ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

kulttuurit

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "kulttuurit".

Kaikki suomen sanat aakkosesta öylättiin

Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen (Kotus) julkaisemassa nykysuomen sanalistassa on 94 110 sanaa. Aakkosissa ensimmäisenä on aakkonen ja viimeisenä öylätti. Listan lienee kätevä esimerkiksi sanojen oikeinkirjoitusta tarkistettaessa. Sanalistan voi hakea Kaino-aineistopalvelun sivuilta xml-muotoisena. Tiedosto sisältää itse sanojen lisäksi tietoa esimerkiksi sanojen taivutuksesta ja astevaihtelusta.

Sanalistan voi hakea myös Vesa Linja-ahon blogimerkinnästä. Linja-aho on puhdistanut listasta oheistiedot ja xml-merkkauksen, ja jättänyt jäljelle pelkän sanalistan txt-muodossa. Tuon blogimerkinnän kautta itsekin listan juuri äsken löysin.

Homonyymit esiintyvät listassa kahtena tai useampana kopiona. Homonymia tarkoittaa siis tässä yhteydessä sitä, että usealla eri asiaa tarkoittavalla sanalla on yhteinen kirjoitusasu. Sanan kirjoitusmuoto esiintyy siis listauksessa yhtä monta kertaa kuin sillä on eri merkityksiä (esim. kuusi on listassa kahdesti).

Alan Lomaxin Haiti

Haiti on viime aikoina ollut paljon esillä, kuten myös erilaiset tavat auttaa haitilaisia maanjäristyksen uhreja.

Musiikkitieteilijä ja folkloristi Alan Lomax vietti Haitilla neljä kuukautta 1930-luvun lopulla ja äänitti siellä noin 50 tuntia paikallista kansanmusiikkia. Ne jäivät kuitenkin silloin julkaisematta. Lomax riensi Haitin jälkeen jo uusiin projekteihin, eikä hän enää myöhemmin ollut tyytyväinen varhaisten Haiti-äänitystensä äänenlaatuun.

Lomax teki äänityksiä eri puolilla maailmaa. Minullakin on pari hänen CD-levyään, jotka sisältävät dominicalaista kansanmusiikkia ja itäkaribialaisia lastenlauluja 1950- ja 1960-luvuilta (ansaitsisivat varmaan oman merkintänsä tässä blogissa). Haiti-äänitykset ovat tulleet saataville kuitenkin vasta nyt, kun raidat on nykytekniikan avulla pystytty puhdistamaan ylimääräisestä kohinasta.

Voodoo, Haiti ja Harakka

HS: Voodoo aiheutti Haitin tuhon”, kirjoittaa Yleisradion toimittaja Timo Harakka blogimerkintänsä otsikossa. Kirjoitus on julkaistu jo melkein kuukausi sitten, mutta koska en seuraa Harakan blogia, huomasin sen vasta nyt.

Heti perään Harakka kuitenkin pehmittelee otsikkoaan ja kirjoittaa:

Voodoo-kultti aiheutti Haitin maanjäristyksen, ilmoittaa Viktor Klimenko tänään Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä (TV-Nyt, s. 3.).

Mainittakoon tässä välissä varmuuden vuoksi, että en itse usko Haitin maanjäristyksen olleen mikään Jumalan rangaistus voodoon harjoittajille. Mutta ei Klimenkokaan sellaista ainakaan suoraan väitä.

Savolainen desilitra

Tapahtui erään nyt jo kuntakartalta poistuneen maalaiskunnan yläasteella joskus 1980-luvulla:

Kotitaloustunneilla oli tapana jakaa luokka muutamaksi pienemmäksi ryhmäksi, jotka sitten valmistivat kukin osan senkertaisesta ateriakokonaisuudesta. Usein jonkin ryhmän homma meni vähän pieleen – opetteluahan se oli – mutta tällä nimenomaisella kerralla jälkiruokaryhmän tuotos oli harvinaislaatuisen epäonnistunut. Itse asiassa tuotos oli täysin syömäkelvoton.

Opettaja arveli, että syy epäonnistumiseen oli liian suuri leivinjauheen määrä. Jälkiruokaryhmäläiset vakuuttivat kuitenkin laittaneensa sitä ihan ohjeen mukaan. En muista ohjeen vaatimaa määrää, mutta sanotaan nyt vaikka, että se oli ”1 tl”. Ryhmän jäsenet vakuuttivat, etteivät he laittaneet leivinjauhetta kuin yhden tesilitran.

