maantiede

Pikku prinssi ja maantieteilijä

Tänään on kulunut 110 vuotta lentäjäkirjailija Antoine de Saint-Exupéryn syntymästä. En olisi tosin asiaa mitenkään havainnut, jos Google ei olisi sen kunniaksi muuttanut logoaan Pikku prinssi -teemaiseksi.

Pikku Prinssi (Le Petit Prince, 1943) on Saint-Exupéryn tunnetuin teos, ja on se itsellänikin hyllyssä (monien muiden ranskaa opiskelleiden tavoin tietysti alkukielellä). Maantieteilijän kannalta mielenkiintoista on myös se, että matkatessaan tähdeltä toiselle hän tapaa – ainoana tiedeyhteisön edustajana – myös maantieteilijän.

Se, mitä maantieteilijä kertoo Pikku prinssille maantieteestä, särähtää kuitenkin maantieteilijän korvaan:

29.6.2010 | Kommentit pois päältä artikkelissa Pikku prinssi ja maantieteilijä | Lue koko artikkeli »

Uuden sadon Darjeeling-tee

Darjeeling on epäilemättä yksi maailman hienoimmista teelaaduista. Turhaan sitä ei kutsuta teeiden sampanjaksi. Satoa saadaan useamman kerran vuodessa, mutta laadukkain niistä on kevään ensimmäinen kukinto (first flush). Se toimitetaan markkinoille nopeasti, sillä Darjeelingin ensimmäinen kukinto on ehdottomasti parhaimmillaan tuoreena.

Tämänkeväisen ensisadon poiminnan pitäisi olla nyt käynnissä tai alkamassa. Siksi olinkin kovasti hämmentynyt, kun appiukko toi Intian-matkan tuliaisina meille paketillisen ensisadon Darjeelingia jo kuukauden päivät sitten. Onko siellä sama juttu kuin meillä uusien perunoiden kanssa, että ensimmäiset sadot saadaan jo huomattavasti varsinaista satokautta aikaisemmin?

Olemme nyt Marin kanssa maistelleet tuota teetä jo useamman kerran. Se on mustaa, kuten darjeeling useimmin on, mutta varsin vaaleaa, ehkä jopa hieman oolongmaista. Siinä ei ole aivan samaa tuoretta aromia kuin joinakin aikaisempina keväinä maistelemissani darjeelingeissa, mutta erittäin hyvää se joka tapauksessa on.

12.3.2010 | 2 | Lue koko artikkeli »

Scottsheadin tombolo

Tombolo on maa-aineksista kasautunut, yleensä varsin kapea kannas, joka yhdistää saaren mantereeseen tai toiseen saareen. Kasautumisilmiö voi aiheutua aallokon, tuulen tai näiden yhdistelmän vaikutuksesta. Suomessakin on joitakin tomboloita.

Yksi varsin komea tombolo on Dominican eteläpäässä Scottsheadin kylän vieressä. Se on aallokon muodostama ja varsin vakaa tombolo. Etenkin tuulen muodostamat, hienorakeisesta aineksesta muodostuneet tombolot, tapaavat usein liikkua. Scottsheadin tombolo ei kuitenkaan ole viime vuosisatoina juuri paikkaansa vaihtanut.

Scottshead on juuri tombolonsa ansiosta yksi Dominican suosituimmista nähtävyyksistä. Paikalliset kertovat matkailijoille usein, että se erottaa toisistaan kaksi mertä. Oikealla on Karibianmeri, vasemmalla Atlantti. Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti pidä paikkansa, sillä Scottsheadin niemeke ja tombolo sojottavat suoraan Karibianmereen.

23.2.2010 | 2 | Lue koko artikkeli »

Talvipäivänseisaus 2009 maanantaina

Katso myös: Talvipäivänseisaus 2013

Talvipäivänseisaus on se hetki vuodesta, jolloin Aurinko käy kääntymässä Kauriin kääntöpiirillä eteläisellä pallonpuoliskolla. Tänä vuonna Aurinko on siellä zeniitissä maanantaina 21. joulukuuta klo 19.47 Suomen aikaa.

Zeniitti on muuten varsin erikoinen sana suomenkielessä, sillä se alkaa z-kirjaimella. Eipä z tosin ole yleinen kirjain sanojen sisälläkään. Kas kun zeniittiä ei ole suomalaistettu muotoon ”tseniitti”, mikä vastannee sitä, kuinka se lausutaan (suomessahan ”z” kai kuuluu lausua kuten ”ts”, vaikkei sitä useimmissa muissa kielissä niin sanotakaan).

16.12.2009 | Kommentit pois päältä artikkelissa Talvipäivänseisaus 2009 maanantaina | Lue koko artikkeli »

Roseau on kaupunki pienoiskoossa

Dominican pääkaupunki Roseau on erikoislaatuinen pieni kaupunki. Vain reilun neljännesneliökilometrin kokoinen keskikaupunki on pakkautunut tiiviisti Karibianmeren, Roseau-joen ja vuorten väliin. Pienestä koostaan huolimatta alueelle mahtuu hämmästyttävä määrä erilaisia paikkoja.

Erityisen paljon Roseaun keskustaan mahtuu kortteleita. Lähellä merenrantaa kaupungin mittakaava on suorastaan miniatyyrimainen. Ruutukaava-alueen pienimmät korttelit ovat vain 25 metriä kanttiinsa. Katuja ja risteyksiä onkin tiheässä, ja kaupungissa on sen pienestä koosta huolimatta suhteellisen helppo eksyä. Kortteleiden suuri määrä saa kaupungin myös tuntumaan kokoaan suuremmalta.

Tyyliltään Roseaun vanhat puurakennukset ovat niinsanottua karibialaista kansanarkkitehtuuria (Caribbean vernacular). Dominica oli köyhä siirtokunta, ja siksi sen pääkaupunkiinkaan ei rakennettu pömpöösejä monumentteja. Talot rakennettiin omista lähtökohdista, paikallisiin luonnonoloihin sovittaen ja eri puolilta vaikutteita keräten.

16.11.2009 | Kommentit pois päältä artikkelissa Roseau on kaupunki pienoiskoossa | Lue koko artikkeli »

Syksyinen Eira

Naapurikaupunginosa Eira on oikein miellyttävä kävelykohde. Kapeat kadut kiemurtelevat talojen ja muurien välissä.

Vaikka Eira on melko tiheään rakennettu, on siellä kuitenkin varsin paljon vihreää. Tämä ei koske pelkästään Eiran puistoja, vaan talojen välissä katuja pitkin kulkiessaankin tuntuu lähestulkoon siltä, että kävelisi puistokäytävällä. Vaikka puut ovatkin ihmisten pihoilla, tulevat oksat muurien yli ja tekevät kaduille puistomaisen tunnun.

Syksyisin Eira on usein hienoimmillaan. Punertavankeltaiset lehdet puissa sopivat hienosti Eiran vanhojen talojen väritykseen. Tänä vuonna värikavalkadi tuntuu kuitenkin olevan tavallista laimempi.

17.10.2009 | 2 | Lue koko artikkeli »

Armenian paikannimien translitterointi

Kirjoitin jo aiemmin siitä, kun piirsin keväistä Armenian-matkaani varten maasta kartan, johon laitoin paikoilleen tärkeimmät luostarit ja muut keskeisimmät nähtävyydet.

Nyt sivuilla on kartasta uudistettu painos, entistä hienompi Armenian kartta. Lisäsin siihen joitakin luostareita ja muita kohteita sekä laitoin karttaan vähän väriä. Suurin vaiva oli kuitenkin siitä, kun tein kartasta kolme eri kieliversiota. Alkuperäinen oli vain englanniksi, mutta nyt kartta on saatavilla myös suomeksi ja ranskaksi.

Armenian kielihän on siitä metkaa, että sillä on omat ja varsin omintakeiset aakkoset. Niiden muuntaminen latinalaisiksi kirjaimiksi ei ole mitenkään suoraviivaista. Muunto perustuu lausumiselle, ja niinpä se pitää tehdä joka kielelle erikseen.

8.10.2009 | 1 | Lue koko artikkeli »

Maantason menetetyt mahdollisuudet

Rakennusten katutaso, tai maantaso ylipäänsä, on kaupunkirakentamisessa liian usein hukattujen mahdollisuuksien tilaa. Vilkkaimmilla paikoilla kivijalat hyödynnetään liiketiloina, sivuummalla paikoin toimistoina. Liian usein katutaso on kuitenkin varattu toisarvoiseen käyttöön varasto- ja huoltotiloiksi.

Aivan liian harvoin kerrostalojen katutasossa on asuntoja.

Tällä kertaa tapaustutkimukseni kohteena on Eiranranta, helsinkiläinen keskustalähiö. Oheisessa kuvassa näkyy, miltä kyseinen alue näyttää Pyhiinvaeltajanpuistoon päin.

3.9.2009 | Kommentit pois päältä artikkelissa Maantason menetetyt mahdollisuudet | Lue koko artikkeli »

Kieltokylttien lähiöt

Yksi lähiöiden ikävistä puolista on se, että ne ovat täynnä kieltokylttejä. Ainakaan koiria ei haluta minnekään, mutta monessa paikkaa pitää erikseen kieltää kulkeminen ja moni muukin asia.

On kylttejä kantakaupungeissakin, mutta vähemmän. Siellä täytyy kieltää lähinnä autoilijoita, jotka muuten jättäisivät autonsa mihin ikinä saisivatkaan sen mahtumaan. Muut liikkujat sen sijaan pystyvät paremmin hahmottamaan ympäristöä, koska ruutukaava on selkeä ja luettava.

Lähiöissä talot on sijoiteltu väljemmin ja hajanaisemmin. Rakennusten väliin jää kaikenlaisia maalänttejä, joiden status on epäselvä. Siksi tarvitaan kieltotauluja.

17.8.2009 | 6 | Lue koko artikkeli »

Ararat – armenialaisten pyhä vuori

Yli viiden kilometrin korkuinen Ararat on nykyisen Turkin korkein vuori. Armenialaisille se on kuitenkin nimenomaan heidän pyhä vuorensa. Viimeksi vuori oli osa Armeniaa lyhytikäisen ensimmäisen tasavallan aikana, mutta jäi Neuvostoliiton ja Turkin välisessä rajanvedossa vuonna 1922 jälkimmäisen puolelle.

Nykyinen Armenian valtio ei tunnusta rajanvetoon johtanutta Karsin sopimusta. Ararat on kuitenkin onneksi sen verran lähellä rajaa, että se näkyy laajalle alueelle Armenian puolella, myös maan pääkaupunkiin Jerevaniin.

Ararat on varsin vaikuttavan näköinen vuori. Kerrostulivuorena sen rinteet ovat melko jyrkät ja se on paitsi absoluuttisesti, myös suhteessa ympäröivään maastoon. Vuoren huippu on yli neljä kilometriä Armenian ja Turkin rajalla sijaitsevaa Araks-joen laaksoa korkeammalla.

9.6.2009 | 2 | Lue koko artikkeli »

Armenian luostarit kartalla

Tärkein kohde Armenian-matkalla ovat maan lukuisat luostarit. Niitä on Armeniassa todella paljon, tosin iso on raunioina tai poissa käytöstä. Mutta osa niistä on toiminnassa.

Matkaa suunnitellessa hyvä kartta on olennainen, mutta sellaistapa ei ollut helppo löytää. Netistä ei löytynyt sellaista karttaa, josta voisi hahmottaa kerralla kaikki tärkeimmät luostarit ja samalla suunnitella reittejä. Tietoa kyllä oli saatavilla, mutta se on pilkottuna moneen eri lähteeseen.

Maantieteilijälle tuollainen ei tietysti ole suurikaan ongelma. Kartanhan voi aina piirtää itsekin.

26.5.2009 | 1 | Lue koko artikkeli »

Armeniaan matkustamisesta

Armenia on pienehkö sisämaavaltio Etelä-Kaukasuksella Georgian, Azerbaidžanin, Turkin ja Iranin välissä. Se on juuri ja juuri Aasian puolella, mutta kuitenkin enemmän Eurooppaa kuin Aasiaa.

Armenian Garnissa on yksi itäisimmistä tunnetuista kreikkalaisroomalaisista temppeleistä ja Armeniasta tuli maailman ensimmäinen valtionuskonnoltaan kristitty maa vuonna 301. Armenia on myös ajoittain ollut suurempikin maa, ja ylettänyt Välimeren koilliskulmaan asti. Jotkut sanovat maan pääkaupunkia Jerevania monine kahviloineen tunnelmaltaan välimerelliseksi, vaikka sen ja Välimeren välissä onkin nykyään noin 800 kilometriä Turkkia.

Mutta ei Armenia niin Eurooppaa ole, etteikö sinne matkustaminen olisi kuitenkin sopivasti myös eksoottinen kokemus. Ruokakulttuurissa ainakin on paljon vaikutteita alueen muista maista ja Armenian apostolinen kirkkokin taitaa monessa suhteessa olla aika eksoottinen viritelmä (toivottavasti emme pääse tutustumaan ainakaan eläinten uhraamiseen).

22.5.2009 | Kommentit pois päältä artikkelissa Armeniaan matkustamisesta | Lue koko artikkeli »

Keväisiä kuvia Martinlaaksosta

Aina välillä tulee harrastettua matkailua naapurikaupunkien lähiöihin. Viime lauantaina tulin tutustuneeksi Vantaalla sijaitsevaan Martinlaaksoon, jossa olen aikaisemmin käväissyt vain varsin pikaisesti. Ei minulle tälläkään kertaa jäänyt aikaa kovin pitkään kierrokseen, mutta ehdin kuitenkin vähän kuljeksia ympäriinsä.

Martinlaakso on suoraan sanottuna varsin edustava esimerkki siitä, mitä kaikkea 1970-luvulla tehtiin väärin. Tosin valitettavasti aika iso osa kaupunkirakentamisesta tehdään yhä nykyäänkin jotakuinkin samalla tavalla väärin.

5.5.2009 | 2 | Lue koko artikkeli »

Tsunamivaarasta Karibialla

Uutisissa on viime päivinä ollut juttua Morne aux Diables -tulivuoresta Dominicalla. Vuoren on todettu olevan epävakaa ja voivan romahtaa osin mereen. Tämä aiheuttaisi todennäköisesti tsunamin, joka aiheuttaisi laajaa tuhoa ainakin Dominicalla ja sen naapurissa Guadeloupella.

Vuori ei ole kovin korkea, vain 861 metriä merenpinnasta. Sen rinteet ovat kuitenkin jyrkkiä ja, kuten oheisesta kuvasta näkyy, etenkin rannikko vuoren ympärillä on hyvin jyrkkäpiirteistä. Olen kulkenut saaren pohjoisrannikkoa pitkin kulkevan polun (pohjoinen on kuvassa vasemmalla), ja se kiemurteli ison osan matkasta lähes pystysuorilta tuntuvia vuorenrinteitä.

23.4.2009 | Kommentit pois päältä artikkelissa Tsunamivaarasta Karibialla | Lue koko artikkeli »

Helsingin historiallinen kartasto

Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisema Helsingin historiallinen kartasto on valmistunut muutama päivä sitten.

Kartasto on osa kansainvälistä Historic Town Atlas -projektia, jonka tiimoilta on muualla Euroopassa julkaistu viime vuosikymmenien aikana jo 400 historiallista kaupunkikartastoa. Helsingin kartasto on tehty tuossa projektissa asetettujen standardien mukaisesti.

En ole päässyt vielä hypistelemään itse kartastoa, mutta eilen Tieteiden talolla pidetyssä Urban History Workshopissa siitä näytettiin Powerpoint-esitys. Itse kirjasta en nähnyt kuin kannen ja senkin melko kaukaa, mutta esitys oli varsin vaikuttava. Kirja vaikuttaisi olevan tasokasta työtä ja tarjoaa varmasti arvokasta aineistoa niin tutkijoille kuin muillekin Helsingin historiallisesta maantieteestä kiinnostuneille.

21.4.2009 | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin historiallinen kartasto | Lue koko artikkeli »

Voihan Kerantie!

Nettiä selatessa silmiini osui katu nimeltä Kerantie.

Espoossa on seisake nimeltä Kera. Suomen kaksi Kerantietä näyttävät kuitenkin sijaitsevan Lieksassa ja Pieksänmäellä. Tuskin niitä ainakaan espoolaisen rautatieseisakkeen mukaan on nimetty.

Karttoja tutkimalla selviää, että molemmat Kerantiet näyttävät sijaitsevan teollisuusalueilla. Ilmeisesti myös Tornion Kerankatu sijaitsee jotakuinkin vastaavassa ympäristössä. Lieksassa ja Pieksämäellä lähellä sijaitsevat tiet on nimetty pääasiassa elinkeinojen harjoittamiseen viittaavin nimin. Torniosta en löytänyt karttaa.

Ilmeisesti asia on juuri niin kuin miltä se näyttääkin: nuo tiet on nimetty sittemmin Finnveraan sulautetun Kehitysaluerahaston mukaan.

20.4.2009 | 3 | Lue koko artikkeli »

Paikkojen mielenkiintoisuus

Flickr-kuvanjakopalvelussa on toiminto, joka järjestelee kuvia niiden mielenkiintoisuuden (interestingness) mukaan. Sivujen mukaan kyseessä on uusi ja ällistyttävä toiminto – olkoonkin, että se on ollut käytössä jo useampia vuosia.

Monet eri tekijät vaikuttavat siihen, mikä Flickrin mielenkiintoisuusparametrin perusteella on kiinnostavaa ja mikä ei: mistä kuvia klikataan, kuka kommentoi niitä ja milloin, kuka merkitsee kuvan suosikikseen ja millä tägeillä se on merkitty. Siihen vaikuttavat myös monet muut asiat, joita Flickr ei kerro, ja jotka muuttuvat jatkuvasti.

19.2.2009 | 1 | Lue koko artikkeli »

Wikipedian karttojen taso nousussa

Wikipedian eri maita ja alueita käsitteleviä artikkeleita lukiessa olen huomannut, että joihinkin niistä on alkanut ilmestyä entistä tasokkaampia karttoja. Kartat ovat tarjolla SVG-vektorimuodossa, minkä ansiosta niitä on helppo skaalata eri kokoisiksi.

Kartat on myös varsin taidokkaasti piirretty, niissä on mukana korkeus- ja syvyyskäyrät ja niiden värimaailma on suorastaan kaunis. Maantieteilijän silmä suorastaan lepää niissä. Joitakin karttoja voisi jäädä tutkiskelemaan tuntikausiksi. Monista kartoista on tarjolla myös useampia eri versioita.

6.2.2009 | 3 | Lue koko artikkeli »

Dominica 30 vuotta

Tänään on kulunut tasan 30 vuotta siitä, kun Dominicasta tuli itsenäinen valtio. Samalla on kulunut myös 515 vuotta siitä, kun Kolumbus nimesi saaren sunnuntain mukaan Dominicaksi. Dominica oli ensimmäinen Karibian saari, jonka Kolumbus kohtasi toisella matkallaan vuonna 1493.

Itsenäisyys ei alkanut helposti. Seuraavana kesänä nuorta valtiota kohtasi perustuslaillinen kriisi, ja pääministeri Patrick John joutui jättämään tehtävänsä. Pian sen jälkeen hurrikaani David, yksi voimakkaimmista viime vuosikymmeninä, iski saarelle ja aiheutti suurta tuhoa. Vuonna 1981 syrjäytetty pääministeri yritti vallankaappausta Ku Klux Klanin avulla, mutta epäonnistui ja päätyi vankilaan. Samoihin aikoihin viranomiset kävivät taistelua väkivaltaiseksi yltynyttä rastafariliikettä vastaan.

3.11.2008 | Kommentit pois päältä artikkelissa Dominica 30 vuotta | Lue koko artikkeli »

Eiranranta vs. Ruoholahti

Eiranrannan uusi kaupunginosa on noussut ihan tähän kotini viereen. Pahimmat pelkoni eivät käyneet toteen, vaan monessa suhteessa alue on suorastaan siedettävä. Toki on paljon asioita, jotka näin kaupunkimaantieteilijän silmin katsottuna olisivat voineet olla paremminkin, mutta toisaalta olin varautunut paljon pahempaankin.

Vaikka lähtökohdat ovatkin varsin erilaisia, niin minusta on mielenkiintoista verrata Eiranrannan toteutusta toiseen uudehkoon alueeseen täällä Etelä-Helsingissä, Ruoholahteen.

16.9.2008 | 6 | Lue koko artikkeli »

Britannicassakin on puolensa

Muutama päivä sitten tuli kirjoitettua Knol-palvelusta (eli knölleistä), jolla Googlee pyrkii haastamaan Wikipedian. Mutta on Wikipedia ollut joskus itsekin haastajan asemassa. Verkosta ja printtimediasta löytyy monen monta juttua, jossa Wikipediaa verrataan vanhaan ja arvostettuun Encyclopædia Britannica -tietosanakirjasarjaan.

Muistan joskus aika monta vuotta sitten nähneeni Britannican vaikuttavan pituisena kirjarivistönä Gatwickin lentokentällä, jossa myyntimies sitä innokkaasti kauppasi. En ostanut. Sittemminkin olen välttänyt Britannicaan törmäämisen netissä, enkä nytkään sinne ihan sattumalta eksynyt. Menin kuitenkin katsomaan, mitä perinteisellä tietosanakirjojen kustantajalla on netinkäyttäjälle tarjota. Sivusto löytyi osoitteesta Britannica.com.

6.8.2008 | Kommentit pois päältä artikkelissa Britannicassakin on puolensa | Lue koko artikkeli »

Luonto puskee kaupunkiin

Sillilaiturin pohjoispäähän, Tullaajankadun ja Hietalahdenrannan kulmaan Helsingissä jää kulmaus, joka ei ole kenenkään reitillä. Laiturilla kasvavan koivun ja kadunreunusmuurin välillä sammalet ja saniaiset saavat kasvaa suhteellisen rauhassa. En ole biologi, joten jätän tarkemmat lajinmääritykset muille. Mutta suorastaan harmittaa, etten ole seurannut paikan kehitystä jo pidempään. Kyseinen kulmaushan on kuin kaupunkiluonnon laboratorio, jossa voi seurata, kuinka luonto hiljalleen valtaa hylätyn palan kaupunkia.

30.6.2008 | 2 | Lue koko artikkeli »

Matkalla kuvaamisesta

Monet naureskelevat japanilaisille turisteille, jotka ottavat koko ajan valokuvia. Minusta se on ihan normaalia. Olen itse aivan samanlainen, enkä edes vain matkoilla. Kuvailen jatkuvasti Helsingissäkin.

Monet parhaimmat muistot matkoilta kytkeytyvät valokuviin. Ilman valokuvia olisi paljon vähemmän muistojakin. Mutta yksi hauskimpia vaiheita on matkan jälkeinen salapoliisityö, kun laittaa kuvia nettiin ja selvittää, mikä rakennus tai joki tai katu mikä liekin missäkin kadussa on. Apuna ovat Wikipedia, Google ja Googlen satelliittikuvat.

29.5.2008 | 1 | Lue koko artikkeli »

Sosiospatiaalinen tila

Skrubu oli törmännyt käsitteeseen ”sisällön kontentti”. Lähes yhtä sisällökäs on maantieteellisistä opinnäytteistä (jopa väitöskirjatasolla) bongaamani käsite ”sosiospatiaalinen tila”.

Siis häh? Mitä se sosioepäspatiaalinen tila sitten on? Eikö tila määritelmällisesti ole spatiaalista? Ei tuo tosin suomalainen keksintö ole, sillä myös englanninkielisissä julkaisuissa näkee joskus käytettävän käsitettä socio-spatial space ja myös ranskankielinen Google-haku espace socio-spatial tuottaa tuloksia.

28.5.2008 | 2 | Lue koko artikkeli »

Itä- ja länsisuomalaiset eri porukkaa

Juuri kun ehdin kirjoittaa puukoista ja kalakukoista, kertoo Hesari, että puukko- ja kalakukkoheimot ovat geneettisestikin eri porukkaa. Idästä Suomeen on tullut suomalaisugrilaista väkeä Uralin tienoilta ja ehkä sieltä kuuluisasta Volgan mutkastakin. Myöhemmin Ruotsista ja Baltiasta saapuneet asukit ovat sitten jääneet läntiseen Suomeen.

13.5.2008 | 3 | Lue koko artikkeli »