Uuden sadon Darjeeling-tee - 12.3.10
Darjeeling on epäilemättä yksi maailman hienoimmista teelaaduista. Turhaan sitä ei kutsuta teeiden sampanjaksi. Satoa saadaan useamman kerran vuodessa, mutta laadukkain niistä on kevään ensimmäinen kukinto (first flush). Se toimitetaan markkinoille nopeasti, sillä Darjeelingin ensimmäinen kukinto on ehdottomasti parhaimmillaan tuoreena.
Tämänkeväisen ensisadon poiminnan pitäisi olla nyt käynnissä tai alkamassa. Siksi olinkin kovasti hämmentynyt, kun appiukko toi Intian-matkan tuliaisina meille paketillisen ensisadon Darjeelingia jo kuukauden päivät sitten. Onko siellä sama juttu kuin meillä uusien perunoiden kanssa, että ensimmäiset sadot saadaan jo huomattavasti varsinaista satokautta aikaisemmin?
Olemme nyt Marin kanssa maistelleet tuota teetä jo useamman kerran. Se on mustaa, kuten darjeeling useimmin on, mutta varsin vaaleaa, ehkä jopa hieman oolongmaista. Siinä ei ole aivan samaa tuoretta aromia kuin joinakin aikaisempina keväinä maistelemissani darjeelingeissa, mutta erittäin hyvää se joka tapauksessa on.
Kasvisruoka ja ympäristö - 3.3.10
Kasvissyöntiä pidetään lihaa sisältävään sekaruokavalioon verrattuna ympäristöystävällisenä valintana, ja näin varmasti onkin. Silti siihenkin liittyy ympäristövaikutuksia, jotka julkisessa keskustelussa harvemmin nousevat esiin.
Yksi keskeinen tekijä on kypsentäminen. Mitä pidempää kypsyttämistä ruoka vaatii, sitä enemmän energiaa kuluu. Kasvisruoka vaatii pidempää kypsentämistä kuin liha. Se ei tietysti koske kaikkia kasvisruokia, ja toisaalta on myös pitkää kypsentämistä vaativia liharuokia, mutta pääsääntöisesti vaikuttaisi olevan niin, että vihanneksia, juureksia, linssejä ym. saa keitellä paljon kauemmin kuin mitä on liharuokien kanssa tottunut.
Sekaruokavaliossakin pisintä kypsyttämistä vaativat yleensä ne ateriaan kuuluvat vihannekset tai muut kasvislisukkeet.
X-tra-tuotesarjaan suklaalevyjä - 2.2.10
S-Marketin hyllyyn on ilmestynyt uusia X-tra-tuotesarjaan kuuluvia sadan gramman suklaalevyjä. Samalla valikoimasta näyttää kadonneen Alpenmilch-maitosuklaa, mikä on ikävää, sillä se oli mielestäni halpissuklaaksi ihan kohtuullisen hyvää.
Alpenmilch-suklaassa oli kaakaoinen maku, mikä erotti sen muista samassa sarjassa kilpailevista suklaalevyistä. Vähän täyteläisyyttä sekin olisi kaivannut, mutta eipä sitä 46 sentin suklaalevyltä ihan kauheasti voi vaatia.
X-tra-levyjä on saatavilla kolmea eri laatua: maitosuklaa, sama pähkinärouheella ja tumma suklaa. Tässä suhteessa valikoima on laajentunut. Alpenmilchiä oli tosin saatavana paitsi maitosuklaana myös mansikka- ja toffeetäytteisenä, mutta täyteversiot näyttävät ainakin toistaiseksi pysyneen hyllyssä.
Käyttökokemuksia Lumix TZ7 -kamerasta - 25.1.10
Minulla oli aikaisemmin Panasonicin Lumix-sarjan kameramalli DMC-TZ3, johon olin sangen tyytyväinen. Se kuitenkin unohtui jerevanilaisen taksin takapenkille ja jäi sille tielleen.
Lumixin TZ-sarja (Travel Zoom) on sillä välin edennyt jo malliin DMC-TZ7 asti. Ulkoa kamera on hyvin samanlainen kuin TZ3:kin, mutta kuoren sisällä on tapahtunut kehitystä.
Pandan lattelaku pääsi yllättämään - 20.11.09
Ostin toissailtana lähikaupasta pussillisen Pandan täytelakuja. En kuitenkaan tullut lukeneeksi, mitä niissä oli täytteenä.
Oma moka. Kun muutama lakupala oli suussa, niin lakritsin taustalla alkoi maistua kahvi. Ei hyvä, en pidä kahvin mausta. Vilkaisu pussin teksteihin paljasti, että Deli-täytelakupussissa makuina ovat cafe latte, suklaa ja jätskijälkkäri.
Suklaatäytteiset palat olivat hyviä, ei valittamista. Jätskijälkkäri ei oikein kuulosta täytteen nimeltä. Ehkä sen olisi voinut nimetä kuvaavammin? Pandan lakritsisivujen mukaan kyseinen maku on persikkajäätelö, mutta enpä sitä syödessäni persikaksi tunnistanut. Luulin sitä vaniljaksi. Ihan hyvää sekin joka tapauksessa oli.
Kaivarin Kanuuna on laadukkaan tavaran kirppis - 6.10.09
Ullanlinnaan on avattu uusi laatutavaraan suuntautunut kirpputori Kaivarin Kanuuna. Tai ei se ilmeisesti aivan uusi ole, avajaiset olivat jo vappuna. Minulta se on kuitenkin jäänyt huomaamatta, kun ei tule usein Merikatua pitkin käveltyä.
Ensimmäisen kerran kävelin Kanuunan ohi eilen maanantaina, jolloin se oli kiinni. Pähkäilin, että kuinkahan mahtaa kirpputori tuollaisella paikalla pärjätä. Onhan se kuitenkin vähän syrjässä asiakasvirroista. Merikatu ei ole mikään bisneskatu.
Kirppikselle sijainti on kuitenkin tärkeää paitsi ostavien myös myyvien asiakkaiden kannalta. Ja siinä taitaa olla Kaivarin Kanuunan valtti. Ympärillä on paljon asukkaita, joilta varmasti löytyy laadukasta, mutta tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa vaikka kuinka. Nyt heillä on kotikulmilla paikka, jonne viedä kamppeet myyntiin.
