maantiede

Onhan rajoja Pohjoismaissa ennenkin siirrelty

Viime vuoden lopulla Norjassa nousi ajatus Halti-tunturin Haldičohkka-sivuhuipun lahjoittamisesta Suomelle itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien yhteydessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg on kuitenkin ilmoittanut, ettei asiasta tule mitään. Rajamuutoksiin liittyy hänen mukaansa monimutkaisia kysymyksiä, ja perustuslakikin tulee tielle (IS 14.10.16). Raja ei siis siirry, mutta selitykset kuulostavat ontuvilta. On rajoja Pohjoismaissa ennenkin siirrelty.

Ruotsin ja Suomen välistä rajaa siirrettiin Märketillä vuonna 1981 niin, että saatiin suomalaisten aiemmin osin Ruotsin puolelle rakentama majakka kokonaan Suomen maaperälle. Ei siitä mitään suurempaa perustuslaillista ongelmaa saatu aikaan, vaikka osallisena oli Suomen ja Ruotsin lisäksi myös autonominen Ahvenanmaa.

15.10.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Onhan rajoja Pohjoismaissa ennenkin siirrelty | Lue koko artikkeli »

Norja lahjoittaa Haltin Suomelle?

Päivitys 27.7.2016: Kaivuonon (Kåfjord) kunta on ehdottanut Haldičohkka-sivuhuipun lahjoittamista Suomelle. Asia on Norjan pääministerin Erna Solbergin hallinnassa. Päivitän tietoa tilanteen etenemisestä kommentteihin.

Suomen korkein vuori on Halti, mutta Haltin huippu ei ole Suomessa – ainakaan vielä. Norjassa on kuitenkin syntynyt pieni kansanliike sen puolesta, että Norja lahjoittaisi Haltin huipun Suomelle Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi parin vuoden päästä.

Suomen korkein kohta (1323,6 m), rajapyykki Haltin rinteellä, näkyy kuvassa yllä. Taustalla näkyy ihmisiä Norjan puolella rajaa. Huippu, jolla he ovat, on 1328 metriä korkea Haldičohkka, mutta sekään ei itse asiassa ole vielä Haltin korkein kohta. Haltin 1361 metriä korkea huippu sijaitsee vajaat pari kilometriä tästä paikasta pohjoiseen.

14.12.2015 | 5 | Lue koko artikkeli »

Käsivarren viimeinen petäjä

Viimeinen havupuu pohjoiseen mentäessä, komea petäjä, on Käsivarrentien varrella vähän Luspan jälkeen, vajaat 90 kilometriä ennen Kilpisjärveä. Sen jälkeen on vain koivikkoa.

Toki kyseessä ei ole varsinaisesti Käsivarren pohjoisin havupuu. Oheisessa kuvassakin näkyy vieressä pari pienempää, jotka ovat aavistuksen pohjoisempana. Ja vähän kauempaa tieltä voi nähdä muutamia yksilöitä niidenkin jälkeen. Etenkin ruska-aikaan ne koivikkoa vihreämpinä erottuvat joukosta helposti.

Tämä Luspan petäjä on kuitenkin tienvarren maamerkki. Se merkitsee rajan, kun poistutaan havupuuvyöhykkeeltä tai, kun saavutaan sille. Ja komea puu se onkin.

23.9.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kesäaika: kootut argumentit puolesta ja vastaan

Katso myös: Talviaika

Kesäaika alkaa kahden viikon päästä sunnuntaina 30. maaliskuuta. Mutta miksi kelloja ylipäänsä käännellään ajasta toiseen?

Maatalousyhteiskunnassa päivän rutiinit seurasivat valoisan ajan pituutta. Teollisuusyhteiskuntaan siirryttäessä aika katsottiin kuitenkin useammin kellosta. Kelloja siirtämällä haluttiin pidentää valoisaa aikaa illasta töiden jälkeen.

Vastaavasti tietysti menetetään yksi valoisa tunti aamulla. Koska ihmisten päivittäinen rytmi suhteessa keskiyöhön on yleensä enemmän ilta- kuin aamupainotteinen, tätä ei nähty yhtä suurena ongelmana – paitsi talvella, jolloin valoisa aika on lyhyempi. Siksi päädyttiin ratkaisuun, jossa kellot käännetään kaksi kertaa vuodessa kesäaikaan ja siitä takaisin normaaliaikaan (talviaika).

Sekoittaa päivärytmin, mutta säästääkö energiaa?
Kesäaika sotkee aikataulut
Kellojen kääntely on väistyvä ilmiö
Kesäaikaa vai kellojen kääntelyä vastaan?
Kesäajan kannattajien valttikortti: EU

16.3.2014 | 9 | Lue koko artikkeli »

Talvipäivänseisaus 2013 on lauantaina 21.12.

Katso myös: Talvipäivänseisaus 2014

Päivä lyhenee ja yö pitenee vielä melkein kolmen viikon ajan. Talvipäivänseisaus 2013 on lauantaina 21. joulukuuta. Sen jälkeen päivä alkaa taas pidetä.

Pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisaus on se hetki, kun Aurinko paistaa kohtisuoraan kohti Kauriin kääntöpiiriä eteläisellä pallonpuoliskolla. Se osuu useimmiten joulukuun 21. päivään, kuten tänäkin vuonna, mutta joskus myös seuraavaan. Seisauksen kellonaika on tänä vuonna klo 19.11 Suomen aikaa.

Ensi vuonna seisauksen päivämäärä vaihtuu. Talvipäivänseisaus 2014 on maanantaina 22. joulukuuta yöllä klo 1.03 Suomen aikaa.

3.12.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Talvipäivänseisaus 2013 on lauantaina 21.12. | Lue koko artikkeli »

Syyspäiväntasaus 2013 on sunnuntaina 22.9.

Syksyn myötä päivät lyhenevät ja yöt pitenevät. Syyspäiväntasauksen hetkellä auringon paistaessa kohtisuoraan kohti päiväntasaajaa päivä ja yö ovat yhtä pitkät kaikkialla Maapallolla. Tasaus osuu yleensä joko syyskuun 22. tai 23. päivään. Tänä vuonna ollaan aivan siinä rajalla: syyspäiväntasauksen tarkka hetki on sunnuntaina 22. syyskuuta klo 23.44 Suomen kesäaikaa.

Eteläisellä pallonpuoliskolla on samaan aikaan kevätpäiväntasaus. Meillä täällä pohjoisella puoliskolla seuraava kevätpäiväntasaus on ensi maaliskuussa. Kevätpäiväntasaus 2014 on 20. maaliskuuta klo 18.57 Suomen normaaliaikaa.

Ensi vuoden syyspäiväntasaus osuu päivää myöhemmäksi kuin tämänvuotinen. Syyspäiväntasaus 2014 on 23. syyskuuta klo 5.29 aamulla.

Kaaviossa näkyy auringonsäteiden suora kulma päiväntasaajaa vasten. Alkuperäinen: Przemyslaw Idzkiewicz / Wikipedia (lisenssi).

3.9.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Syyspäiväntasaus 2013 on sunnuntaina 22.9. | Lue koko artikkeli »

Heinälahden muuttuvat postinumerot

Julkishallinnossa on varmasti tarvetta monenlaisiin uudistuksiin, mutta turhan usein siellä keskitytään toissijaiseen näpertelyyn tai suorastaan haitalliseen kiusantekoon. Jos ei muuta keksitä, niin vaihdetaan vaikka saman kylän postinumeroa aina muutaman vuoden välein.

Heinälahti sijaitsee noin kymmenen kilometriä Mikkelin keskustasta kaakkoon. Joskus 1970-luvun alkupuolella siellä oli vielä kauppa ja oma postinumero – 52120 Heinälahti – ja olisiko ollut postitoimistokin? Minulla sellaisista ei ole omakohtaista muistikuvaa, sillä synnyin vasta 1974.

Minun lapsuudessani kylän osoite oli ”Heinälahti, 51999 Mikkeli”. Noita 999-päätteisiä postinumeroita käytettiin ilmeisesti haja-asutusalueilla, joilla ei ollut omaa postitoimistoa eikä postinumeroa, vaan joista asioitiin keskuskaupungin postikonttorissa. Sellainen kylä oli esimerkiksi Heinälahti, josta postipalveluita saadakseen piti mennä Mikkeliin.

20.8.2013 | 2 | Lue koko artikkeli »

Kevätpäiväntasaus 2013 on keskiviikkona 20.3.

Katso myös: Kevätpäiväntasaus 2014

Pohjoisen pallonpuoliskon kevätpäiväntasaus 2013 on 20. maaliskuuta Suomen aikaa klo 13.02. Tänä vuonna tasaus osuus keskiviikolle.

Kevätpäiväntasauksen aikaan päivä ja yö ovat periaatteessa yhtä pitkiä koko maapallolla. Käytännössä kevätpäiväntasauksen aikaan päivä on kuitenkin jo voitolla yöstä.

Jos päivä alkaisi vasta, kun auringon keskikohta nousee horisontin yli, olisivat päivä ja yö yhtä pitkät. Päivä alkaa kuitenkin siitä, kun auringon yläreuna pilkistää horisontin yli ja loppuu, kun se painuu uudestaan horisontin taakse. Siksi se on kevätpäiväntasauksen aikaan jo vähän yötä pidempi.

10.3.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kevätpäiväntasaus 2013 on keskiviikkona 20.3. | Lue koko artikkeli »

Ei nimi vuorta pahenna

Dominican korkein vuori on 1447 metriä korkea Morne Diablotins. Jonkin matkaa siitä pohjoiseen sijaitsee matalampi, mutta jyrkkäpiirteinen, 861 metriä korkea Morne aux Diables.

Molemmat ovat tuliperäisiä vuoria, mutta paholaismaiset nimet eivät juonna juurtaan niiden syöksemiin tuleen ja tulikiviin. Itse asiassa kumpikaan niistä ei ole historiallisella ajalla purkautunut tai osoittanut elonmerkkejä historiallisella ajalla. Morne aux Diablesin pohjoisreunalta tosin löytyy kylmiä rikkilähteitä.

Nimiään vuoret eivät kuitenkaan ole saaneet sen enempää paholaisista kuin rikkilähteistäkään, vaan lintujen mukaan. Vuorten rinteillä on aikaisemmin pesinyt nykyisin jo kovin harvinaiseksi käynyt karibianviistäjä (Black-capped Petrel, Pterodroma hasitata). Linnun kansanomainen nimi on diablotin eli pikkupiru.

12.12.2012 | 1 | Lue koko artikkeli »

Talvipäivänseisaus 2012 on perjantaina 21.12.

Katso myös: Talvipäivänseisaus 2014

Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä ja pisin yö. Talvipäivanseisaus 2012 on perjantaina 21. joulukuuta. Seisauksen tarkka hetki, eli se ajankohta, jolloin aurinko paistaa kohtisuoraan kohti Kauriin kääntöpiiriä, on Suomen aikaa klo 13.12.

9.12.2012 | 6 | Lue koko artikkeli »

Syyspäiväntasaus 2012 on lauantaina 22.9.

Illat ovat jo jonkin aikaa ollet kovin pimeitä. Vielä päivä on kuitenkin yötä pidempi, mutta ei enää pitkään. Syyspäiväntasaus 2012 on jo ensi viikon lauantaina 22. syyskuuta. Tarkka aika on klo 17.49 Suomen kesäaikaa.

Kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajan ylle ja päivä ja yö ovat yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla – ainakin periaatteessa. Käytännössä päivä on silloinkin vielä aavistuksen pidempi – sitä enemmän, mitä lähempänä napoja ollaan. Jos päivän pituus mitattaisiin Auringon keskikohdan mukaan, olisi se koko Maapallolla yhtä pitkä.

12.9.2012 | Kommentit pois päältä artikkelissa Syyspäiväntasaus 2012 on lauantaina 22.9. | Lue koko artikkeli »

Raittijärvi on kylä tiettömien taipaleiden takana

Kirjoitin edellisessä merkinnässä Raittijärvellä järjestetystä jumalanpalveluksesta. Itse kylästä ei tullut paljon kerrottua, joten korjataan se puute nyt.

Raittijärven kylä sijaitsee Enontekiön kunnan Yliperällä Käsivarren erämaa-alueen sisällä. Kylässä on kymmenkunta taloa, joissa kaikissa tosin ei asuta vuoden ympäri. Kyläläisillä on toiset asunnot muualla (aika monella ilmeisesti Kaaresuvannossa). Kylä ei kuitenkaan koskaan ole autio, vaan jossakin taloista ollaan aina paikalla.

Kylän saamenkielinen nimi on Ávžžášjávri. Useimpien, jollei kaikkien, kylän asukkaiden äidinkieli on pohjoissaame.

6.5.2012 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kevätpäiväntasaus 2012 on tiistaina 20.3.

Katso myös: Kevätpäiväntasaus 2014

Ensi viikolla Aurinko paistaa taas kohtisuoraan päiväntasaajaa vasten ja päivä ja yö ovat periaatteessa yhtä pitkiä kaikkialla Maapallolla. On jälleen kevätpäiväntasaus.

Kevätpäiväntasaus 2012 on siis tiistaina 20. maaliskuuta klo 7.14 aamulla Suomen aikaa. Tuskin kuitenkaan kannattaa sitä varten herätä, sillä ei tuolla kyseisellä kellonlyömällä mitään erityistä tapahdu.

On kevätpäiväntasaus kuitenkin yksi askel matkalla talven vääjäämätöntä kääntymistä taas kevääksi ja sitten kesäksi. Seuraava askel on kesäaikaan siirtyminen. Sen jälkeen tulee pääsiäinen ja sitten vappu. Kevät rytmittyy kivasti eri tapahtumilla, ja sitten onkin jo kesä.

15.3.2012 | 2 | Lue koko artikkeli »

Tukholman etnografinen museo on huijaus

Tukholmassa tulee aina välillä käytyä ihan vain siksi, että laivayhtiön kanta-asiakkaana sinne pääsee aina välillä halvalla tai ilmaiseksikin. Onhan se kuitenkin ihan komea kaupunki, jossa riittää nähtävää, jos on aikaa tutustua.

Laivalla on jaossa Stockholm This Week What’s On Stockholm -lehtinen, josta voi katsoa mitä kaupungissa tapahtuu. Esitteessä kerrottiin muun muassa Etnografisen museon (Etnografiska museet) näyttelyistä, ja olipa siinä jopa tieto, että museoon on vapaa pääsy (Free entrance). Siispä suuntasimme siskon kanssa sinne.

Etnografinen sijaitsee sen verran kaukana Tukholman keskustasta, että ainakaan molempiin suuntiin ei viitsi kävellä, vaikka se mukava tapa liikkua kaupungissa onkin. Keskustasta sinne pääsee bussilla 69, kunhan vain saa jostakin hankittua lipun. Bussissa niitä ei myydä, ja kännykkälippuun olisi pitänyt olla ruotsalainen liittymä.

16.1.2012 | 6 | Lue koko artikkeli »

Talvipäivänseisaus 2011 on torstaina 22.12.

Katso myös: Talvipäivänseisaus 2014

Talvipäivänseisauksen tarkka ajankohta vaihtelee joulukuun 20. ja 22. päivän välillä. Tänä vuonna 2011 talvipäivänseisaus on torstaina 22.12. Suomen aikaa klo 7.30 aamulla.

16.12.2011 | Kommentit pois päältä artikkelissa Talvipäivänseisaus 2011 on torstaina 22.12. | Lue koko artikkeli »

Raitiovaunusta 1 Etelä-Helsingin jokeri

Etelä-Helsingin raitiovaunu- ja bussilinjoja suunnitellaan uusiksi. Suunnitelmaan oheistetusta linjakartasta puuttuu Eirasta Käpylään kulkeva raitiovaunu 1A. En ole varma, tarkoittaa tämä sitä, että linjaa oltaisiin lopettamasta. Voihan se puuttua kartasta myös siksi, että siihen ei esitetä muutoksia.

Lienee kuitenkin selvää, että jotakin kyseiselle linjalle on tehtävä. Nykyisin se kulkee vain ruuhka-aikaan ja jää monelta siksi kokonaan käyttämättä. Käyttäjämäärätkään eivät taida olla Helsingin raitiolinjojen parhaasta päästä.

Olisi kuitenkin virhe lopettaa yhteys samaan aikaan, kun bussilinja 16 poistetaan Etelä-Helsingistä. Ne palvelevat kummatkin osin samoja matkustustarpeita: molemmilla pääsee Punavuoresta Kauppatorin ja Kruununhaan kautta Hakaniemeen. Kun linja 16 katkaistaan keskustaan, niin osa sen matkustajista siirtyisi todennäköisesti 1A:n käyttäjiksi.

8.11.2011 | 10 | Lue koko artikkeli »

Syyspäiväntasaus 2011 on perjantaina 23.9.

Katso myös: Syyspäiväntasaus 2012

Syyspäiväntasaus 2011 on Mielikin, Minsan ja Miisan päivänä, joka on perjantai 23. syyskuuta.

Päivämäärä vaihtelee vuosittain ollen joko syyskuun 22. tai 23. Vaihtelu johtuu siitä, että gregoriaarinen kalenteri ei aivan pysy Maapallon kiertoliikkeen tahdissa Auringon ympäri. Viime vuosisadalla tasauksen yleisin päivämäärä oli 23.9., mutta tällä vuosisadalla se osuu useammin 22. päivän puolelle. Tähän on yksinkertainen selitys.

Päiväntasaukset siirtyisivät kalenterissa muutoin vähitellen eteenpäin, mutta joka neljäs vuosi karkausvuosi palauttaa ne takaisin lähtöpisteeseen – tai itse asiassa vähän ylikin.

18.9.2011 | 1 | Lue koko artikkeli »

Karibiallakin halutaan uusia valtioita

Helsingin Sanomien uusimmassa kuukausiliittessä (toukokuu 2011) on Anu Nousiaisen kirjoittama mielenkiintoinen artikkeli alueista, joille ainakin osa väestöstä haluaisi muodostaa uuden valtion tai ainakin saada lisää autonomiaa. Iso osa oli toki maantieteilijälle ainakin jollakin tavoin tuttuja, mutta mahtui joukkoon paljon ennestään tuntemattomiakin.

Kuukausiliitteen karttasivuille pääsi vajaat 120 aluetta, ”joissa tällä hetkellä toimii vähintään yksi itsenäisyyttä tai suurempaa autonomiaa ajava liike.” Karibialta mukaan olivat päässeet Yhdysvalloille nykyisin kuuluva Puerto Rico sekä Nicaraguan Moskiittorannikko. Mielestäni muutama muukin alue olisi kuulunut joukkoon mukaan.

Puuttuvista alueista Nevis lienee selkein tapaus. Se on pieni 12 tuhannen asukkaan saari, joka erkaantui entisestä emämaastaan Britanniasta osana Länsi-Intian Federaatioon kuulunutta Saint Kitts-Nevis-Anguillan osavaltiota. Anguillalaiset protestoivat järjestelyä ensin, ja vaativat pääsyä takaisin siirtomaaksi. Näin tapahtuikin. Myös riitaisa federaatio jäi varsin lyhytikäiseksi, kun sen muodostaneet saaret yksi toisensa jälkeen saivat täyden itsenäisyyden.

10.5.2011 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kevätpäiväntasaus 2011 on maanantaina 21.3.

Katso myös: Kevätpäiväntasaus 2014

Kirjoitin edellisessä artikkelissa lähestyvästä kesäajan alkamisesta, mutta onhan tässä sitä ennen vielä kevätpäiväntasauskin. Näin keväällä sekä päiväntasaus että kellojen kääntäminen ovat lähekkäin tässä maaliskuun lopulla – syksyllä niiden välissä on yli kuukausi.

Tänä vuonna 2011 kevätpäiväntasaus on siis maanantaina 21.3. Suomen aikaa klo 1.21 yöllä. Päiväntasauksien aikaan päivä ja yö ovat periaatteessa yhtä pitkät koko Maapallolla – joskaan eivät käytännössä.

17.3.2011 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kevätpäiväntasaus 2011 on maanantaina 21.3. | Lue koko artikkeli »

Tänään on auringonpimennys

Tänään tiistaina 4. tammikuuta 2011 on osittainen auringonpimennys, joka näkyy myös lähes koko Suomessa. Pohjoisessa Lapissa pimennys ei näy, koska ei siellä Aurinko muutenkaan tähän aikaan vuodesta nouse horisontin yläpuolelle.

Oheisesta kaaviosta näkee, mihin aikaan pimennys missäkin päin on näkyvissä. Kuvan kulmassa näkyvä kello on kuitenkin UTC-standardiajassa, joka on kaksi tuntia Suomen aikaa jäljessä. Auringonpimennys alkaa siis noin puoli kymmenen maissa ja on täydellisimmillään yhdentoista aikoihin.

Pimennys saattaa kuitenkin jäädä pilvien taakse. Ilmatieteen laitoksen sääennuste Helsinkiin tosin näyttää lupaavasti pientä pilkahdusta auringonpaistetta juuri klo 11 kohdalla.

4.1.2011 | Kommentit pois päältä artikkelissa Tänään on auringonpimennys | Lue koko artikkeli »

Talvipäivänseisaus 2010 on keskiviikkona 22.12.

Katso myös: Talvipäivänseisaus 2014

Talvipäivänseisaus on taas edessä reilun viikon päästä, keskiviikkona 22.12.2010. Tarkka kellonaika on 1.38 yöllä.

Talvipäivänseisauksen aikaan Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla matalimmillaan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella se ei paista silloin lainkaan. Eteläisen napapiirin eteläpuolella se taas paistaa koko ajan. Kohtisuoraan Aurinko paistaa Kauriin kääntöpiirille, jossa se on silloin siis zeniitissä.

13.12.2010 | Kommentit pois päältä artikkelissa Talvipäivänseisaus 2010 on keskiviikkona 22.12. | Lue koko artikkeli »

Uusi oikotie muuttaa paikan luonteen

Kävelymatka kotontamme Helsingin keskustaan vähän alle tai yli kaksi kilometriä riippuen siitä, minne päin keskustaa on menossa. Reilu kuukausi sitten matka lyheni noin 50 metrillä, kun uusi oikoreitti avautui vanhan ratakuilun yli.

Uuteen oikoreittiin tottuminen kestää jonkin aikaa. Kotoa lähtiessä sen oppi muistamaan nopeasti, mutta toiseen suuntaan tuli pitkään käveltyä vanhaa, pidempää reittiä. Nyt oikotien muistaa jo molempiin suuntiin.

Oikoreitti ei ole kuitenkaan pelkkä lyhennys kävelymatkaan, vaan se muuttaa koko Munkkisaaren luonnetta.

28.9.2010 | Kommentit pois päältä artikkelissa Uusi oikotie muuttaa paikan luonteen | Lue koko artikkeli »

Syyspäiväntasaus 2010 on torstaina

Katso myös: Syyspäiväntasaus 2012

Syyspäiväntasaus on toinen niistä ajankohdista, jolloin Maa on sellaisessa asennossa, että aurinko paistaa kohtisuoraan vasten päiväntasaajaa (se toinen ajankohta on tietysti kevätpäiväntasaus). Päivä ja yö ovat silloin yhtä pitkiä koko Maapallolla.

Syyspäiväntasaus on joka vuosi joko 22. tai 23.9. Tänä vuonna 2010 se on 23. syyskuuta Suomen aikaa klo 6.09 (UTC-standardiaikaa klo 3.09).

Nimi ”syyspäiväntasaus” on jonkin verran puolueellinen. Meillä kyllä on sen sattuessa syksy, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla silloin on kevät. Siksi on eksaktimpaa ja puolueettomampaa käyttää tapahtumasta nimitystä ”syyskuun päiväntasaus”. Suomenkieliseen nimeen syys tulee silti mukaan, mutta esimerkiksi englanniksi nimi on September equinox.

19.9.2010 | Kommentit pois päältä artikkelissa Syyspäiväntasaus 2010 on torstaina | Lue koko artikkeli »

Suur-Savo ja Pien-Savo

Satunnaiset Mikkelin-kävijät saattavat joskus kummastella sitä, kuinka paikkakunnalta löytyy niin paljon erilaisia Suur-Savo-nimeä kantavia tahoja. On Suur-Savon Sähkö, Suur-Savon 4H-piiri, Suur-Savon museo, Suur-Savon Mäyräkoirakerho ja paljon muuta.

Jos ihan vain Suur-Savosta puhutaan, niin sillä paikalliset tarkoittavat useimmiten paikallista S-ryhmän osuuskauppaa. Viimeksi muutama päivä sitten kerrottiin alueen osuuspankkien yhtyvän uudeksi Suur-Savon Osuuspankiksi (LS 31.8.10).

Jotkut saattavat jopa epäillä suursavolaisuuden olevan Suur-Suomi-aatteen maakuntaversio. Ovathan savolaiset varsin ekspansiivisia aikojen saatossa olleetkin ja levittäytyneet laajalti maakuntansa ulkopuolisille alueille etelärannikolta aina Lappiin saakka. Pohjanmaalla on savolaiskiilansa, ja pitävätpä jotkut maan pääkaupunkiakin jo savolaisille menetettynä.

3.9.2010 | Kommentit pois päältä artikkelissa Suur-Savo ja Pien-Savo | Lue koko artikkeli »

Helsingin uusi raitiovaunukartta

Katso myös: Helsingin raitiovaunukartta 2014

Huomasin eilen raitiovaunussa, että seinällä oli kovin uuden näköinen kartta Helsingin raitiolinjoista. Kartta näytti suurten metropolien metrokartoilta. Raitiovaunulinjasto esitetään siinä kaaviona, jonka avulla voi helposti tarkastella verkoston sisäistä logiikkaa, mutta ei paikallistaa pysäkkien sijaintia kaupungin kartalla.

Ensimmäinen reaktioni olikin, että eihän se noin toimi. Tuollainen kaavio edellyttää, että matkustaja tietää, minkä nimiselle pysäkille hän on menossa. Metrossa näin yleensä onkin, mutta ei välttämättä raitiovaunussa. Raitiovaunulla matkustettaessa etsitään ensin kartalta kohde, jonne ollaan menossa, ja sitten katsotaan, millä linjalla niille kulmin pääsee.

Ei kuitenkaan ole pakko rajoittua vain siihen, mikä toimii nyt. Metromainen selkeys parantaisi raitiovaunujen käytettävyyttä ja nostaisi niiden imagoa. Uusi, kaaviomaisempi linjastokartta voisi olla siinä avuksi.

30.8.2010 | 6 | Lue koko artikkeli »