lentäminen

Tviittejä Belgiasta ja vähän Alankomaistakin

Kävin Marin kanssa Belgiassa. Kun putkiremontti ja evakkomme pois kotoa venyi, päätimme lähteä käymään matkalla.

Aikaa ei kuitenkaan ollut kuin muutama päivä, joten bussi- tai junakierros halki Euroopan ei tullut kysymykseen. Katsoimmekin, minne pääsisi kohtuuhintaan lentäen.

Ryanair lentää Turusta Charleroihin varsin edullisesti ja takaisinkin ihan kohtuuhintaan. Päätimme siis matkustaa Belgiaan, joka onkin tähän asti jäänyt aina vähän väliin.

Tapani mukaan päivitin matkakuulumisia Twitteriin. Parilta ensimmäiseltä päivältä päivityksiä ei kuitenkaan juuri kertynyt, joten en tullut viestittäneeksi mitään esimerkiksi Oostendesta tai Bruggesta. Hienojahan nekin olivat, mutta Vallonia taisi silti muodostua matkamme pääkohteeksi.

Wingo ei lennä eikä palauta rahoja

Virtuaalilentoyhtiö Wingo xprs on viime päivinä ollut otsikoissa alettuaan tarjota lentoja Finncomm Airlinesin hylkäämälle Helsinki–Pori -välille.

Virtuaalilentoyhtiö tarkoittaa yhtiötä, jolla ei ole omaa lentotoimintalupaa. Se kyllä myy lentoja, mutta ei lennä niitä. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että itse lennot hoitaa jokin oikea lentoyhtiö, jolla on asianmukaiset luvat. Wingon tapauksessa tämä tuntuu turhan usein tarkoittavan sitä, että myytyjä lentoja ei lennetä lainkaan (ks. esim. SK 16.8.10).

Myös meidän perheessämme on kokemusta Wingosta. Aiemmin mainitsemani Ahvenanmaan ja Uppsalan reissu toteutettiin niin, että Mari lensi kaverinsa kanssa Tukholmaan, ja minä tulin laivalla Ahvenanmaan kautta perässä. Paluumatkan tulimme sitten kaikki yhtä matkaa.

Pikku prinssi ja maantieteilijä

Tänään on kulunut 110 vuotta lentäjäkirjailija Antoine de Saint-Exupéryn syntymästä. En olisi tosin asiaa mitenkään havainnut, jos Google ei olisi sen kunniaksi muuttanut logoaan Pikku prinssi -teemaiseksi.

Pikku Prinssi (Le Petit Prince, 1943) on Saint-Exupéryn tunnetuin teos, ja on se itsellänikin hyllyssä (monien muiden ranskaa opiskelleiden tavoin tietysti alkukielellä). Maantieteilijän kannalta mielenkiintoista on myös se, että matkatessaan tähdeltä toiselle hän tapaa – ainoana tiedeyhteisön edustajana – myös maantieteilijän.

Se, mitä maantieteilijä kertoo Pikku prinssille maantieteestä, särähtää kuitenkin maantieteilijän korvaan:

Itä-Karibia: Kuinka sinne pääsee?

Eri keskustelupalstoja ja blogeja, miksei välillä lehtijuttujakin, lukiessa olen saanut sellaisen vaikutelman, että Karibian itäosat ovat nousemassa aikaisempaa kiinnostavammiksi kohteiksi myös suomalaisten mielissä. Koska tunnen alueen saaria, niin ajattelin kirjoittaa tänne joitakin artikkeleita siellä matkailemisesta.

Itä-Karibialla tarkoitan Karibianmeren ja Atlantin valtameren välissä sijaitsevia saaria Anguillan ja Sint Maartenin tienoilta pohjoisessa aina Grenadalle asti etelässä (katso Itä-Karibian kartta). Myös Trinidad ja Tobago katsotaan usein osaksi Itä-Karibiaa, mutta jätän ne kuitenkin tässä yhteydessä tarkastelun ulkopuolelle.

Aloitan siitä, kuinka Itä-Karibialle kannattaa mennä. Vaihtoehtoina ovat:

• Lennot Ranskasta
• Lennot Englannista
• Lennot muualta Euroopasta
• Lennot Pohjois-Amerikasta
• Laivalla Itä-Karibialle

Ryanairin wc-maksu on mainio idea

Ryanair-halpalentoyhtiön edustaja Stephen McNamara ilmoitteli muutama päivä sitten, että yhtiö aikoo ottaa käyttöön wc-maksut lennoillaan (ks. esim. KL 8.4.10). Tästä oli puhetta jo aikaisemminkin, mutta sittemmin ajatus vaikutti hautautuneen jonnekin.

Aivan heti maksut eivät kuitenkaan ole tulossa, sillä McNamara lupailee niiden toteutuvan vasta parin vuoden kuluessa. Idea on sen verran mainio, että sen soisi tulevan käyttöön nopeamminkin.

Tarkoitus ei varmaankaan ole, että vessamaksuista kertyisi kovinkaan merkittävä tulonlähde Ryanairin kassaan. Sen sijaan tarkoituksena on hakea säästöjä, kun matkustajat tekevät tarpeensa koneen sijaan lentokenttien terminaaleissa joko ennen tai jälkeen lennon.

Lentäminen ekotouhua?

Suomen Kuvalehti kertoi äskettäin, että uuden tutkimuksen mukaan lentoliikenteen ilmastosynnit olisivat selvästi arvioituja pienemmät. Tieto perustuu siihen, mitä lentotekniikan emeritusprofessori Seppo Laine kertoo Finnairin tuoreessa yhteiskuntaraportissa.

Tuo olisi iloinen uutinen. On vain hyvä asia, jos jokin toiminta vaikuttaakin ilmastonmuutoksen vähemmän kuin on ennakoitu.

Mainittu Finnairin yhteiskuntavastuuraportti (pdf) ja Seppo Laineen artikkeli löytyy Finnair-konsernin verkkosivuilta.

Parisivuisessa kirjoituksessa Laine kirjoittaa muustakin kuin tästä uudesta tutkimuksesta. Hän kertoo muun muassa, että suihkukoneiden päästöt ovat matkustajaa kohti pienimmillään noin 4000–5000 kilometrin pituisilla lennoilla. Lyhyemmillä lennoilla päästöjä nostaa se, että tehokkaan matkalennon osuus jää pienemmäksi, pidemmillä taas se, että polttoainetta on varattava mukaan enemmän. Pitkillä, yli kymmenen tuhannen kilometrin, lennoilla onkin perusteltua laskeutua välillä tankkausta varten.