ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

kuulumiset

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "kuulumiset".

Aamuista jonotusta

Jono Verkkokauppa.comiin

Olen tehnyt tässä parina aamuna erikoisia asioita. Ensinnäkin, olen herännyt aikaisin. Toisekseen, olen jonottanut kauppaan. Kolmanneksi, olen ostanut tavaroita, joita en olisi kuvitellut ostavani. Eilen jonotin aamulla Verkkokauppa.comiin ostaakseni jääkaapin ja tänään kännykän.

Jääkaappi on sellainen minimalli ja muistuttaa lähinnä ylisuurta energiajuomatölkkiä. Kymmenen litraa siihen pitäisi tavaraa mahtua. Kirjoitan siitä enemmän sitten keväämmällä, kun otamme laitteen käyttöön. Siihen asti meille riittää oikein hyvin ovenraon talvijääkaappi. Miksi tuottamaan kylmää sähköllä, kun sitä saa ulkoa vaikka kuinka paljon?

15 tunnin yöuni

Toissa yönä jäi nukkuminen vähiin, joten otin viime yönä takaisin. Viidentoista tunnin yöunilta herätessä olo on aavistuksen pöhnäinen, mutta kupillinen teetä virkistää oikein kivasti. Normaalisti arvostan sitä, että saan nukuttua kahdeksasta yhdeksään tuntia vuorokaudessa (tosin ei tuota suurta vaikeutta jakaa se vaikkapa kahteen 4–5 tunnin mittaiseen osaan). Tarvittaessa siitä voi joustaa, mutta se edellyttää sitä, että varsin pian on mahdollisuus joustaa myös toiseen suuntaan.

Tuulivoimasijoitus rahoiksi

Tuulivoimaloita

Kymmenisen vuotta sitten Suomeen perustettiin ensimmäistä käyttäjäomisteista tuulivoimayhtiötä, joka sai nimekseen Lumituuli Oy. Minäkin olin tuolloin mukana. En osallistunut mitenkään aktiivisesti yrityksen pystyttämiseen, mutta ostin kuitenkin kaksi osaketta ja olin mukana perustavassa kokouksessa. Yhtiö saatiin pystyyn ja siitä asti aina viime päiviin asti olen ostanut sähköni yhtiön Lumijoelle pystyttämästä tuulivoimasta.

Aku Ankan ääniä kalastelemassa

Kylttikulkue Aleksilla

Kun sitten sain ehdokkaani lopulta päätettyä, niin onhan sitä tullut jalkatyötäkin tehtyä. Tämän viikon alkuillat ovat menneet pääasiassa Aleksanterinkadulla ja muualla keskustassa vaalimainoksia ja karamellejä jaellen. Ihmiset jaksavat suhtautua vaalitouhuun vielä yllättävän kärsivällisesti, vaikka perjantaina alkoi joillakin olla jo vaaliväsymyksen merkkejä. Mutta ei tätä enää kovin monta päivää ole jäljellä.

Vaalit tulee – kivaa!

Vaalimainoksia 2007

Kunnallisvaalit ovat jo reilun kahden viikon päästä; ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikolla. Silti tavanomainen vaaliaddiktio ei ole vielä tarttunut minuun. Ehdokkaanikin valitsin vasta pari päivää sitten. Ei varmaan koskaan ennen ole käynyt valtiollisissa vaaleissa niin, että valinnan tehdessäni ehdokasnumerot olisivat jo tiedossa. Yleensä olen siinä vaiheessa huhkinut vaalityötäkin jo tuntitolkulla. Onkohan vaaliaddiktioni hellittämässä?

Lisää koiran kemmerrystä

Hyena kemmertää

On se vaan niin hassun näköistä touhua, kun puolivakituinen hoitokoiramme Hyena kierii iloisena nurmikolla. Aurinkoisella säällä se usein oikein innostuu, ja viime perjantaina olikin lähestulkoon kesäistä, vaikka lokakuun alkua jo olikin.

Muutama päivä sitten laitoin tuosta kierimisestä (kemmerryksestä) tänne blogiini Youtube-videon. Mutta tässä vielä samasta touhusta (eri päivältä kuitenkin) sarja valokuvia.

Kuivatut kiivit

Kuivattu kiivi

Vaimoni Mari toi muutama päivä sitten kaupasta pussillisen kuivattuja kiivihedelmän suikaleita (joskus muinoin kyseistä hedelmää taidettiin kutsua nimellä kiwi). Ostopaikka taisi olla Kampin K-supermarket. Hän ei itse niihin kovasti tykästynyt, maistuivat kuulemma kalalta. Minusta ne taas olivat oikein makoisia.

Koiran kemmerrys

Hyena kemmertää (video)

On melkein kuin kesä olisi tullut takaisin, kun eilen ja tänään on paistanut niin iloisesti. Hoitokoiramme Hyena tykkää myös, onhan se Espanjasta tänne tullut. Aurinkoisella säällä se tykkää kieriä nurmikolla; tai kemmertää, kuten vaimoni sanoo. Niin se tekee silloin, kun se on erityisen hyvällä tuulella.

Kuvasin oheisen videon Hyenan kemmerryksestä eilisellä päivälenkillämme.

Kaksi tapaa sairastaa

Kupillinen teetä

Minulla on yleensä kaksi eri tapaa olla sairas. Jos olen kunnolla sairas, makaan päivän toimintakyvyttömänä sängyllä, ja olen jokseenkin tietämätön siitä, mitä ulkomaailmassa tapahtuu. Seuraava aamuna olen sitten taas takaisin terveiden kirjoissa.

Toinen tapa sairastaa on, etten oikein kunnolla edes ole sairas. Olo on vähän pöhnäinen ja kaikkea pientä voi touhuta, mutta mihinkään sen enempää fyysisesti kuin älyllisestikään vaativampaan toimintaan ei voi ryhtyä.

Ekotehokasta kaupunkiasumista

Yleiskuva asunnosta

In English / En français

Toiset haluavat asua väljästi, toiset keskeisellä paikalla. Minä ja vaimoni kuulumme näistä jälkimmäisiin. Asuntomme ei ole kovin suuri, mutta se on hyvällä paikalla Helsingin kantakaupungissa, 20 minuutin kävelyn päässä ydinkeskustasta, ja ikkunasta näkyy meri.

Monet ihmettelevät, kuinka kaksi aikuista ihmistä ja luonamme usein majaileva hoitokoira mahtuvat asumaan 16 neliön yksiössä. Vaatiihan se hieman järjestelyä ja soveltuvaa luonteenlaatua, mutta ei se niin mahdotonta ole kuin minä useimmat tuntuvat sitä pitävän. Oheisten valokuvien avulla esittelenkin nyt lukijoille ekotehokkaan kantakaupunkiasuntomme.

Vasenkätisiä keittiövälineitä

Vasenkätisiä keittiövälineitä

Edellisessä näppäimistöjä käsitelleessä kirjoituksessani mainitsin, että minulla on ollut myös vasenkätinen näppäimistö. Se ei ehkä loppujen lopuksi ollut paras mahdollinen ostos, sillä sen käyttö oli alusta alkaen vähän takkuisaa eikä se niin pitkään kestänytkään. Kirjoitin siitä tuoreeltaan jutun silloiseen blogiini.

Mutta on sitä tullut monia muitakin vasenkätisiä tarvevälineitä hankittua, etenkin keittiöön.

Näppäimistöt ovat käyttötavaraa

Näppiksiä

Selailin tietokoneelle tallentamiani kuvia ja sieltä löytyi tällainen otos tämän vuoden maaliskuulta. Kuvassa on kasa näppäimistöjä. Joukossa taitaa olla yksi toimiva, muut on kaivettu hyllyiltä ja laatikoista vietäväksi keväällä kaupunkia kiertävään YTV:n kierrätysautoon. Kuva havainnollistaa hyvin sen, miksi en juurikaan harrasta kannettavia tietokoneita.

Sähkövene

Sähkövene (tai -lautta)

Taloussanomien toimittaja Anna Mård kertoo lomailleensa Asikkalassa ja nähneensä siellä liikkuvia laitureita. Perämoottori vain kiinni ja vesille. Etenkin tavarankuljetukseen sovellettuna laiturilautat ovat Mårdin mielestä osoitus arkipäivän nerokkuudesta ja Suomen kansan kekseliäisyydestä.

Minäkin pääsin kesälomalla tutustumaan vastaavanlaiseen rakennelmaan ihan vanhassa kotirannassani Mikkelissä. Tässä laitteessa oli vieläpä sähkömoottori.

Pirkka-maitosuklaa, hyvää vai ei?

Pirkka-suklaalevy

Vaimoni Marin mielestä Pirkka-maitosuklaa on jotakuinkin kammottavinta tavaraa, mitä kaupassa suklaan nimellä myydään. Minä taas olen tykästynyt sen makuun ja pidän sitä yhtenä parhaista kaupan omilla merkeistä myytävistä halpissuklaista. Tosin hinnaltaan se alkaa olla jo vähän siinä halpasuklaan ja merkkisuklaan rajoilla.

Välimeren tunnelmaa

Siniset ikkunanpielet

Vaimo halusi saada vähän väriä seiniin eikä ajatus ollut minustakaan huono. Saimme ylijäämänä maalia, joka kai on vaaleansinistä tai turkoosia, ja se vaikutti oikein sopivalta tarkoitukseen. Niinpä maalasimme ikkuna- ja ovisyvennyksen siniseksi. Se kehystää kivasti asunnon ikkunanpuoleisen päädyn. Valkoinen pinta on niin pliisua, eikä sitä tässä tapauksessa yhtään parantanut edes se, että maali oli alkanut jo paikoin vähän halkeilla.

Huligaanijunnut kulmillamme

Brassipoikia

Jalkapalloon kuuluu tappeleminen, ainakin joidenkin mielestä. Isompien poikien peleissä katsojat hoitavat sen puolen, mutta Helsinki Cupissa junnujen pitää hoitaa huliganismikin itse. Tai tytöistä tappelu kai oli tällä kertaa tullut.

Joka tapauksessa päädyin tapahtumien keskipisteeseen ihan vain olemalla kotona.

Ensin kuului kauhea meteli sisäpihalta. Sitten juoksee ulkomaalaisen näköisiä poikia, ja joillain on metalliputkiakin kädessä. Pihalta kuuluu mäiskettä ja sirpaleiden ääniä. Nosturin futisdiskosta on tultu meidän kulmille tappelemaan.

Mökkielämää kaupungissa

Meiltä paloi perjantai-iltana sulake. Lauantaina saimme sähköt muutamaksi tunniksi takaisin, mutta sitten paloi uudestaan. Ja lopulta myös sähköpääkatkaisija hajosi. Nyt on siis menossa kolmas yö ilman sähköjä (tulin kirjoittamaan tätä Dodo ry:n toimistolle). Sunnuntai vietettiinkin sitten mökkielämää. Ruoka kokattiin ja teet keitettiin trangialla, ilta vietettiin kynttilöiden valossa.

Saarna ja pesukone

Pesutupa

Viikonloppuna jäivät kirkossakäynnit väliin, tarjolla olisi ollut niin juhannusmessua lauantaina kuin apostolien päivän saarnaa sunnuntaina. Onneksi ei tarvitse jäädä kokonaan ilman sanaa, sillä Arto Antturi on laittanut blogiinsa Helsingin Tuomiokirkossa pitämänsä saarnan. Päivän teeman pohjalta Antturi pohdiskelee, mikä on seurakunta.

Antturin tyyli on pohdiskelevaa ja argumentoivaakin. Tuon tyyppisiä saarnoja kuuntelee mielellään, ja ainakin tämänkertainen teksti toimii myös kirjoitettuna. En ala sitä tässä referoimaan, sillä tuolta linkin takaahan sen voi lukea. Kirjoitan sen sijaan pesukoneista.

Viikset ja makkarat

Niko

Mistä se johtuu, että jos ajaa parran pois, mutta jättää viikset, niin näyttää ihan hassulta? Tai vähintäänkin saksalaiselta?

Juhannus meni piknikillä makkaraa syöden – sekä aatto että itse juhannuspäivä. Aattopiknikille katsoimme ensin sopivaa paikkaa Eiranrannan uusien talojen välistä, mutta kun sellaista ei sieltä löytynyt, menimme nurmikolle Ursinin kallioiden viereen.

Meri!

Merinäköalani

Ensimmäistä kertaa melkein kahteen vuoteen asuntomme ikkunasta avautuu taas merinäköala. Näkymän peittäneet parakit on viety pois. Viimeiseksi jäi yksi kontti, joka tietysti juuri ja juuri tukki näköalan. Pelkäsin jo, että se on joku työmaavarasto, joka jää siihen vielä koko kesäksi, vaikka muut parakit onkin poistettu. Mutta nyt sekin on poissa (tai itse asiassa siirrettynä vähän sivummalle, mutta poissa näköalan edestä joka tapauksessa).

Kaupunkilainen ei tarvitse jääkaappia

En ole vuosiin käyttänyt jääkaappia kuin satunnaisesti. Nyt satunnaiskäyttökin on loppunut, kun asunnossamme ei enää ole koko laitetta. Hyvä vaan, että on pois tilaa viemästä.

Ei jääkaappi edes auta ruoan säilyttämisessä, vaikka se sitä varten on keksitty. Tuoreen jätetutkimuksen perusteella britit heittävät kolmanneksen ruoasta roskikseen. Suurin syy tähän on se, että ne ovat jääneet jääkaappiin parasta ennen -päiväyksen yli.

Mihin kaupungissa tarvitsisi kylmälaitetta, kun sellaiset on kaupoissa? Ihan turhaan olisi sähköä viemässä. Meillä on periaatteena, että ruokaa ei varastoida kotona, paitsi jonkin verran kuivatavaraa ja säilykkeitä. Tuoretuotteet ja pakasteet ostetaan kaupasta ja käytetään saman tien.

Ihminen on kolopesijä

Tietokonekolo

Kaksi ihmistä yhden huoneen asunnossa voi pidemmän päälle olla hankala ratkaisu – etenkin jos se ainoakaan huone ei ole kovin iso.

Kesällä asunnon laajeneminen epäviralliselle ulkoterassillemme helpottaa tilannetta. Mutta nyt olemme keksineet myös ympärivuotisen ratkaisun. Raivasimme sängyn alta laatikoita pois, ja sinne muodostui kiva makuukolo. Se on myös oiva paikka tietokoneelle, koska konettahan on mukavinta käyttää makuultaan. Ja koska jompikumpi meistä on melkein aina koneella, on tämä osapuoli samalla toisen jaloista pois. Pieni asunto ei enää olekaan lainkaan ahdas.

Ohjelmisto tietokoneen jakamiseen

Kanadalainen Userful tarjoaa ilmaista ohjelmaa, jolla yhdestä tietokoneesta voi tehdä kaksi – kunhan käytössä on kaksi näyttöä, hiirtä ja näppäimistöä (via Tietokone-lehti). Samaa konetta voi siis käyttää yhtä aikaa kaksi eri käyttäjää. Säästöä tulee paitsi laitekustannuksissa myös pienentyneen energiankäytön kautta.

Muista varmuuskopiot

Tänään aamupäivällä uudehko tietokoneemme ei käynnistynyt. Raksutin jo mielessäni, onko kaikesta varmuuskopiot. Melkein kaikesta oli. Valokuvat ja kaikki vähän vanhemmat tiedostot ovat ainakin kahdessa, monet kolmessa tai useammassakin paikassa. Sen sijaan viime öinä työstämästäni kirjan luvusta en ollut vähään aikaan ottanut varmuuskopiota.

Tiskaaminen vaihtui pyykkäämiseen

Tiskaamassa

Olemme tähän asti jakaneet suuritöisimmät kotityöt siten, että minä hoidan tiskaamisen ja vaimo pyykkäämisen. Kumpikaan ei ole suuri kotitöiden ystävä. Vaimosta tiskaaminen on erityisen ikävää, joten niinpä se on ollut minun tehtäväni. Nyt hän kuitenkin toivoi vaihtelua, eikä minullakaan ole mitään erityisempää sitä vastaan. Niinpä vaihdoimme tehtävät joksikin aikaa päikseen. Mutta kun kesä tulee ja lämmintä, haluan kyllä tiskaamisen takaisin itselleni. Kesällä sen voi tehdä ulkona jalkakäytävällä, kuten oheisessa kuvassa, ja silloin se on jo lähes kivaa. Pyykkäämisen järjestäminen kadunvarteen taitaisi olla aavistuksen hankalampaa.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit