset keskeytyivät usein lumen sataessa maahan, mutta takakesän aikana niitä saattoi olla odotettavissa uudestaan.

Halpoja neuvostohotelleja ja ruokasalien takahuoneita Armeniassa

Hotellihuoneen ruokasali, Gavar, Armenia

Oheinen kuva on hotellihuoneemme ruokasalista Gavarissa, joka on Gegharkunikin maakunnan pääkaupunki Armeniassa. Tai itse asiassa, kyseessä oli ennemminkin ruokasali, johon kuului myös makuuhuone ja wc sekä suihku.

Armeniassa on nimittäin usein niin, että ravintoloissa ei ole yhtä isoa ruokasalia, tai jos onkin, niin sen rinnalla on pieniä yhden pöydän kabinetteja. Armenialaiset ruokailevat mieluummin sellaisissa kuin samassa salissa seurueeseensa kuulumattomien kanssa. Tämä ravintola oli sitten keksinyt laajentaa liikeideaa, ja lisännyt osaan näistä ruokasaleista myös majoitus- ja saniteettitilat.

Siisti huone se oli ja edullinenkin, ei siis niiden suhteen valittamista. En enää muista hintaa, mutta vanha tviittini kertoo kahden hengen huoneiden kustantaneen tuolloin kolme vuotta sitten 12–28 euroa. Gavarin hotelli oli edullisemmasta päästä, mutta ei aivan halvin.

Mannerheim-kulkue Mikkelin Marski Festiin

Mannerheimin patsas, Mikkeli

Mikkeli ei ole ollut erityisen tunnettu kesätapahtumistaan. Joskus 70- ja 80-luvuilla oli Rapu ja muikku, mutta se kuihtui pois. Jotain kai on yritetty senkin jälkeen.

Syyskesällä olisi luvassa uutta vipinää, kun Mikkelissä järjestetään elo-syyskuun vaihteessa ensimmäinen Marski Fest. Idean kerrotaan olevan alkujaan kaupunkilaisilta. Mikkeliin on haluttu tapahtumaa, jossa tuotaisiin esille kaupungin historiaan kiinteästi kytkeytyvää marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimiä.

Kuitenkin, kun ohjelmaa lukee, niin ei sieltä Mannerheimiä mistään löydä. Tapahtumakeskuksen nimi on Marski Areena ja se pystytetään oheisessa kuvassa näkyvän Mannerheimin patsaan luokse, mutta siinä se sitten onkin.

Festivaalin sivuilla rohkaistaan esittämään ehdotuksia ohjelmaksi tapahtuman Facebook-sivulla. Siitä rohkaistuneena esitänkin ohjelmaan patsaskulkuetta.

Raittijärvi on kylä tiettömien taipaleiden takana

Raittijärvi, Käsivarsi, Enontekiö

Kirjoitin edellisessä merkinnässä Raittijärvellä järjestetystä jumalanpalveluksesta. Itse kylästä ei tullut paljon kerrottua, joten korjataan se puute nyt.

Raittijärven kylä sijaitsee Enontekiön kunnan Yliperällä Käsivarren erämaa-alueen sisällä. Kylässä on kymmenkunta taloa, joissa kaikissa tosin ei asuta vuoden ympäri. Kyläläisillä on toiset asunnot muualla (aika monella ilmeisesti Kaaresuvannossa). Kylä ei kuitenkaan koskaan ole autio, vaan jossakin taloista ollaan aina paikalla.

Kylän saamenkielinen nimi on Ávžžášjávri. Useimpien, jollei kaikkien, kylän asukkaiden äidinkieli on pohjoissaame.

Talvinen ulkoilmajumalanpalvelus Raittijärvellä

Raittijärvi, Enontekiö

Raittijärvi on pieni, noin kymmenen talon kylä, Käsivarren Lapissa. Erikoiseksi sen tekee se, ettei kylään johda lainkaan tietä. Tiettömiä kyliä löytyy toki saaristosta, mutta mantereen puolella Raittijärvi on ainutlaatuinen. Matkaa Kilpisjärvelle, joka on lähin suurempi kylä, kertyy yli 30 kilometriä.

Kerran vuodessa Enontekiön seurakunta järjestää Raittijärvellä jumalanpalveluksen. Kirkkoa kylässä ei ole, joten palvelus pidetään ulkona. Tänä vuonna messu järjestettiin ensimmäisenä sunnuntaina pääsiäisen jälkeen 15. huhtikuuta. Kilpissafarit järjesti rekikuljetuksen moottorikelkoilla Kilpisjärveltä Raittijärvelle ja takaisin.

Sää oli suotuisa. Menomatkalla oli kirpeä pakkanen, joka tuntui vielä perillä Raittijärvelläkin. Iltapäiväksi sää kuitenkin lauhtui. Taivaalla oli ohutta pilveä, mutta välillä aurinkokin paistoi.

Äitienpäivä 2012 on sunnuntaina 13.5.

Vuoriananaksen kukka

Äitienpäivää vietetään Suomessa toukokuun toisena sunnuntaina. Tänä vuonna 2012 äitienpäivä on siten sunnuntaina 13. toukokuuta.

Vaikka äitienpäivää vietetäänkin monissa eri maissa, ei se kaikissa ole samaan aikaan. Toukokuun toinen sunnuntai on kuitenkin hyvin yleinen vaihtoehto. Silloin äitienpäivää vietetään muun muassa Yhdysvalloissa, josta perinne Suomeenkin levisi.

Yhdysvalloissa äitienpäivästä tuli kansallinen juhlapäivä vuonna 1914. Suomessa sitä vietettiin ensimmäisen kerran jo toukokuussa 1918, mutta aluksi äitejä muistettiin toukokuun kolmantena sunnuntaina. Nykyiselle paikalleen juhlinta vakiintui vuodesta 1927 alkaen.

Englannissa vietetään amerikkalaisperäisen äitienpäivän sijaan Mothering Sunday -juhlaa. En ole aivan varma, kuinka se pitäisi kääntää suomeksi. Ehkä ”äiteilysunnuntai”, vaikka kuulostaakin hassulta, olisi osuvin.

Mieluummin eKr. ja jKr. kuin eaa ja jaa

Jeesus Kristus

Länsimaissa ja laajalti muuallakin maailmassa käyttämämme ajanlasku alkaa Kristuksen syntymästä. Tapana onkin perinteisesti ollut, että viitattaessa ajankohtiin ennen tätä on ollut tapana lisätä vuosiluvun perään ”eKr.”, eli ”ennen Kristusta”.

Vastaavasti vuosiluvun perään on lisätty määre ”jKr.”, ”jälkeen Kristuksen”, jos on ollut tarve selventää, että puhutaan ajanlaskun alun jälkeisistä vuosista.

Joskus, tosin harvemmin, käytetään myös lyhennettä ”A.D.” eli Anno Domini, ”Herran vuonna”. Se on tapana laittaa vuosiluvun eteen.

Viime aikoina, ainakin ajanlaskun mittapuussa, on yleistynyt lyhenteiden ”eaa” ja ”jaa” käyttö. Ne tarkoittavat ”ennen ajanlaskun alkua” ja ”jälkeen ajanlaskun alun”.

Periaatteessa eaa ja jaa ovat ilmaisuina tarkempia kuin eKr. ja jKr. Jeesuksen syntymän ajankohtahan ei ole tarkasti tiedossa, mutta oletettavaa kuitenkin on, että ajanlaskun perusteeksi valittu vuosi on väärä. Oletettavaa onkin, että Jeesuksen synnyinajankohta on ollut vuosien 7 ja 4 eKr. välillä.

Maahanmuuttajalähiö talvella: valokuvia Rinkebystä

Rinkeby, Tukholma

Kuten tässä blogissa olen jo kertonutkin, niin viime aikoina on tullut vierailtua suhteellisen usein Tukholmassa. Viking Linen kanta-asiakastarjouksilla sinne kun pääsee välillä muutamalla eurolla, joskus ilmaiseksikin. Niinpä olemme siskoni kanssa sinne muutaman retken tehneet.

Aiemmin vierailemamme etnografinen museo oli pettymys ainakin minulle, joten tällä kertaa päätimme etsiä sitä aidompaa etnologista kokemusta. Niinpä suuntasimme maahanmuuttajalähiönä tunnettuun Rinkebyn kaupunginosaan Tukholman luoteisosassa.

Kuten odottaa saattoi, niin perillä arki oli talvisen harmaata. Lähiön monet ongelmat eivät pikaisella vierailulla nouse silmille. Pikemminkin Rinkeby näytti tavalliselta ruotsalaiselta lähiöltä, jossa nyt vain on vähän tavallista enemmän maahanmuuttajia (itse asiassa noin yhdeksän kymmenestä asukkaasta on siellä joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia).

Kiersimme kuitenkin alueella pitäen silmämme auki. Haimme piirteitä, joita monikulttuurinen arki tuo talviseen betonilähiöön.

Kaksi homoa tuomittiin sakkoihin Dominicalla

MS Explorer of the Seas

Kaksi kalifornialaista homoa sai viime viikolla Dominican pääkaupungissa Roseaussa sakkotuomion siveettömästä käytöksestä. Tapaus on uutisoitu eri medioissa ympäri maailman. Eri lähteet kertovat tarinan hieman eri lailla, mutta yritän tässä käydä läpi, mistä tapauksessa oli kyse.

Kyseiset 41- ja 53-vuotiaat miehet olivat olleet Atlantis Events -matkatoimiston homoristeilyllä MS Celebrity Summit -risteilylaivalla. Dominicalla he olivat toisen version mukaan harrastaneet seksiä, toisen mukaan vain pelehtineet keskenään alasti tai hyvin niukassa vaatetuksessa. Tämä tapahtui joko laivan hytissä tai sen parvekkeella, jälleen riippuen tarinan versiosta.

Päivitys 31.3.2012: Joku oli ottanut miehistä kuvan parvekkeella (aiheesta lisää kommenteissa).

Suomenruotsalaiset: suomalaisia vai ruotsalaisia?

Svenska Klubben

Suomenruotsalaiset eivät yleensä pidä siitä, jos heitä sanoo ruotsalaisiksi. He korostavat olevansa yhtä suomalaisia kuin muutkin suomalaiset, vaikka ovatkin ruotsinkielisiä.

Iso osa Suomen ruotsinkielisistä äänestää kuitenkin ruotsalaista kansanpuoluetta, jonka nimi taannoin vaihdettiin muotoon ”Suomen ruotsalainen kansanpuolue” (ruotsiksi Svenska folkpartiet i Finland). Puolueessa pidettiin ongelmallisena muun muassa sitä, että heidän poliitikkojaan sanotaan ”ruotsalaisiksi” (HS 6.4.10).

Puolueen logiikkaa on vaikea ymmärtää. Jos he haluavat painottaa olevansa ”suomalainen puolue, jonka työkielenä on ruotsi”, niin miksi puolueen nimessä sitten edelleen on ”ruotsalainen”? Miksi he kuvittelevat, että heidän poliitikkojaan ja kannattajiaan tuon uuden puoluenimen myötä kutsuttaisiin? Ruotsalaisiksi tietenkin – niinhän he itsekin tekevät.

Tukholman etnografinen museo on huijaus

Etnografiska museet, Tukholma

Tukholmassa tulee aina välillä käytyä ihan vain siksi, että laivayhtiön kanta-asiakkaana sinne pääsee aina välillä halvalla tai ilmaiseksikin. Onhan se kuitenkin ihan komea kaupunki, jossa riittää nähtävää, jos on aikaa tutustua.

Laivalla on jaossa Stockholm This Week What’s On Stockholm -lehtinen, josta voi katsoa mitä kaupungissa tapahtuu. Esitteessä kerrottiin muun muassa Etnografisen museon (Etnografiska museet) näyttelyistä, ja olipa siinä jopa tieto, että museoon on vapaa pääsy (Free entrance). Siispä suuntasimme siskon kanssa sinne.

Etnografinen sijaitsee sen verran kaukana Tukholman keskustasta, että ainakaan molempiin suuntiin ei viitsi kävellä, vaikka se mukava tapa liikkua kaupungissa onkin. Keskustasta sinne pääsee bussilla 69, kunhan vain saa jostakin hankittua lipun. Bussissa niitä ei myydä, ja kännykkälippuun olisi pitänyt olla ruotsalainen liittymä.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit