ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

kuvasarjat

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "kuvasarjat".

Valokuvia Helsingin uudesta Baanasta

Baana pyörätie ja kävelyreitti, Helsinki

Helsingin keskustan reunalla on nyt uusi pikaväylä pyöräilijöille ja kävelijöille. Vanhaa ratakuilua pitkin pääsee autoja väistelemättä Ruoholahden ja Jätkäsaaren kulmilta Töölönlahdelle.

Reittiä on mainostettu erityisesti pyöräilijöille, ja heidän kulkuaan se tietysti eniten nopeuttaakin. Jos pyöräilisin, niin minunkin kannattaisi varmaan käyttää uutta Baanaa matkatessani kotoani Munkkisaaresta Rautatieaseman tai Kampin tienoille.

Kävelijöistä reitti palvelee kuitenkin lähinnä niitä, joiden ei sen takia tarvitse tehdä kovin suurta mutkaa.

Ei se silti kävelyreittinäkään yhtään hassumpi ollut. Reitin varrella oli penkkejä, joilla saattoi istahtaa. Ja olihan se hauska katsella kaupungin maisemia uudesta kulmasta alaviistosta. Myöskään liikenteen melu ei kuulunut samalla lailla kuin ylhäällä kaduilla (tosin itse en sille ole kauhean herkkä muutenkaan).

Valokuvia Kilpisjärveltä ja tuntureilta

Kilpisjärvi, Enontekiö

Olen jo pariin kertaan kirjoittanut vierailustani Raittijärvelle (Raittijärven kylä, jumalanpalvelus, valokuvia). Mutta tulihan sillä samalla reissulla käytyä myös Kilpisjärvellä.

Kilpisjärvi on rajakylä Suomen pikkurillissä Käsivarrentien (E8) varrella ja saman nimisen järven rannalla. Aivan vieressä ovat niin Norjan kuin Ruotsinkin rajat. Edellisen kerran kävin siellä keväällä 2000.

Ei olisi kylää tunnistanut samaksi, jos ei komea Saanatunturi tönöttäisi edelleen sen kupeessa. Ei se toki ihan parin talon kylä ollut enää 12 vuotta sittenkään, mutta nyt se oli kasvanut pieneksi lomakaupungiksi. Kohteena se on etenkin norjalaisten suosiossa.

En Kilpisjärven suosiota ihmettele, sillä onhan se hieno paikka. Komeat tunturit ympäröivät kylää joka puolelta. Ja norjalaisille Suomi on hintatasoltaankin suhteellisen edullinen kohde. Komeita maisemiahan heillä riittää omastakin takaa.

Talvinen ulkoilmajumalanpalvelus Raittijärvellä

Raittijärvi, Enontekiö

Raittijärvi on pieni, noin kymmenen talon kylä, Käsivarren Lapissa. Erikoiseksi sen tekee se, ettei kylään johda lainkaan tietä. Tiettömiä kyliä löytyy toki saaristosta, mutta mantereen puolella Raittijärvi on ainutlaatuinen. Matkaa Kilpisjärvelle, joka on lähin suurempi kylä, kertyy yli 30 kilometriä.

Kerran vuodessa Enontekiön seurakunta järjestää Raittijärvellä jumalanpalveluksen. Kirkkoa kylässä ei ole, joten palvelus pidetään ulkona. Tänä vuonna messu järjestettiin ensimmäisenä sunnuntaina pääsiäisen jälkeen 15. huhtikuuta. Kilpissafarit järjesti rekikuljetuksen moottorikelkoilla Kilpisjärveltä Raittijärvelle ja takaisin.

Sää oli suotuisa. Menomatkalla oli kirpeä pakkanen, joka tuntui vielä perillä Raittijärvelläkin. Iltapäiväksi sää kuitenkin lauhtui. Taivaalla oli ohutta pilveä, mutta välillä aurinkokin paistoi.

Maahanmuuttajalähiö talvella: valokuvia Rinkebystä

Rinkeby, Tukholma

Kuten tässä blogissa olen jo kertonutkin, niin viime aikoina on tullut vierailtua suhteellisen usein Tukholmassa. Viking Linen kanta-asiakastarjouksilla sinne kun pääsee välillä muutamalla eurolla, joskus ilmaiseksikin. Niinpä olemme siskoni kanssa sinne muutaman retken tehneet.

Aiemmin vierailemamme etnografinen museo oli pettymys ainakin minulle, joten tällä kertaa päätimme etsiä sitä aidompaa etnologista kokemusta. Niinpä suuntasimme maahanmuuttajalähiönä tunnettuun Rinkebyn kaupunginosaan Tukholman luoteisosassa.

Kuten odottaa saattoi, niin perillä arki oli talvisen harmaata. Lähiön monet ongelmat eivät pikaisella vierailulla nouse silmille. Pikemminkin Rinkeby näytti tavalliselta ruotsalaiselta lähiöltä, jossa nyt vain on vähän tavallista enemmän maahanmuuttajia (itse asiassa noin yhdeksän kymmenestä asukkaasta on siellä joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia).

Kiersimme kuitenkin alueella pitäen silmämme auki. Haimme piirteitä, joita monikulttuurinen arki tuo talviseen betonilähiöön.

Helsingin jalkakäytävien talvikunnossapito

Jalkakäytävän liikennemerkki

Kävin eilen Pikku-Huopalahdessa. Minulla on normaalistikin tapanani usein kävellä muutamien kilometrien matkat, mutta tällä kertaa olisin varmaankin mennyt raitiovaunulla, jos mukanani ei olisi ollut koira.

Paluumatkalla kävelin Paciuksenkadun kautta. Olin ensin ajatellut kulkea kadun lounaispuolen kevyenliikenteenväylää pitkin, mutta kun liikennevalot menivät punaiseksi juuri edestäni, valitsin kadun koillisreunaa pitkin mäkeä ylös nousevan jalkakäytävän.

Eihän se erityisemmän houkuttelevan näköinen reitti ole, kuten oheisen kuvasarjan ensimmäisestä kuvasta näkyy: kapea jalkakäytävä vilkasliikenteisen kadun kupeessa. Mutta pääsisi mäen silti nousemaan sitäkin pitkin – tai niinhän minä silloin vielä luulin.

Kesäisiä kuvia Suomesta

Suomen kesä

Taisi olla toissatalvena, kun bloggailin tänne aina välillä kesäisiä kuvia ja kirjoituksia tuomaan iloa ja väriä ankeaan talveen. Voisin tehdä saman tälläkin kertaa.

Lunta ei ole vielä tullut, mutta tuulista, sateista ja kylmää kuitenkin on. On hyvä aika aloittaa kesäbloggaussarja, ja teen sen satsillisella viime kesänä ottamiani valokuvia. Kaikissa niissäkään ei aurinko paista, mutta on niissä silti sentään kesä.

Useimmat kuvat ovat ihan tästä lähiympäristöstä, Helsingistä ja Vantaalta. Lisäksi on muutama järvimaisemakuva Kuopion tienoilta Kallavedeltä ja yksi Pirkanmaan suunnalta Roineeltakin.

Valokuvia syksyisestä Nuuksiosta

Nuuksio

Kävin syyskuun lopulla pitkästä aikaa Nuuksiossa. Ranskalainen maantieteilijäkollegani Antoine oli käymässä Suomessa ja halusi tehdä retken sinne. Eihän se lainkaan hassumpi idea ollutkaan. Otimme mukaan myös naapurin labradorinnoutajan Doran.

Menimme Leppävaaran asemalta bussilla 28 Siikajärven pohjoisreunalle. Sieltä lähtee yksi Nuuksion monista ulkoilureiteistä. Ensimmäiset puoli kilometriä matkasta oli autollakin ajettavaa hiekkatietä. Vastaan tulikin ilmeisesti joku kansallispuiston työntekijä autollaan. Muita ihmisiä emme Nuuksiossa nähneetkään.

Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, eikä edes kovin kylmä. Retkeilijöitä ei kuitenkaan näkynyt. Ehkä se johtui siitä, että oli arkipäivä, tiistai. Tai sitten kaikki olivat Sipoonkorvessa. Siellä on kuulemma jopa ruuhkaa, ainakin jos etsii autolla parkkipaikkaa (HSOK 1.10.11).

Valokuvia Fordin talosta Hernesaaressa

Fordin talo, Helsinki

Fordin autojen entinen kokoonpanotehdas ja yhtiön Suomen-toimintojen pääkonttori oli avoin yleisölle viime torstaina, kun Open House Helsinki -kaupunkitapahtuma avasi taas ovia normaalisti suljettuihin paikkoihin. Kävin siellä minäkin ja otin valokuvia. Niistä 20 laitoin valokuvablogiini.

Ford poistui talosta vuonna jo toistakymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen talossa on ollut vuokralla monenlaisia yrityksiä ja toimijoita, tunnetuimpana ehkä nettibuumissa kuplahtanut Satama Interactive. Nyt talon seinässä lukee isoimmalla ”Helsingin Kumi Oy”.

Open House -kierroksella pääsimme katsomaan talon tiloja, joista osa oli tyhjillään. Myös jotkin nykyisistä vuokralaisista päästivät meidät katsomaan halluussaan olevia talon osia.

Valokuvia Suomen teistä ja silloista

Maantiekuvia

Kun kävin läpi tämän kesän kuvia, huomasin ottaneeni paljon otoksia maanteistä ja maantiesilloista. Niinpä päätin tehdä niistä kuvasarjan valokuvablogiini. Pelkkiin tämän vuoden kuviin en kuitenkaan tyytynyt, vaan kävin läpi otokset muutaman viime vuoden ajalta.

Sen rajauksen kuitenkin tein, että otin mukaan kuvia vain Suomesta. Ajassakaan en mennyt taaksepäin vuotta 2008 pidemmälle.

Sillat nyt ovat tietysti useinkin komeita ja kuvauksellisia. Maanteitäkin näkyy usein maisemakuvissa. Tämän kesän erikoisuutena otin pariin kertaan moottoritiekuvia auton etupenkillä istuen. Istuin matkustajan paikalla – en sentään ajaessani kuvaillut.

Kävin äänestämässä ennakkoon

Äänestyslippu

Äänestin viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä eli eilen Helsingin kaupungintalolla. En ollut ainoa: äänestyspaikalle oli lähes puolen tunnin jono. Sain kuitenkin ääneni annettua.

Kuten aiemmin kirjoitin, valinta ei tällä kertaa ollut helppo. Kokoomuksella on Helsingissä paljon hyviä ehdokkaita, mutta kukaan ei silti osunut aivan nappiin.

Pähkäilin loppuvaiheessa kolmen eri ehdokkaan välillä. Ruodin heidän näkemyksiään ja vaalikonevastauksiaan alla.

Sekalaisia Helsinki-valokuvia viime vuodelta

Helsinki-valokuvia

Kävin läpi viimevuotisia valokuviani, ja kokosin niistä 23 kuvan sarjan kuvablogiini. Kuvia yhdistää se, että olen ottanut ne kaikki viime vuonna (2010) Helsingissä.

Laitoin joitakin sekalaisia kuvia myös Kuva kerrallaan -blogiini. Siellä uusimmat ovat tämänvuotisia, ja kuvia on muualtakin kuin Helsingistä. Yritän jatkossa laittaa tuollaiset sekalaiset aiheet sinne, ja jättää tuon toisen kuvablogin kuvasarjoille.

Minulla on täällä Domnik.netissä myös Helsinki-kuvasivusto. Sitä en ole kuitenkaan päivittänyt vuosiin. Paitsi, että sinne pitäisi laittaa lisää kuvia, pitäisi myös se ajantasaistaa myös ulkoasultaan. En lupaa, että niin kävisi tänäkään vuonna.

Talvisia valokuvia Nyköpingin keskustasta

Nyköping, Ruotsi

Nyköping on 50 tuhannen asukkaan kaupunki Ruotsissa, vajaat sata kilometriä Tukholmasta lounaaseen. Matkailijoita sinne päätyy etenkin kaupungissa sijaitsevan Skavstan lentokentän takia. Se oli myös syy, miksi Mari ja minä sinne päädyimme marraskuussa 2007.

Varsinaisesti olimme matkalla Pariisiin ja sieltä Guadeloupelle. Alkuperäinen tarkoituksemme oli matkata Ruotsin kautta Pariisiin junalla, ja laivaliput olimme hankkineet hyvissä ajoin. Ennen junalippujen ostamista kuitenkin selvisi, että Ranskassa oli (yllätys, yllätys) rautatielakko. Onneksi Ryanairilta sai vielä kohtuuhintaisia lentoja Skavstalta Beauvais’n kentälle lähellä Pariisia.

Valokuvia Lauttasaaren vesitornista

Lauttasaaren vesitorni, Helsinki

Lauttasaaren vesitornista on ilmeisesti saatu aikaan jonkinlainen kiista. Helsingin Uutisten mukaan (HU 21.9.10) kiinteistövirasto haluaisi purkaa tarpeettomaksi käyneen tornin kun taas Lauttasaari-seura haluaisi säilyttää paikallisen maamerkkinsä.

Tornin huipulta on komeat näköalat niin Lauttasaareen, Helsingin kantakaupunkiin kuin Espoon Keilaniemeenkin. Kävin niitä itsekin katselemassa pari vuotta sitten, kun torni oli 50-vuotissynttäreidensä kunniaksi auki yleisölle. Laitoin nyt nuo silloin ottamani kuvat kuvablogiini näytille.

Harmihan se olisi, jos tuollainen hieno torni purettaisiin. Tottahan se tietysti on, että hankala sitä on avoimeksi näköalatorniksi muuttaa, kun sisätilat ovat sen verran ahtaat. Siihen sitä ei ole suunniteltu, mutta voisi sitä silti aina silloin tällöin pitää avoinna.

Valokuvia Telakkarannasta

Telakkaranta

Telakkarantaan, eli Telakkakadun ja Hietalahden vanhan telakka-altaan väliin Helsingissä, suunnitellaan uutta asuinaluetta, jossa olisi myös liiketoimintaa ja kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja sekä mahdollisesti hotelli.

Alue on tällä hetkellä pääosin tyhjillään, sillä telakkatoiminta on vetäytynyt sieltä pois. Joissakin uudemmissa rakennuksissa toimii yrityksiä, ja alueen pohjoispäässä on Elmu ry:n musiikkitalo Nosturi. Suunnitelmissa on, että Nosturin nykyiset tilat purettaisiin uuden rakentamisen tieltä ja toiminta siirrettäisiin vanhaan konepajahalliin Telakkarannan eteläpäässä.

Telakkarannan alueella järjestettiin 3.9.2010 kaksi yleisökävelyä osana Open House Helsinki -tapahtumaa. Kierrokset veti arkkitehti Kirsi Rantama Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Marketanpuisto ja Espoon tuulimylly

Marketanpuisto, Espoo

Sain kuulla, että Espoossa on tuulimylly, ja löytyipä siitä googlettamalla valokuvakin. Sijaintipaikaksi oli merkitty Marketanpuisto. En ollut sellaisesta paikasta ennen kuullutkaan, mutta Järvenperässä Kehä III:n varrelta sen piti löytymän. En jäänyt selvittämään sen enempää, vaan lähdimme siskoni kanssa paikan päällä tuota nähtävyyttä katsomaan.

Vähän pettymys se sitten kuitenkin oli. Luulin, että se olisi ollut jokin historiallinen mylly, joka on seisonut paikallaan jostakin viime vuosisadalta. Kyseessä oli kuitenkin lasten leikkikentän viereen piha- ja puistorakentamisen näyttelyn koristeeksi pystytetty viritelmä. Sellaiseksi se ei tosin ollut lainkaan paha.

Vanjärven rantamaisemia

Vanjärvi

Vanjärvi on nykyisen Turkin suurin järvi. Se on kuitenkin ollut aikaisemmin niin rautakautisen Urartun valtakunnan ja sittemmin armenialaisten ydinalueita. Jälkimmäiset jättivät järven rannoille ja saarille useita hienoja kirkkoja ja luostareita.

Tässä kuvasarjassa ei kuitenkaan ole kyseessä se Vanjärvi (eikä myöskään Sevanjärvi). Vanjärvi on myös kylä ja järvi Vihdissä. Pitihän se käydä katsomassa jo ihan nimenkin takia, kun ei tuolla kuuluisammalla Vanjärvellä ole vielä tullut käytyä.

Haapajärven punainen puukirkko

Punainen kirkko metsän keskellä

Haapajärven kirkko Kirkkonummen Veikkolassa on pieni punamultainen puukirkko. Nykyinen kirkko on otettu käyttöön vuonna 1823, mutta se ei ole kulmakunnan ensimmäinen kirkko. Aikaisempi kirkko oli tosin vähän eri paikassa.

Kirkko on kuulemma suosittu vihkikirkko. Ei mikään ihme, onhan se kaunis punainen kirkko, ja sijaitseekin mukavasti metsän siimeksessä.

Kävin Haapajärven kirkolla siskoni kanssa viime joulukuussa ja otin siellä talvisia valokuvia. Laitoin tuohon alle niistä muutaman.

Jouluseimi ja itämaan tietäjät

Jouluseimi

Kuvassa on jouluseimi Agricolan kirkossa Helsingissä.

Vanhoja valokuvia Keuruulta

Keuruu

Laitoin valokuvablogin puolelle sarjan vanhoja valokuvia, jotka olen ottanut Keuruulla. Kuvia on niin Haapamäen asemakylästä, Keuruun ekokylästä kuin Keuruun keskustaajamastakin.

Kuvien vanhuus on suhteellista. Olen ottanut valokuvat huhtikuussa 2003, kun Dodon org-päivät pidettiin mainitussa ekokylässä Keuruulla. Se, miksi ne tuntuvat paljon vanhemmilta kuin vaikkapa kolme kuukautta myöhemmin ottamani Sipoonkorpi-kuvat johtuu siitä, että ne on skannattu paperikuvista.

Skannaus on siis tehty paperivedoksista eikä suoraan negatiiveiltä. Muistaakseni skannasin kuvat jo melko pian niiden ottamisen jälkeen. Sittemmin kuvat olivat päässeet unohtumaan tietokoneelleni (joka sekin on tässä välissä vaihtunut uudempaan).

Jerevanissa kotimajoitus on hyvä vaihtoehto

Jerevanin kotimajoitukset

Jerevanissa on muiden suurten kaupunkien tapaan tarjolla monenlaista majoitusta matkalaisille. On suurempaa ja pienempää hotellia sekä yksi hostellikin. Yksi hyvä vaihtoehto on myös kotimajoitus, joita kaupungissa on myös tarjolla melko hyvä valikoima.

Kotimajoituksiakin on eri tasoisia. Hienoimmat ovat pieniä majataloja, ja hinnoiltaankin lähellä hotellien tasoa. Reppureissaajat suosivat kantakaupungin kerrostaloasuntoja, joista omistajat vuokraavat tilaa huoneittain tai joskus vuoteittainkin. Yleensä tarjolla on kahdesta kolmeen kahden tai kolmen hengen huonetta.

Budjetinvenyttäjälle on tarjolla myös hostellityyppisempää kotimajoitusta, jossa yhdessä huoneessa on enemmänkin tuntemattomia matkalaisia.

Kieltokylttien lähiöt

Ei koiria

Yksi lähiöiden ikävistä puolista on se, että ne ovat täynnä kieltokylttejä. Ainakaan koiria ei haluta minnekään, mutta monessa paikkaa pitää erikseen kieltää kulkeminen ja moni muukin asia.

On kylttejä kantakaupungeissakin, mutta vähemmän. Siellä täytyy kieltää lähinnä autoilijoita, jotka muuten jättäisivät autonsa mihin ikinä saisivatkaan sen mahtumaan. Muut liikkujat sen sijaan pystyvät paremmin hahmottamaan ympäristöä, koska ruutukaava on selkeä ja luettava.

Lähiöissä talot on sijoiteltu väljemmin ja hajanaisemmin. Rakennusten väliin jää kaikenlaisia maalänttejä, joiden status on epäselvä. Siksi tarvitaan kieltotauluja.

Verla on vaatimaton Unesco-kohde

Verla

Heinäkuun alkupuolella tuli pistäydyttyä yhdessä Suomen Unesco-kohteista, Pohjois-Kymenlaakson Jaalassa sijaitsevassa Verlan ruukkikylässä. Otin siellä myös sarjan valokuvia, joita voi käydä katsomassa kuvablogin puolella.

Maailmanperintökohteeksi Verla on melko vaatimaton. Silti se ansaitsee paikkansa listalla: on hyvä, ettei maailmanperintö ole vain kokoelma toinen toistaan pömpöösimpiä monumentteja.

Itse asiassa Unescon perusteluissakin korostetaan Verlan tavanomaisuutta. Kyseessä on esimerkki pienestä teollisuuskylässä, joita 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla syntyi paperi- ja kartonkiteollisuuden ympärille.

Dominican kulkukoirat

Dominican koirat

Dominicalla ei ole kulkukoiria niin paljon kuin monessa muussa paikassa, mutta kyllä sielläkin niitä on. Ja valitettavasti monet niistä ovat melko huonokuntoisia ja nälkäisiä. Paikalliset eivät paljon koirista piittaa.

Paitsi, ettei kulkukoirien hyvinvoinnista välitetä, ovat monet myös suoranaisen vihamielisiä niitä kohtaan. Taksilla ajaessamme näimme, kuinka kadun varressa joku potkaisi koiraa. Taksikuski nauraa röhähti ja hihkui meillekin, että näittekö.

Toisen taksikuskin näimme hänen pihallaan kävelemässä ohitse. Oikein ystävällisen oloinen mies, tarjosi meille kookospähkinänkin. Paikalle tuli kuitenkin kulkukoira, jonka mies häätöi viidakkoveitsellä läimäyttäen matkoihinsa. Ei kuitenkaan sentään haavoittanut koiraa.

Valokuvia Armenian luostareista

Armenian luostarit

Armeniassa on pieneksi – tai vaikka vähän isommaksikin – maaksi valtava määrä luostareita. Puolentoista viikon matkalla niistä ei ehdi kovin suurta osaa käydä katsomassa. Minä kävin siskoni kanssa niistä kahdeksassa.

Laitan koko Armenian-matkasta kuvia vielä matkakuvasivuilleni. Koska siihen kuitenkin menee vielä todennäköisesti jonkin verran aikaa, laitoin tuonne kuvablogin puolelle maistiaisiksi muutamia luostarikuvia. Nehän ne matkan pääkohde joka tapauksessa olivat.

Kirsikkapuut kukkivat Roihuvuoressa

Kirsikkapuut

Tänä viikonloppuna kannattaa mennä Roihuvuoreen, sillä kirsikkapuut ovat nyt kukassa. Erityisen hienoja ne ovat japanilaistyyppisessä puutarhassa, joka sijaitsee Roihuvuorentien varrella noin numeroiden 12–16 kohdalla. Kirsikkapuut ovat ihan tien reunassa, itse puutarha hieman syvemmällä niiden takana.

Kirsikkapuita on myös Kirsikkapuistossa (Porolahden kenttä) Roihuvuoren vesitornin juurella. Siellä puut ovat kuitenkin nuoria, vasta pari vuotta sitten istutettuja, ja vielä aika ruipeloita. Niitä on kuitenkin enemmän kuin japanilaisessa puutarhassa, joten eiköhän sielläkin muutaman vuoden päästä näytä ihan komealta.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit