ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

maantiede

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "maantiede".

Raitiovaunusta 1 Etelä-Helsingin jokeri

Raitiovaunu 1A, Tehtaankatu

Etelä-Helsingin raitiovaunu- ja bussilinjoja suunnitellaan uusiksi. Suunnitelmaan oheistetusta linjakartasta puuttuu Eirasta Käpylään kulkeva raitiovaunu 1A. En ole varma, tarkoittaa tämä sitä, että linjaa oltaisiin lopettamasta. Voihan se puuttua kartasta myös siksi, että siihen ei esitetä muutoksia.

Lienee kuitenkin selvää, että jotakin kyseiselle linjalle on tehtävä. Nykyisin se kulkee vain ruuhka-aikaan ja jää monelta siksi kokonaan käyttämättä. Käyttäjämäärätkään eivät taida olla Helsingin raitiolinjojen parhaasta päästä.

Olisi kuitenkin virhe lopettaa yhteys samaan aikaan, kun bussilinja 16 poistetaan Etelä-Helsingistä. Ne palvelevat kummatkin osin samoja matkustustarpeita: molemmilla pääsee Punavuoresta Kauppatorin ja Kruununhaan kautta Hakaniemeen. Kun linja 16 katkaistaan keskustaan, niin osa sen matkustajista siirtyisi todennäköisesti 1A:n käyttäjiksi.

Syyspäiväntasaus 2011 on perjantaina 23.9.

Päivän kulku syyspäiväntasauksen aikaan

Katso myös: Syyspäiväntasaus 2012

Syyspäiväntasaus 2011 on Mielikin, Minsan ja Miisan päivänä, joka on perjantai 23. syyskuuta.

Päivämäärä vaihtelee vuosittain ollen joko syyskuun 22. tai 23. Vaihtelu johtuu siitä, että gregoriaarinen kalenteri ei aivan pysy Maapallon kiertoliikkeen tahdissa Auringon ympäri. Viime vuosisadalla tasauksen yleisin päivämäärä oli 23.9., mutta tällä vuosisadalla se osuu useammin 22. päivän puolelle. Tähän on yksinkertainen selitys.

Päiväntasaukset siirtyisivät kalenterissa muutoin vähitellen eteenpäin, mutta joka neljäs vuosi karkausvuosi palauttaa ne takaisin lähtöpisteeseen – tai itse asiassa vähän ylikin.

Karibiallakin halutaan uusia valtioita

Guadeloupen yleisneuvosto

Helsingin Sanomien uusimmassa kuukausiliittessä (toukokuu 2011) on Anu Nousiaisen kirjoittama mielenkiintoinen artikkeli alueista, joille ainakin osa väestöstä haluaisi muodostaa uuden valtion tai ainakin saada lisää autonomiaa. Iso osa oli toki maantieteilijälle ainakin jollakin tavoin tuttuja, mutta mahtui joukkoon paljon ennestään tuntemattomiakin.

Kuukausiliitteen karttasivuille pääsi vajaat 120 aluetta, ”joissa tällä hetkellä toimii vähintään yksi itsenäisyyttä tai suurempaa autonomiaa ajava liike.” Karibialta mukaan olivat päässeet Yhdysvalloille nykyisin kuuluva Puerto Rico sekä Nicaraguan Moskiittorannikko. Mielestäni muutama muukin alue olisi kuulunut joukkoon mukaan.

Puuttuvista alueista Nevis lienee selkein tapaus. Se on pieni 12 tuhannen asukkaan saari, joka erkaantui entisestä emämaastaan Britanniasta osana Länsi-Intian Federaatioon kuulunutta Saint Kitts-Nevis-Anguillan osavaltiota. Anguillalaiset protestoivat järjestelyä ensin, ja vaativat pääsyä takaisin siirtomaaksi. Näin tapahtuikin. Myös riitaisa federaatio jäi varsin lyhytikäiseksi, kun sen muodostaneet saaret yksi toisensa jälkeen saivat täyden itsenäisyyden.

Kevätpäiväntasaus 2011 on maanantaina 21.3.

Kevätpäiväntasaus

Katso myös: Kevätpäiväntasaus 2014

Kirjoitin edellisessä artikkelissa lähestyvästä kesäajan alkamisesta, mutta onhan tässä sitä ennen vielä kevätpäiväntasauskin. Näin keväällä sekä päiväntasaus että kellojen kääntäminen ovat lähekkäin tässä maaliskuun lopulla – syksyllä niiden välissä on yli kuukausi.

Tänä vuonna 2011 kevätpäiväntasaus on siis maanantaina 21.3. Suomen aikaa klo 1.21 yöllä. Päiväntasauksien aikaan päivä ja yö ovat periaatteessa yhtä pitkät koko Maapallolla – joskaan eivät käytännössä.

Tänään on auringonpimennys

Auringonpimennys 2011

Tänään tiistaina 4. tammikuuta 2011 on osittainen auringonpimennys, joka näkyy myös lähes koko Suomessa. Pohjoisessa Lapissa pimennys ei näy, koska ei siellä Aurinko muutenkaan tähän aikaan vuodesta nouse horisontin yläpuolelle.

Oheisesta kaaviosta näkee, mihin aikaan pimennys missäkin päin on näkyvissä. Kuvan kulmassa näkyvä kello on kuitenkin UTC-standardiajassa, joka on kaksi tuntia Suomen aikaa jäljessä. Auringonpimennys alkaa siis noin puoli kymmenen maissa ja on täydellisimmillään yhdentoista aikoihin.

Pimennys saattaa kuitenkin jäädä pilvien taakse. Ilmatieteen laitoksen sääennuste Helsinkiin tosin näyttää lupaavasti pientä pilkahdusta auringonpaistetta juuri klo 11 kohdalla.

Talvipäivänseisaus 2010 on keskiviikkona 22.12.

Katso myös: Talvipäivänseisaus 2014

Talvipäivänseisaus on taas edessä reilun viikon päästä, keskiviikkona 22.12.2010. Tarkka kellonaika on 1.38 yöllä.

Talvipäivänseisaus

Talvipäivänseisauksen aikaan Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla matalimmillaan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella se ei paista silloin lainkaan. Eteläisen napapiirin eteläpuolella se taas paistaa koko ajan. Kohtisuoraan Aurinko paistaa Kauriin kääntöpiirille, jossa se on silloin siis zeniitissä.

Uusi oikotie muuttaa paikan luonteen

Ehrensvärdintie, Eira

Kävelymatka kotontamme Helsingin keskustaan vähän alle tai yli kaksi kilometriä riippuen siitä, minne päin keskustaa on menossa. Reilu kuukausi sitten matka lyheni noin 50 metrillä, kun uusi oikoreitti avautui vanhan ratakuilun yli.

Uuteen oikoreittiin tottuminen kestää jonkin aikaa. Kotoa lähtiessä sen oppi muistamaan nopeasti, mutta toiseen suuntaan tuli pitkään käveltyä vanhaa, pidempää reittiä. Nyt oikotien muistaa jo molempiin suuntiin.

Oikoreitti ei ole kuitenkaan pelkkä lyhennys kävelymatkaan, vaan se muuttaa koko Munkkisaaren luonnetta.

Syyspäiväntasaus 2010 on torstaina

Syyspäiväntasaus

Katso myös: Syyspäiväntasaus 2012

Syyspäiväntasaus on toinen niistä ajankohdista, jolloin Maa on sellaisessa asennossa, että aurinko paistaa kohtisuoraan vasten päiväntasaajaa (se toinen ajankohta on tietysti kevätpäiväntasaus). Päivä ja yö ovat silloin yhtä pitkiä koko Maapallolla.

Syyspäiväntasaus on joka vuosi joko 22. tai 23.9. Tänä vuonna 2010 se on 23. syyskuuta Suomen aikaa klo 6.09 (UTC-standardiaikaa klo 3.09).

Nimi ”syyspäiväntasaus” on jonkin verran puolueellinen. Meillä kyllä on sen sattuessa syksy, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla silloin on kevät. Siksi on eksaktimpaa ja puolueettomampaa käyttää tapahtumasta nimitystä ”syyskuun päiväntasaus”. Suomenkieliseen nimeen syys tulee silti mukaan, mutta esimerkiksi englanniksi nimi on September equinox.

Suur-Savo ja Pien-Savo

Mikkelin Pikkutori

Satunnaiset Mikkelin-kävijät saattavat joskus kummastella sitä, kuinka paikkakunnalta löytyy niin paljon erilaisia Suur-Savo-nimeä kantavia tahoja. On Suur-Savon Sähkö, Suur-Savon 4H-piiri, Suur-Savon museo, Suur-Savon Mäyräkoirakerho ja paljon muuta.

Jos ihan vain Suur-Savosta puhutaan, niin sillä paikalliset tarkoittavat useimmiten paikallista S-ryhmän osuuskauppaa. Viimeksi muutama päivä sitten kerrottiin alueen osuuspankkien yhtyvän uudeksi Suur-Savon Osuuspankiksi (LS 31.8.10).

Jotkut saattavat jopa epäillä suursavolaisuuden olevan Suur-Suomi-aatteen maakuntaversio. Ovathan savolaiset varsin ekspansiivisia aikojen saatossa olleetkin ja levittäytyneet laajalti maakuntansa ulkopuolisille alueille etelärannikolta aina Lappiin saakka. Pohjanmaalla on savolaiskiilansa, ja pitävätpä jotkut maan pääkaupunkiakin jo savolaisille menetettynä.

Helsingin uusi raitiovaunukartta

Helsingin raitiovaunukartta

Katso myös: Helsingin raitiovaunukartta 2014

Huomasin eilen raitiovaunussa, että seinällä oli kovin uuden näköinen kartta Helsingin raitiolinjoista. Kartta näytti suurten metropolien metrokartoilta. Raitiovaunulinjasto esitetään siinä kaaviona, jonka avulla voi helposti tarkastella verkoston sisäistä logiikkaa, mutta ei paikallistaa pysäkkien sijaintia kaupungin kartalla.

Ensimmäinen reaktioni olikin, että eihän se noin toimi. Tuollainen kaavio edellyttää, että matkustaja tietää, minkä nimiselle pysäkille hän on menossa. Metrossa näin yleensä onkin, mutta ei välttämättä raitiovaunussa. Raitiovaunulla matkustettaessa etsitään ensin kartalta kohde, jonne ollaan menossa, ja sitten katsotaan, millä linjalla niille kulmin pääsee.

Ei kuitenkaan ole pakko rajoittua vain siihen, mikä toimii nyt. Metromainen selkeys parantaisi raitiovaunujen käytettävyyttä ja nostaisi niiden imagoa. Uusi, kaaviomaisempi linjastokartta voisi olla siinä avuksi.

Pikku prinssi ja maantieteilijä

Pikku Prinssi Google

Tänään on kulunut 110 vuotta lentäjäkirjailija Antoine de Saint-Exupéryn syntymästä. En olisi tosin asiaa mitenkään havainnut, jos Google ei olisi sen kunniaksi muuttanut logoaan Pikku prinssi -teemaiseksi.

Pikku Prinssi (Le Petit Prince, 1943) on Saint-Exupéryn tunnetuin teos, ja on se itsellänikin hyllyssä (monien muiden ranskaa opiskelleiden tavoin tietysti alkukielellä). Maantieteilijän kannalta mielenkiintoista on myös se, että matkatessaan tähdeltä toiselle hän tapaa – ainoana tiedeyhteisön edustajana – myös maantieteilijän.

Se, mitä maantieteilijä kertoo Pikku prinssille maantieteestä, särähtää kuitenkin maantieteilijän korvaan:

Uuden sadon Darjeeling-tee

Darjeeling First Flush 2010

Darjeeling on epäilemättä yksi maailman hienoimmista teelaaduista. Turhaan sitä ei kutsuta teeiden sampanjaksi. Satoa saadaan useamman kerran vuodessa, mutta laadukkain niistä on kevään ensimmäinen kukinto (first flush). Se toimitetaan markkinoille nopeasti, sillä Darjeelingin ensimmäinen kukinto on ehdottomasti parhaimmillaan tuoreena.

Tämänkeväisen ensisadon poiminnan pitäisi olla nyt käynnissä tai alkamassa. Siksi olinkin kovasti hämmentynyt, kun appiukko toi Intian-matkan tuliaisina meille paketillisen ensisadon Darjeelingia jo kuukauden päivät sitten. Onko siellä sama juttu kuin meillä uusien perunoiden kanssa, että ensimmäiset sadot saadaan jo huomattavasti varsinaista satokautta aikaisemmin?

Olemme nyt Marin kanssa maistelleet tuota teetä jo useamman kerran. Se on mustaa, kuten darjeeling useimmin on, mutta varsin vaaleaa, ehkä jopa hieman oolongmaista. Siinä ei ole aivan samaa tuoretta aromia kuin joinakin aikaisempina keväinä maistelemissani darjeelingeissa, mutta erittäin hyvää se joka tapauksessa on.

Scottsheadin tombolo

Tombolo

Tombolo on maa-aineksista kasautunut, yleensä varsin kapea kannas, joka yhdistää saaren mantereeseen tai toiseen saareen. Kasautumisilmiö voi aiheutua aallokon, tuulen tai näiden yhdistelmän vaikutuksesta. Suomessakin on joitakin tomboloita.

Yksi varsin komea tombolo on Dominican eteläpäässä Scottsheadin kylän vieressä. Se on aallokon muodostama ja varsin vakaa tombolo. Etenkin tuulen muodostamat, hienorakeisesta aineksesta muodostuneet tombolot, tapaavat usein liikkua. Scottsheadin tombolo ei kuitenkaan ole viime vuosisatoina juuri paikkaansa vaihtanut.

Scottshead on juuri tombolonsa ansiosta yksi Dominican suosituimmista nähtävyyksistä. Paikalliset kertovat matkailijoille usein, että se erottaa toisistaan kaksi mertä. Oikealla on Karibianmeri, vasemmalla Atlantti. Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti pidä paikkansa, sillä Scottsheadin niemeke ja tombolo sojottavat suoraan Karibianmereen.

Talvipäivänseisaus 2009 maanantaina

Katso myös: Talvipäivänseisaus 2013

Talvipäivänseisaus on se hetki vuodesta, jolloin Aurinko käy kääntymässä Kauriin kääntöpiirillä eteläisellä pallonpuoliskolla. Tänä vuonna Aurinko on siellä zeniitissä maanantaina 21. joulukuuta klo 19.47 Suomen aikaa.

Zeniitti on muuten varsin erikoinen sana suomenkielessä, sillä se alkaa z-kirjaimella. Eipä z tosin ole yleinen kirjain sanojen sisälläkään. Kas kun zeniittiä ei ole suomalaistettu muotoon ”tseniitti”, mikä vastannee sitä, kuinka se lausutaan (suomessahan ”z” kai kuuluu lausua kuten ”ts”, vaikkei sitä useimmissa muissa kielissä niin sanotakaan).

Roseau on kaupunki pienoiskoossa

Old Street ja King George V Street

Dominican pääkaupunki Roseau on erikoislaatuinen pieni kaupunki. Vain reilun neljännesneliökilometrin kokoinen keskikaupunki on pakkautunut tiiviisti Karibianmeren, Roseau-joen ja vuorten väliin. Pienestä koostaan huolimatta alueelle mahtuu hämmästyttävä määrä erilaisia paikkoja.

Erityisen paljon Roseaun keskustaan mahtuu kortteleita. Lähellä merenrantaa kaupungin mittakaava on suorastaan miniatyyrimainen. Ruutukaava-alueen pienimmät korttelit ovat vain 25 metriä kanttiinsa. Katuja ja risteyksiä onkin tiheässä, ja kaupungissa on sen pienestä koosta huolimatta suhteellisen helppo eksyä. Kortteleiden suuri määrä saa kaupungin myös tuntumaan kokoaan suuremmalta.

Tyyliltään Roseaun vanhat puurakennukset ovat niinsanottua karibialaista kansanarkkitehtuuria (Caribbean vernacular). Dominica oli köyhä siirtokunta, ja siksi sen pääkaupunkiinkaan ei rakennettu pömpöösejä monumentteja. Talot rakennettiin omista lähtökohdista, paikallisiin luonnonoloihin sovittaen ja eri puolilta vaikutteita keräten.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit