Kuten blogia seuranneille selvisi, oli äskettäin lomailemassa Etelä-Savossa, mistä olen kotoisin. Kirjoitin lähtiessä joukon artikkeleita, joita sitten tuli blogiin joka aamu. En kuitenkaan kirjoittanut varastoon koko reissun ajaksi, sillä ajattelin ehtiväni vanhassa kotipuolessakin muutaman kirjoituksen rustaamaan. Se oli virhearvio, ja niinpä blogiin jäi ikävä viiden päivän tauko. Mutta eipä tuo nyt kuitenkaan mikään maailman vakavin asia ole.

Nyt on sitten vuorossa käynti vaimon kotiseudulla Tampereella, missä olen tämän kirjoituksen ilmestyessä. Reissu on lyhyempi, mutta lähtöhötäkässä en ehdi kirjoittaa kuin tämän yhden jutun, joten pientä taukoa on taas odotettavissa.

Myös Marko Pyhäjärvi on kirjoittanut artikkelien ajastamisesta. Hän suosittelee ajastamisen käyttöä silloinkin, kun siihen ei ole erityistä tarvetta matkojen tai muiden esteiden takia. Bloggaaminen on tehokkaampaa, kun kirjoittaa useamman jutun kerralla ja laittaa ne ilmestymään sitten lähipäivinä.

Tuosta täytyy olla samaa mieltä. Ne edellisen reissun alla kirjoittamani jutut tulivat aika vauhdikkaasti. Kun saa putken päälle, niin kirjoittaminen sujuu kuin lennossa. Luulenpa, että tässäkin blogissa tullaan jatkossakin näkemään ajastettuja merkintöjä.

Välillä tietysti tulee aiheita, joihin pitää tarttua heti. Mutta ei sekään mikään ongelma ole. Ajastuksia voi silloin siirtää ja antaa vähemmän kiireisten juttujen väistyä ajankohtaisten tieltä.

Pyhäjärven merkinnän kommenteissa Arttu antaa vinkin Future Posts Calendar -lisäosasta, jonka pitäisi helpottaa ajastusten hallinnoimista. En ole tuota vielä ehtinyt kokeilla, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Paluuviitteet erilleen
• Blogilistaa voi nyt pingata
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille

Kategorioita kutsutaan Wordpressin suomennoksesta riippuen “aiheiksi” tai “luokiksi”. Tehdään nyt kompromissi ja kutsutaan niitä vaikka “aiheluokiksi”. Tägit ovat tägejä tai avain- tai asiasanoja.

Sekä kategorioita että tägejä voi käyttää käytännössä samaan tarkoitukseen. Teknisesti niiden käyttö eroaa siten, että kategorioista tehdään lista, josta sitten valitaan sopivat aiheluokat kuhunkin merkintään. Tägit taas kirjoitetaan tekstikenttään. Siksi kategoriatoiminto soveltuu paremmin silloin, jos aiheita ei ole valtavaa määrää. Yleensä on hyvä hahmotella jo etukäteen, mitä kaikkia aiheluokkia ottaa käyttöön. Tägien käyttö sen sijaan on vapaampaa. Usein tägit esitetään blogissa tägipilvenä, jossa eniten käytetyt tägit on merkitty suuremmalla tekstillä.

Jos pitää kotieläinaiheista blogia, niin voi valita aiheluokiksi vaikka “koirat”, “kissat” ja “gerbiilit”. Sitten merkitsee tägeillä tarkemmin, mistä asiasta on kyse, esimerkiksi “ruokinta”, “uutiset”, “näyttelyt”, “karvanlähtö” jne.

Tässä blogissa olen valinnut hieman tavallisuudesta poikkeavan tavan aiheluokkien käyttöön. Käytän kategorioita kertoakseni sen, onko kirjoituksessa valokuva, jokin muu kuva vai ei kuvaa ollenkaan. Tämän tarkoituksena on lähinnä mahdollistaa se, jos joku haluaa selata vain kuvallisia kirjoituksia. Muut aiheluokat ovat oikeastaan aika turhia.

Tägeillä on merkitystä myös hakukoneoptimoinnin kannalta. Jesse Petersen kirjoittaa muistuttaa, että joskus aikoinaan webmastereilla oli tapana laittaa aihesanaluetteloita websivuille houkuttelemaan hakukoneita. Niiden teho on nykyään melko kyseenalainen, mutta onneksi ovat tägit. Tägit ovat avainsanalistojen parannettu versio ja niiden merkitys perustuu muun muassa siihen, että erilaiset Web 2 -sivustot, kuten Technorati, hyödyntävät niitä indeksoidessaan blogien sisältöjä. Hyvin toteutettu tägitys parantaa näkyvyyttä hakukoneissa.

Tägeistä on hyötyä myös joidenkin Wordpressin lisäosien kanssa. Tässä blogissa on käytössä Wordpress Related Posts -lisäosa, joka hakee blogista samankaltaisia merkintöjä nimenomaan tägien avulla. Tämänkin kirjoituksen lopussa on viisi tällaista linkkiä. Mitä yksityiskohtaisempia tägejä käyttää, sitä paremmin lisäosa löytää aiheeseen liittyvät muut blogimerkinnät. Siksi kannattaakin laittaa niitä avainsanoja mieluummin reilusti kuin pihistellä, kunhan ne vain liittyvät aiheeseen.

Ongelmaksi voi muodostua se, että tägipilvi menee lopulta kovin sekavan näköiseksi. Niin on käynyt tässäkin blogissa. Onneksi sen voi määritellä itse, kuinka monta tägiä haluaa pilvessä näkyvän. Pienensin etusivun sivupalkissa näkyvien tägien määrän 25 eniten käytettyyn. Nyt se ei enää ole kovin sekava. Muilla sivuilla, joilla tägipilvi on sivupalkissa (esimerkiksi tämä sivu), näkyy 45 yleisintä avainsanaa. Jos haluaa nähdä koko repertuaarin, niin se on esillä arkistosivulla.

Joillekin käyttäjille Wordpressin uusi tägitoiminto on kuitenkin ollut askel taaksepäin. Jo aiemmin mainittu Ultimate Tag Warrior -lisäosa oli ominaisuuksiltaan monipuolisempi kuin integroitu tägitoiminto. Se ei kuitenkaan enää toimi Wordpressin versiosta 2.3 alkaen. Joitakin sen toimintoja on kuitenkin saatavilla erillisinä lisäosina. Saatavilla on esimerkiksi tägiehdottelija, mahdollisuus upottaa tägejä blogimerkintöihin ja kehittyneempi tägien hallinnointityökalu. Tässä blogissa mikään niistä ei ole käytössä, mutta ehkä vielä jossain välissä niitä kokeilen.

Tämä kirjoitus on kirjoitettu jo aiemmin ja ilmestyy ajastettuna. Ajastettuja kirjoituksia tulee muutama lisääkin lähipäivinä. Blogin kirjoittaja lomailee eteläisessä Savossa ja saattaa välillä käydä koneella katsomassa, josko joku olisi kirjoittanut kommentteja.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Paluuviitteet erilleen
• Blogilistaa voi nyt pingata
• Joitakin havaintoja Twinglyn blogihausta

Heti etusivun alalaidassa näkyy yksi muutos. Toisin kuin Wordpress-blogeissa yleensä, vanhempaan sisältöön ei navigoida siirtymällä sivuissa taaksepäin. Sen sijaan sivun alareunassa on linkit vanhempiin kirjoituksiin. Tällä hetkellä asetuksena on, että kuusimmasta uusimmasta kirjoituksesta näkyy myös alkupätkä sisällöstä, ja 44 vanhemmasta vain otsikkolinkki. Toiminto on toteutettu Recent Posts -lisäosan avulla.

Yhteensä etusivulla näkyy siis 50 uusinta kirjoitusta sitten kun niitä niin paljon on (jollen muuta asetuksia ennen sitä). Sitä vanhempiin ei mielestäni tarvitsekaan päästä suoraan taaksepäin navigoimalla. Vanhemmat kirjoitukset löytää (piakkoin avattavan) kuukausiarkiston tai aihelistan kautta. Ja tietysti voi käyttää hakua.

Syy tähän poikkeavaan ratkaisuun oli itse asiassa alun perin se, että halusin kaikkien hakemistopolkujen tässä blogissa alkavan /ai-. Tämä siksi, että palveluntarjoajan tarjoama Awstats-tilastointi ei osaa erotella alidomaineja, kuten tämä aiheet.domnik.net, joten eri alidomainien ja päädomainin liikenne on helpompi erottaa toisistaan, jos niissä on erilaiset hakemistoratkaisut. Wordpressin standardiratkaisu taaksepäin selaamiseen on hakemistopolku muoto /page/2 jne. En keksinyt tapaa saada siihen tuota ai-liitettä eteen, ja hetken pähkäiltyäni totesin, ettei kyseinen navigaatiotapa ole edes tarpeen.

Myös aihehakemistojen on oltava selattavissa taaksepäin, mutta siellä samaa ongelmaa ei ole, koska polku alkaa jo valmiiksi /ai-heet/. Niinpä jättänen sen standardimuotoon. Olisi tosin mukava saada sinne yhdelle sivulle näkymään enemmän kirjoituksia kuin kuusi rukkaamatta samalla kuitenkaan etusivun asetuksia. Hyviä vinkkejä tämän toteuttamiseen otetaan vastaan.

Toinen eri tavalla toteutettu ratkaisu on, että luovuin ulkoasuteemaa luodessani kokonaan sivupalkkimallinteesta (sidebar.php). Koska sivupalkki on erilainen etusivulla, yksittäisen kirjoituksen sivulla, aihearkistossa ja tulevassa kuukausiarkistossa, niin minusta oli luontevinta liittää sivupalkin koodi suoraan näiden mallinteisiin. Minusta on selkeämpi muokata koodia jokaiselle mallinteelle erikseen kuin täyttää sivupalkkimallinne ehdollisilla php-argumenteilla.

Sivupalkin liittäminen kunkin sivutyypin mallinteeseen toi myös toisen edun: yksittäisen artikkelin luuppiosuutta (the_loop) oli mahdollista jatkaa sivupalkkiin (en ainakaan tiedä, kuinka se olisi erillisella sivupalkilla mahdollista). Niinpä voin sijoittaa sivupalkkiin myös sellaisia toiminnallisuuksia, joiden kuuluu olla luupin sisällä.

Laitoinkin kokeeksi navigaation edelliseen ja seuraavaan kirjoitukseen sivupalkkiin. Useimmissa Wordpress-teemoissahan tuo navigaatio on joko artikkelisivun ylä- tai alareunassa, tai molemmissa. Standardisijainti voi olla navigoinnin kannalta selkeämpi, mutta kokeilen nyt ainakin toistaiseksi tällaista ratkaisua.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Kommentoi, saat linkin
• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille
• Wordpress-linkkejä

Asensin tähän blogiin NoFollow Free -lisäosan, jonka avulla voi poistaa nofollow-attribuutit kommenttien linkeistä. Jotta tällä ei houkuteltaisi spämmääjiä, alkaa se kuitenkin toimia vasta, kun kommentoija on jättänyt blogiin kymmenen viisi kommenttia. Tarkoituksena onkin samalla kannustaa ahkeria kommenttien kirjoittajia. Eri kommentit yhdistetään kirjoittajiin käsittääkseni heidän antamiensa sähköpostiosoitteiden avulla (osoitteet eivät tule näkyviin sivuille, mutta kylläkin bloginpitäjälle).

Jättämällä kommentteja tämän blogin kirjoituksiin voit siis samalla jakaa linkkisuosiota ja parantaa vaikkapa oman blogisi näkyvyyttä hakukoneissa. Lisäosa poistaa nofollow-attribuutit niin kommentoijan kirjoittajalinkistä (nimestä tai nimimerkistä linkitetty sivu) kuin varsinaisen kommenttitekstinkin linkeistä. Kovin montaa linkkiä ei yhteen kommenttiin silti kannata laittaa, sillä enemmän kuin kaksi linkkiä sisältävät kommentit menevät moderointijonon kautta. Toki ne sitten sivuille lisätään, jos ovat asiallisia.

Spämmit tietysti suodatetaan pois, mistä Akismet toivottavasti pitää huolen. Aion myös poistaa sellaiset jokseenkin sisällöttömät kommentit, joiden pääasiallisena tarkoituksena näyttää olevan pelkkä linkkien lisäily tai kommenttimäärän kasvattaminen kohti tuota maagista kymmentä.

Jotta kommentointi näkyisi paremmin myös blogin etusivulla, näkyvät uusimmat kommentit oikeassa sivupalkissa. Tämä on toteutettu Get Recent Comments -lisäosan avulla. Näin vanhemmissakaan kirjoituksissa käytävä keskustelu ei hautaudu blogin syvyyksiin.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpress hieman toisin
• Ajastetut blogimerkinnät
• Paluuviitteet erilleen
• Joitakin havaintoja Twinglyn blogihausta