Jounen Kwéyòl eli kreolikielten päivä

Koulupoikia Dominicalla

Tänään saattaa olla kansainvälinen kreolikielten päivä. Sanon, että saattaa, koska lähteestä riippuen päivä on joko 28.10., lokakuun viimeinen perjantai tai päivämäärää 28.10. lähin sunnuntai. Joka tapauksessa näillä tienoin vuotta sitä vietetään.

Kreolikielet ovat kieliä, joissa useita kieliä on sekoittunut toisiinsa ja joita jotkut puhuvat äidinkielenään (mikä erottaa ne pidginkielistä). Usein vahvimpana pohjakielenä on jonkin entisen eurooppalaisen siirtomaavallan kieli. Tässä lokakuun lopun kreolipäiväjuhlinnassa näyttävät olevan parhaiten esillä ranskaan pohjautuvat kreolikielet.

Karibialla ns. antillien kreolia puhutaan entisissä Ranskan siirtomaissa. Näitä ovat paitsi Ranskan nykyisetkin departementit Guadeloupe ja Martinique myös useasti Ranskan ja Iso-Britannian välillä isäntämaata vaihtaneet, nykyisin itsenäiset Saint Lucia ja Dominica. Jälkimmäinen alkaakin varmaan olla tämän blogin säännöllisille lukijoille jo suhteellisen tuttu tapaus.

Armenian paikannimien translitterointi

Tumanjanin rautatieasema Armeniassa

Kirjoitin jo aiemmin siitä, kun piirsin keväistä Armenian-matkaani varten maasta kartan, johon laitoin paikoilleen tärkeimmät luostarit ja muut keskeisimmät nähtävyydet.

Nyt sivuilla on kartasta uudistettu painos, entistä hienompi Armenian kartta. Lisäsin siihen joitakin luostareita ja muita kohteita sekä laitoin karttaan vähän väriä. Suurin vaiva oli kuitenkin siitä, kun tein kartasta kolme eri kieliversiota. Alkuperäinen oli vain englanniksi, mutta nyt kartta on saatavilla myös suomeksi ja ranskaksi.

Armenian kielihän on siitä metkaa, että sillä on omat ja varsin omintakeiset aakkoset. Niiden muuntaminen latinalaisiksi kirjaimiksi ei ole mitenkään suoraviivaista. Muunto perustuu lausumiselle, ja niinpä se pitää tehdä joka kielelle erikseen.

Dominicalaisten oudot nimet

Koululaisia Dominicalla

Dominicalaisilla on usein varsin hassuja nimiä. On esimerkiksi varsin tavallista, että etunimeltä kuulostava nimi on sukunimi ja sukunimeltä kuulostava taas etunimi.

Yksi Dominican entisistä pääministereistä on nimeltään Edison James. Edison on siis hänen etunimensä. Joskus nimet leikittelevät historian suurhenkilöiden nimillä. Olen tavannut muun muassa henkilön, joka kertoi nimekseen Jefferson Thomas.

Muita sukuniminä paremmin tunnettuja etunimiä Dominicalla ovat ainakin Ellingsworth, Henderson, Kennedy, Simpson ja Stephenson. Yleensä nuo esiintyvät etunimisukunimien kanssa, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi käy taas yksi Dominican entisistä pääministereistä, Roosevelt Douglas (ja myös nykyinen pääministeri Roosevelt Skerrit).

Kreikkalainen junalippu

Junalippu Argos-Korintti

Laatikoita siivotessa löytää kaikenlaisia pieniä muistoja. Kuten nyt vaikkapa kreikkalaisen junalipun syksyltä 2004.

Matkustin kyseisellä lipulla Peloponnesoksella välin Argos–Korintti 1. marraskuuta 2004. Tarkoituksenani oli mennä Nafpliosta Korinttiin bussilla, mutta bussin rahastajalla ei ollut vaihtorahaa eivätkä kolikkoni riittäneet Argosia pidemmälle. Niinpä vietin pari tuntia Argosin kaupungissa ja jatkoin matkaa junalla.

Junalippu oli hauskan vanhanaikainen pieni pahvilappu. Muistan hämärästi saaneeni vastaavan konduktööriltä joskus pienenä jonkinlaisena lasten leikkilippuna, kun en tainnut omaa lippua silloin vielä tarvita. Vai olisiko tuollaisia ollut käytössä pääkaupunkiseudun raideliikenteessä vielä joskus 1970- ja 80-lukujen vaihteessa?

Dominican kulkukoirat

Dominican koirat

Dominicalla ei ole kulkukoiria niin paljon kuin monessa muussa paikassa, mutta kyllä sielläkin niitä on. Ja valitettavasti monet niistä ovat melko huonokuntoisia ja nälkäisiä. Paikalliset eivät paljon koirista piittaa.

Paitsi, ettei kulkukoirien hyvinvoinnista välitetä, ovat monet myös suoranaisen vihamielisiä niitä kohtaan. Taksilla ajaessamme näimme, kuinka kadun varressa joku potkaisi koiraa. Taksikuski nauraa röhähti ja hihkui meillekin, että näittekö.

Toisen taksikuskin näimme hänen pihallaan kävelemässä ohitse. Oikein ystävällisen oloinen mies, tarjosi meille kookospähkinänkin. Paikalle tuli kuitenkin kulkukoira, jonka mies häätöi viidakkoveitsellä läimäyttäen matkoihinsa. Ei kuitenkaan sentään haavoittanut koiraa.

Hajanaisia huomioita Hajastanista

Hajastan

Armenian omakielinen nimi on Հայաստան, suomalaisittain kirjoitettuna Hajastan. Nimi on johdettu armenialaisten myyttisestä kantaisästä Haikista (kirjoitetaan myös Hayk). Perään on liitetty indoiranilainen maata tarkoittava stan-pääte.

Haik asui Babyloniassa, mutta riitauduttuaan sikäläisen kuninkaan kanssa hän palasi esi-isiensä maille Ararat-vuoren lähelle. Haikin isä oli Togorma (Togarmah), jonka isoisä taas oli Nooan poika Jafet (Jaafet).

Armenialaiset katsovat siis polveutuvansa suoraan Nooasta. Tosin, jos Raamatun mukaan mennään, niin niinhän me kaikki.

Savolaista elämänlaatua

Maria Tojkander kirjoittaa Talouselämä-lehdessä laiskottelun vaikeudesta. Hän kummastelee sitä, kuinka vaikea on olla jouten.

Kirjoituksessaan Tojkander lähestyy joutilaisuutta monesta eri näkökulmasta. Yksi niistä on maakunnallinen:

Aja Suomen poikki niin, että lähdet liikkeelle mantereen läntisimmästä kunnasta Korsnäsistä ja etenet Keski-Suomen yli Savoon. Pelkästä maisemasta huomaat, kuinka eri tavoilla eri puolilla Suomea suhtaudutaan joutilaisuuteen.

Pohjanmaalla maisemaa hallitsevat siistit peltorivit ja toinen toistaan komeammat pytingit. Mitä idemmäksi tulet, sitä tiheämmässä tien varressa näkyy ruostuneita traktoreita. Itä-Suomessa isännät istuvat kuistilla pieksemässä suutaan, Pohjanmaalla isännät rakentavat kilpaa lisäsiipeä ja seuraavaa kerrosta.

Ararat – armenialaisten pyhä vuori

Iso Ararat

Yli viiden kilometrin korkuinen Ararat on nykyisen Turkin korkein vuori. Armenialaisille se on kuitenkin nimenomaan heidän pyhä vuorensa. Viimeksi vuori oli osa Armeniaa lyhytikäisen ensimmäisen tasavallan aikana, mutta jäi Neuvostoliiton ja Turkin välisessä rajanvedossa vuonna 1922 jälkimmäisen puolelle.

Nykyinen Armenian valtio ei tunnusta rajanvetoon johtanutta Karsin sopimusta. Ararat on kuitenkin onneksi sen verran lähellä rajaa, että se näkyy laajalle alueelle Armenian puolella, myös maan pääkaupunkiin Jerevaniin.

Ararat on varsin vaikuttavan näköinen vuori. Kerrostulivuorena sen rinteet ovat melko jyrkät ja se on paitsi absoluuttisesti, myös suhteessa ympäröivään maastoon. Vuoren huippu on yli neljä kilometriä Armenian ja Turkin rajalla sijaitsevaa Araks-joen laaksoa korkeammalla.

Armenian aakkoset

Armenian aakkoset

Matkalla olisi hyvä osata vähän kohdemaan kieltä, tai ainakin lukea aakkoset. Armeniassa jo tuo jälkimmäinen tarjoaa riittävästi haastetta.

Armenialaiset aakkoset kehitti 400-luvun alussa munkki Mesrop Maštots. Tarkoitus oli lähinnä kääntää Raamattua. Ilmeisesti kyseinen munkki oli koukeroiden perään, sillä aikamoisia vinkuroita kirjaimista tuli.

Jottei opettelu kävisi turhan helpoksi, lausutaan aakkoset tietysti eri tavalla riippuen siitä, onko kysessä itä- vai länsiarmenian murre. Onneksi erot tässä suhteessa eivät ole kovin suuria. Lähinnä vaikuttaisi olevan niin, että itäarmeniassa monet konsonantit ääntyvät pehmeinä, länsiarmeniassa taas kovina.

Huomenna on palmusunnuntai

Huomenna on palmusunnuntai, joka on paastonajan viimeinen sunnuntai. Siitä alkaa hiljainen viikko tai piinaviikko, miten sitä sitten haluakaan kutsua.

Tämä paasto ei ole tuntunut niin pitkältä kuin edelliset. Aika on lentänyt lähes siivillä. Ehkä se johtuu Marin minulle suunnittelemasta paastoruokavaliosta, jonka ansiosta lihattomuus ja suklaattomuus ei ole ollut aivan yhtä tuskaa kuin useimpina vuosina. Tai ehkä tähän vain alkaa tottua.

Guadeloupe – pala Ranskaa Karibialla

Deshaies

Sain äskettäin laitettua Guadeloupe-valokuvat matkakuvasivuilleni. Olen parantanut tahtia, sillä enää en ole kuin reilun vuoden jäljessä. Kuvat on otettu marras- ja joulukuussa 2007.

Vaikka muutama merkintä sitten tylytinkin Guadeloupea kukkotappeluista, niin on se silti varsin hieno saari. Karibialla ollaan usein aika brutaaleja eläimiä kohtaan, mutta se taitaa olla ongelma monessa muussakin kehitysmaassa (Guadeloupe ei nyt tietenkään ole varsinainen kehitysmaa, kun se on osa Ranskaa, mutta kuitenkin).

Kukkotappelua Ranskassa

Gallodromeja Guadeloupella

Katselin Guadeloupen karttaa ja suunnittelin, että seuraavalla kerralla voisi vuokrata siellä auton ja kierrellä maaseudun pieniä teitä pitkin. Ainakin kartalla monet reitit ja niiden varrella olevat kylät ja muut paikat vaikuttivat mielenkiintoisilta.

Kiinnitin sitten huomioni siihen, että pitkin maaseutua kartalle oli ripoteltu kukkokuvakkeita. Aloin jo aavistella pahaa ja katsoin karttaselityksestä, mitä nuo merkit tarkoittavat. Selitys oli gallodrome eli kukkotappeluareena, paikallisittain pit a kok.

Kiinalaisia matkakertomuksia

Kiinalainen matkakirja

Posti toi kirjan Hongkongista. Kirjan on kirjoittanut mies, tehdastyöläinen, jolla on vuodessa seitsemän päivää lomaa. Nuo seitsemän päivää hän käyttää matkustaakseen eri puolilla Kiinaa.

Matkoilta mies on aina tuonut perheelleen paikallisen tuliaisen ja kirjoittanut artikkelin sanomalehteen. Miehen 60-vuotispäivän kunniaksi nuo lehtijutut on nyt koottu kirjaksi.

Liehtalanniemen museotila

Liehtalanniemi

Jatketaan kesäisillä aiheilla ja laitetaan tänne 16 valokuvaa Liehtalanniemen museotilalta Puumalasta. Kävin siellä viime elokuussa vaimoni ja naapurin tytön kanssa (sieltä oli blogissa aiemmin jo lammasvideo).

Museo sijaitsee lossimatkan päässä Niinisaaressa noin 14 kilometrin matkan päässä Puumalan kirkonkylältä. Se jäi valtiolle, kun tilan isäntä Jalmari Reponen eli Jallu kuoli vuonna 1976. Koska tila oli tuolloin yhä kymmenien vuosien takaisessa asussa, osti Puumalan kunta sen museoksi.

Dominica 30 vuotta

Roseau-joen suu

Tänään on kulunut tasan 30 vuotta siitä, kun Dominicasta tuli itsenäinen valtio. Samalla on kulunut myös 515 vuotta siitä, kun Kolumbus nimesi saaren sunnuntain mukaan Dominicaksi. Dominica oli ensimmäinen Karibian saari, jonka Kolumbus kohtasi toisella matkallaan vuonna 1493.

Itsenäisyys ei alkanut helposti. Seuraavana kesänä nuorta valtiota kohtasi perustuslaillinen kriisi, ja pääministeri Patrick John joutui jättämään tehtävänsä. Pian sen jälkeen hurrikaani David, yksi voimakkaimmista viime vuosikymmeninä, iski saarelle ja aiheutti suurta tuhoa. Vuonna 1981 syrjäytetty pääministeri yritti vallankaappausta Ku Klux Klanin avulla, mutta epäonnistui ja päätyi vankilaan. Samoihin aikoihin viranomiset kävivät taistelua väkivaltaiseksi yltynyttä rastafariliikettä vastaan.

Opi ranskaa Karibialla

Hiekkaranta

Ranska on hieno ja hyödyllinen maailmankieli, jota Suomessa kuitenkin osataan turhan vähän. Ei siis ole lainkaan huono ajatus aloittaa opiskelua vaikka samantien. Aloittelevalle ja vähän edistyneemmällekin opiskelijalle yksi iso hankaluus on kuitenkin se, ettei ranskalaisten puheesta meinaa saada millään selvää. Ranskalaiset puhuvat nopeasti ja puhe on yhtä pötköä, josta tottumattoman on vaikea erottaa missä kohdassa sana loppuu ja seuraava alkaa.

Itä- ja länsisuomalaiset eri porukkaa

Volgan mutka

Juuri kun ehdin kirjoittaa puukoista ja kalakukoista, kertoo Hesari, että puukko- ja kalakukkoheimot ovat geneettisestikin eri porukkaa. Idästä Suomeen on tullut suomalaisugrilaista väkeä Uralin tienoilta ja ehkä sieltä kuuluisasta Volgan mutkastakin. Myöhemmin Ruotsista ja Baltiasta saapuneet asukit ovat sitten jääneet läntiseen Suomeen.

Itä ja länsi yhtyvät

Puukko ja kalakukko

Suomen itäisten ja läntisten heimojen parhaat tuotokset kohtaavat, kun samassa kuvassa on savolainen kalakukko ja pohjalainen puukko. Molemmat myös kantavat nimeä, joka tuotteen taustalla on: puukko on mallia Iisakki Järvenpää ja kalakukkopaketin päällä luki Irene Partanen.

Oikean ihmisen nimi tavaralla tai ruoalla luo luotettavuutta, sillä kukapa haluaisi nimensä sekundatavaran kylkeen. Siksi kai suklaalevyjenkin kyljessä on Karl Fazerin nimikirjoitus ja myös tuo poliittisempi blogini kantaa kirjoittajiensa nimiä.

Karibi-intiaanit ja Kolumbus

Karibikirkko, Salibia

Salybian katolisen kirkon päätymaalaus Dominican Karibiterritoriossa hämmästytti minua jo ensimmäisellä Dominican-matkallani reilut 14 vuotta sitten. Muraaliin on kuvattu Kolumbuksen toisen matkan laivasto ja eurooppalaisten kohtaaminen karibi-intiaanien kanssa. Kun tietää, mikä tuho eurooppalaisten tulosta alueen alkuperäiskansoille seurasi, aihevalinta on melko hämmästyttävä. Itä-Karibian intiaaneista ei ole jäljellä enää juuri muuta kuin nuo Dominicalla asuvat karibit (tai kalinagot, kuten he jälleen ovat alkaneet itseään kutsua).

Liftaamisesta Guadeloupella

Koira

Matkustaminen bussilla on Guadeloupella helppoa ja edullista. Matkailijan kannalta erityisen kätevää on se, että matka maksetaan vasta bussista poistuessa. Voi hypätä kyytiin, ja kun näkee jonkun kiintoisan näköisen paikan, hyppää pois. Matkan määränpäätä ei tarvitse päättää etukäteen.

Viikonloppuisin liikennettä on kuitenkin vähän, ja jos ei aivan pääteitä pitkin ole matkustamassa, niin bussivuoron osuminen kohdalle voi olla aika sattumasta kiinni. Silloin pitää joko liftata, ottaa taksi tai vuokrata oma kulkuväline. Kokeilimme liftaamista, mutta se ei osoittautunut erityisen helpoksi.

Miksi länsisuomalaiset urputtavat?

Nelonen kertoo meille, että ”länsisuomalaiset vanhemmat kantelevat eniten lastensa opettajista”. Läänitasolla tarkasteltuna länsisuomalaiset ovat kuusi kertaa hanakampia valittamaan kuin itäsuomalaiset. Mistä moinen ero voisi johtua?

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit